30.03.2021
Lahtelainen Väisäsen perhe pääsi alkuvuodesta tutkailemaan S-mobiilin ravintolaskuria ravitsemusterapeutti Anna Päätalon kanssa. Nyt tarkastelun alle otettiin Väisästen ostoskorin kotimaisuus.
Useimmat meistä haluavat tietää, mistä ostamamme ruoka tulee. S-mobiilin kotimaisuuslaskurin avulla oman ostoskorin kotimaisuuden selvittäminen on aiempaa helpompaa: Omat ostot -palvelusta löytyvä laskuri tuo lisää läpinäkyvyyttä ruoan kotimaisuuteen ja näyttää ruokatuotteet, jotka on tuotettu, valmistettu ja pakattu Suomessa.
Väisäsen perheen ostoskorin kotimaisuusaste on lähes 70 prosenttia, kun tarkastelun kohteeksi otetaan Suomessa valmistetut tuotteet. Kotimaisuusaste laskee selvästi, kun pureudutaan hieman syvemmälle dataan.
– Meidän perheen ostamista tuotteista vain 28 prosenttia on valmistettu kotimaisista raaka-aineista, Miia Väisänen kauhistuu tutkiessaan laskurin lukuja.
– Näyttää siltä, että ainakin hedelmien ja vihannesten kohdalla meillä on petrattavaa, hän jatkaa.
Väisästen ostamista hedelmistä ja vihanneksista vain viisi prosenttia on täysin kotimaista alkuperää. Kalatuotteiden kotimaisuuden lähempi tarkastelu antaa samansuuntaisen tuloksen – ostoskoriin ei ole päätynyt kotimaista kalaa, vaikka yli kolmannes tuotteista onkin valmistettu Suomessa.
– Meillä menee paljon kurkkua ja tomaattia, mutta tähän aikaan vuodesta kotimaiset kasvikset ei ole kovin hyviä. Ja hedelmiä meillä ostetaan paljon varsinkin talvella. Esimerkiksi appelsiineja meillä on mennyt viime aikoina paljon, koska ne ovat olleet satokaudessa ja maistuvat siten tosi hyviltä, Miia sanoo.
Miia Väisänen ja Anna Päätalo ovat huomanneet kauppareissuillaan, etteivät kaikki heidän kotimaisiksi luulemansa tuotteet todellisuudessa ole olleetkaan kovin kotimaisia. Tuoteselosteiden tutkimisen lisäksi Miian ja Annan ostosvalintoja ohjaa mm. Hyvää Suomesta -merkki, joka myös Joutsenlippuna tunnetaan.
Suosiako sesonkia vai suomalaista?
Terveyden edistämisen ravitsemusterapeuttina Päijät-Soten ravitsemusyksikössä työskentelevä Anna Päätalo toteaa, että ostoskoriin päätyy suurella todennäköisyydellä myös ulkomaisia tuotteita, jos tykkää esimerkiksi juuri hedelmistä.
– Monet hedelmät tulevat ulkomailta. Kotimaisia marjoja saa kuitenkin talvisin aika hyvin myös pakastealtaista, joten ehkä niiden määrää voisi lisätä, Anna ehdottaa Miialle.
– Toisaalta sesonkikasviksiakin kannattaa suosia, hän jatkaa.
Toden totta: Satokausiensa aikana kasvikset ovat sekä maukkaimmillaan että edullisimmillaan. Satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään myös lähtökohtaisesti vähemmän ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Sesonkikasvikset tuovat lisäksi vaihtelua ja monipuolisuutta ruokavalioon.
– Vesimeloni on meillä kesäaikaan ihan ykkönen, lapsille varsinkin. Ja ostamme kesäisin paikalliselta tuottajalta mansikoita, jotka pakastamme. Pakastemarjoja emme ole juurikaan ostaneet, mutta ehkä sitäkin voisi miettiä, miettii Miia.
Monesta kaupasta saa mansikoita myös kesäsesongin ulkopuolella. Miian mies Tomi Väisänen ei kuitenkaan osta tai syö koskaan talvisin mansikoita ja vesimelonia.
– Ne ovat silloin kalliita ja pahanmakuisia, Tomi perustelee.
Tukea lähituottajille
Maitotaloustuotteiden kotimaisuusasteessa perhe sen sijaan yltää yli 70 prosentin lukemaan.
Ostoskassiin päätyneiden maito- ja piimäpurkkien osalta tulos on odotettu: Väisäset ostavat vain kotimaista maitoa ja piimää.
– Maitotuotteiden osalta olen kiinnittänyt ekstrahuomiota kotimaisuuteen, ja myös leipäosastolla olen etsinyt suomalaisia tuotteita, Miia kertoo.
Yli 90 prosenttia Väisäsen perheen S-ruokakaupoista ostamista leivistä on valmistettu Suomessa. Niistä lähes 80 prosenttia on kotimaisista raaka-aineista valmistettuja.
– Lapset tykkää Vaasan kauratyynyistä ja Tomppa Oululaisen alkuperäisistä jälkiuunipaloista, Miia mainitsee.
Miia suosii mielellään myös lähituotteita, koska kokee voivansa osoittaa siten tukensa oman alueen tuottajille.
– On hienoa ajatella, miten paljon voi itse vaikuttaa – varsinkin tällaisena aikana. Koen paikallisuuden ja kotimaisuuden tärkeiksi jutuiksi. Aion kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota siihen, mistä tuotteet tulevat.
– Jos haluaa nostaa ostostensa kotimaisuusastetta, saa varsinkin aluksi varata tavallista enemmän aikaa kaupassa käymiseen. Kun tottuu ostamaan vaikka tiettyjä kotimaisia tuotteita, niin homma menee jo rutiinilla, Anna vinkkaa hymyillen.
Lue myös aiemmin julkaistu artikkeli: Taskuvalmentaja palveluksessasi
Väisäsen perheen ja ravitsemusterapeutti Anna Päätalon tapaamiset liittyvät Osuuskauppa Hämeenmaan ja Päijät-Soten ravitsemusyksikön kestävän ravitsemuksen yhteistyöhön osana Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkivuotta.
