Tilaisuudet olivat ensimmäiset Hämeenmaan järjestämät. Hämeenlinnan Vaakuna-hotellissa keskiviikkona 3.4.2024 ja Lahden Seurahuoneella torstaina 4.4. järjestettyjen tilaisuuksien tavoitteena oli luoda uutta ja vahvistaa nykyistä yhteistyötä sekä mahdollistaa verkostoituminen.

– Haluamme osoittaa, että te lähitoimittajat olette meille todella tärkeitä. Haluamme myös tarjota teille mahdollisuuden tuoda tuotteitanne Hämeenmaan kauppoihin, Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto puhui lähitoimittajille Lahden tapaamisen alussa.

Vormisto kannusti lähitoimittajia käyttämään verkostoitumismahdollisuutta hyväkseen.

– Verrokkeja ja kumppaneita ei välttämättä arjessa kovin helposti löydy, mutta toivottavasti löydätte täältä myös sen ulottuvuuden.

”Tällaiset ovat tosi arvokas juttu”

Lähitoimittajatapaamiset alkoivat yhteisellä lounaalla ja keskusteluilla niin Hämeenlinnassa kuin Lahdessakin.

– Täällä on aika paljon jatkojalostajia, me taas olemme alkutuottajia. On kuitenkin hyvä kuulla asioista myös muilta kanteilta, Sakari Saarelma totesi.

Hän ja vaimonsa Elina Saarelma pyörittävät yhdessä heinolalaista Saarelman tilaa, jonka päätuote on kesäkurpitsa.

– Lähdimme tänne avoimin mielin. Odotan eniten toisten viljelijöiden tapaamista ja sitä kautta mahdollisesti myös työn arjen jakamista jatkossa, Elina Saarelma kertoi.

Saarelmat toivoivat, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään jatkossakin – ehkä myös sellaisessa muodossa, jossa ns. saman alan toimijat koottaisiin hetkeksi yhteen tilaisuuden aikana.

– Tällaiset ovat tosi arvokas juttu, pohti Sakari Saarelma.

Myös Tofusta oy:n Päivi Partonen toivoi, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään myös jatkossa. Padasjoella toimiva Tofusta valmistaa tofua ja tofujalosteita, joita on myynnissä mm. Lahden alueen Prismoissa.

Tofustan uusin tuoteperhe on mainio esimerkki paikallisesta lähiyhteistyöstä.

– Olemme lähteneet työstämään härkäpapua yhteistyössä naapuritilan kanssa, Päivi Partonen kertoi.

Yhteistyön tuloksena syntyi viime vuonna lanseerattu Haba-härkäpaputuoteperhe.

Seuraa trendejä, mutta älä juokse niiden perässä

Uusien yhteistyömahdollisuuksien luomisen, nykyisen yhteistyön syventämisen ja verkostoitumisen lisäksi lähitoimittajatapaamisten ohjelmassa oli useampi ajankohtainen puheenvuoro.

Lähitoimittajan puheenvuoron piti Viipurilaisen Kotileipomon Teppo ”Tepi” Ylä-Hemmilä. Hän kertoi lyhyesti yrityksen historiasta ja myös omasta tuotekehitysvastaavan roolistaan.

Viipurilainen Kotileipomo tekee yhteistyötä esimerkiksi useamman osuuskaupan kanssa. Paikallisuudella on kuitenkin erityisen iso merkitys Asikkalan Vääksyssä toimivalle perheyritykselle.

– Hämeenmaa on meille tällä hetkellä isoin kumppani. Paikallisuus on meille tärkeää, vaikka jakelupeittomme on paljon isompi kuin Hämeenmaan alue.

Tepi Ylä-Hemmilä antoi lähitoimittajille yhteisen vinkin.

– Kaikille yrittäjille on tärkeää olla utelias maailmaa kohtaan. Meidän pitää yrittää imeä kaikkia vaikutteita ja trendejä, mutta kaikkien trendien perässä ei välttämättä kannata juosta, koska harva trendi pysyy pitkään. Perusasioissa pysyminen voi olla järkevämpää. Esimerkiksi jos puhutaan leivän kaupallisuudesta: Tee ruis tai kaura, vehnä on siinä rajoilla. Jos laitat vehnän kanssa jotain muuta, niin sitten se toimii. Mutta jos laitat leipään siemeniä, sulta putoaa heti potentiaalisesta asiakaskunnasta lähes puolet pois.

Yhteistyöllä oma alue paremmin esille

MTK Hämeen tervehdyksen tapaamiseen toi jäsenpalvelukehittäjä Outi Kyöstilä. Hän puhui muun muassa siitä, mistä hämäläinen ruoka koostuu.

– Totta kai raaka-aineesta, tuotteesta ja sen jatkojalostamisesta, mutta myös osaamisesta ja kehittämistyöstä, jota me Hämeessä teemme. Meidän pitäisi olla ylpeitä omasta osaamisestamme ja tekemisestämme ja tuoda niitä kaikessa esiin.

Outi Kyöstilä pohti puheenvuorossaan myös, mitä voimme tehdä yhdessä hämäläisen ruoan menestymisen eteen.

Yhteistyön ja oman alueen osaamisen esille nostamisen tematiikkaa toi esille myös Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä. Hän kertoi kuulijoille Hämeenmaan eri tavoista nostaa lähitoimittajia ja lähituotteita esille viestinnässään ja markkinoinnissaan.

Kaikki lähtee kestävyydestä

LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntijan Pasi Rajan puheenvuoron aiheena oli Food Pilot Plant eli kasvipohjaisten tuotteiden kehitys- ja testausympäristö.

– Kestävyys on ydinajatus kaikessa tekemisessä, niin myös meillä.

LABin Lahden kampuksella toimiva kehitys- ja testausympäristö on paikka, jossa yritykset pystyvät tekemään pilotteja tai tuotekehitystyötä. Kesällä 2023 toimintansa aloittaneessa ympäristössä on tilaa noin 600 neliömetrin verran.

Vastuullisuuteen on monta näkökulmaa

SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa puhui lähitoimittajille vastuullisuuden merkityksestä ruoan arvoketjussa kaupan näkökulmasta.

– Ihmiset ajattelevat vastuullisuudesta hyvin eri tavoin. Mikään näistä asioista ei ole mustavalkoinen, on monia erilaisia näkökulmia. Jollekin vastuullisuus on kotimaisuutta, jollekin luomua, jollekin päästöjä, jollekin ihmisoikeusasioita. Vastuullisuus on näitä kaikkia, mutta painotamme asioita eri tavoin.

Elomaa painotti, ettei taloudellista näkökulmaa voi unohtaa.

– Hyvä talous on aina pohjalla, kun jotain tehdään.

Nina Elomaa esitteli kuulijoille myös S-ryhmän vastuullisuusohjelmaa ja kertoi tärkeimmistä tavoitteista.

Ruokatrendeissä näkyvät muun muassa hinta ja helppous

Hämeenmaan vastuullisuus- ja valikoimapäällikkö Niina Toivonen puhui lähitoimittajille ajankohtaisista ruoan kulutustrendeistä.

– Hinta on tällä hetkellä se, joka kuluttajaa erityisesti puhuttelee, samoin helppous. On paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan helppoudesta. Meillä on myös yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan siitä, että pystyvät kuluttamaan omien arvojensa mukaisia tuotteita.

Kuluvan vuoden ruokatrendeistä Toivonen nosti esille seuraavat: 1) hinta, 2) sekaruokavalion paluu, 3) hedelmien ja vihannesten uudelleen löytyminen, 4) valmisruokien suosion kasvu, 5) pakasteiden hyödyntäminen eli ns. pakasteapu ruoanlaitossa, 6) herkuttelu, 7) kansainvälisten makujen nousu ja 8) olen sitä mitä syön -ajattelu, joka korostuu etenkin nuoremmilla ikäryhmillä.

Niina Toivonen kertoi myös lähituotteen polusta osuuskaupan valikoimaan – joka useimmille kuulijoille olikin ennestään tuttu.

Finaalipaikkaan Hämeenmaan oikeutti koko henkilöstölle maksettava ylimääräinen tulospalkkio, jota osuuskauppa on maksanut jo neljättä vuotta peräkkäin työntekijöilleen.

Hämeenmaalaiset saavat vuosittain myös tavoitteisiin sidottua, työryhmäkohtaista tulospalkkiota.

Viime vuodelta Hämeenmaan kokoaikainen työntekijä sai tavoitteisiin sidottua tulospalkkiota keskimäärin 800 euroa, mikä nosti bonuksen kokonaismäärän jopa noin 2 000 euroon.

– Tausta-ajurina ja tavoitteena on, että henkilöstö on motivoitunutta, sitoutuneempaa ja asiakaspalvelu parempaa – se, että henkilöstö kokisi työnsä arvostetummaksi, Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto toteaa Kauppalehdessä ystävänpäivänä julkaistussa artikkelissa.

Anna äänesi ja osallistu lahjakorttiarvontaan

Oikotien Vastuullinen työpaikka -yhteisö palkitsee vuosittain työelämän parhaan vastuullisuusteon. Suomalaiset äänestävät huhtikuun ja toukokuun alun aikana siitä, mikä ehdolla olevista työelämäteoista on heidän mielestään vastuullisin.

Voit äänestää mielestäsi parasta tekoa 5.5. asti Oikotien äänestyssivulla. Äänestämällä osallistut 100 euron arvoisen GoGift-lahjakortin arvontaan.

Kilpailun kolme parasta palkitaan torstaina 30.5. klo 9–10 Oikotien järjestämässä webinaarissa.

Näin kilpailun finalistit valittiin

Työntekijöiden ja työnantajien oli mahdollista ilmoittaa Oikotien sivustolla maaliskuun 2024 aikana tunnustuksen arvoisista työelämän vastuullisuusteoista. Oikotien raati valitsi ennätyksellisestä 46 ehdokkaan joukosta kymmenen erilaista vastuullisuustekoa eri toimialoilta ja erikokoisista organisaatioista.

Valitut kymmenen tekoa ovat monipuolisesti työelämän vastuullisuuteen vaikuttavia tekoja ja koskettavat ihmisiä joko paikallisesti tai yhteiskunnallisesti.

 

Lue myös:

https://hameenmaa.fi/news/osuuskauppa-hameenmaan-henkilostolle-yli-kolmen-miljoonan-euron-ylimaarainen-tulospalkkio/

Hämeenmaan asiakasomistajat päättivät maaliskuussa sähköpostiäänestyksellä Kannustajat-tuen jakautumisesta ohjelmaan ilmoittautuneiden kesken. Asiakasomistajat kannustivat yhteensä 15 539 äänen voimin, mikä on 4 557 ääntä enemmän kuin vuosi sitten.

Tänä vuonna Kannustajat-tukea jaetaan 41 eniten ääniä saaneelle toimijalle suhteessa heidän keräämiinsä ääniin. Näistä toimijoista jokainen saa vähintään 300 euroa ja enimmillään 3 000 euroa tukea.

– Asiakasomistajiemme arvot näkyvät äänestystuloksissa. Kannustajat-ohjelmassa erityisen hienoa on se, että lasten ja nuorten harrastamista ja hyvinvointia edistäviä alueellisia toimijoita tuetaan monipuolisesti, Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä sanoo.

Päijäthämäläisistä toimijoista eniten ääniä sai Lahden ensi- ja turvakoti, 583 ääntä. Kanta-Hämeessä suurimman äänipotin keräsi Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti, 456 ääntä. Kumpikin toimija saa Kannustajat-tukea maksimimäärän eli 3 000 euroa.

Hämeenmaan koko toimialueella eniten ääniä sai Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri, joka toimii sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä. Yhdistykselle annettiin yhteensä 752 ääntä, joten myös se saa täyden 3 000 euron tuen. Kannustajat-tuki ohjataan lasten luontokerhotoimintaan.

– Lämpimät onnittelut kaikille Kannustajat-tukea saaville toimijoille ja kiitos siitä arvokkaasta työstä, jota teette. Kiitos myös asiakasomistajatalouksiemme jäsenille hyvästä äänestysaktiivisuudesta, Järvenselkä kiittää.

Hämeenmaan Kannustajat-ohjelmassa tuen saajien määrä on rajattu lähtökohtaisesti niin, että kummassakin maakunnassa enintään 22 toimijaa voi saada tukea. Tämänvuotinen tasaväkinen äänestystulos tuotti kuitenkin pienen poikkeuksen rajaukseen ja lisäsi jaettavan tuen kokonaismäärää noin tuhannella eurolla 61 000 euroon.

– Päijät-Hämeessä sijoille 22 ja 23 äänestetyt toimijat saivat tismalleen saman äänimäärän, minkä vuoksi päätimme lisätä tuen määrää noin 1 000 eurolla. Kannustajat-tukea saa siksi poikkeuksellisesti 23 päijäthämäläistä toimijaa, kertoo Jaana Järvenselkä.

Kannustajat-tuen kokonaismäärä on tänä vuonna näin ollen 60 000 + 1 000 euroa.

Katso kaikki äänestystulokset.

Osallistumme tänäkin vuonna Earth Hour -ympäristötapahtumaan ja ilmaisemme siten huolemme ympäristön tilasta ja luonnonkriisistä. Sammutamme toimipaikkojemme pyloneja eli korkeita valomainospylväitä tunnin ajaksi tulevana lauantai-iltana 23. maaliskuuta.

Noin 1,5 miljoonaa suomalaista ja sadat organisaatiot ympäri maata osallistuvat Earth Houriin vuosittain. Hämeenmaan toimipaikat ovat olleet mukana ilmastotempauksessa vuodesta 2012 lähtien.

– Aluksi olimme mukana sammuttaen tolppien valot muutamalla toimipaikalla vilkkaimpien liikenneväylien varrella, mutta nyt osallistumme entistäkin näkyvämmin melkeinpä kaikilla toimipaikoillamme, kertoo Hämeenmaan tekninen isännöitsijä Hannu Tauriainen.

Valomainospylväiden sammuttaminen on alusta alkaen toiminut näkyvimpänä symbolisena ratkaisuna. Pyloneita on toimipaikoistamme eniten Prismojen ja ABC-liikenneasemien yhteydessä.

– Pylonien sammuttaminen on hyvä tapa herättää tietoisuutta energiankulutuksesta ja ympäristön suojelemisesta, mutta on tärkeää, että se toimii myös inspiraationa pitkäaikaisiin ympäristöystävällisiin muutoksiin arjessa. On ollut hienoa huomata, että myös asiakkaamme ovat huomanneet tämän tekomme ja osanneet yhdistää tämän symboliikan tärkeään yhteiseen asiaan, ABC-ryhmäpäällikkö Sami Kovanen tuumaa.

Earth Hourin myötävaikutuksella on muun muassa suojeltu meriä ja metsiä eri puolilla maailmaa. Yksi keskeinen osa Hämeenmaan vastuullisuustyötä onkin luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja tukeminen: teemme ympäristövastuullisuusyhteistyötä muun muassa Vanajavesikeskuksen kanssa, tuemme vieraslajien poistotyötä ympäristöstä yhteistyössä Lahden Lions klubien kanssa ja toimimme Vesijärvisäätiön tukijana.

– Haluamme esimerkillämme rohkaista ihmisiä ilmastotyössä matalan kynnyksen toimintaan Earth Hour -ympäristötapahtuman yhteydessä. Tietoisuuden ja maailmanlaajuisen luonnonsuojeluun liittyvän keskustelun ylläpitäminen on meille merkityksellistä, asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä toteaa.

Earth Hour (tunti maailmalle) on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen tunnin pituinen ympäristötapahtuma ja kansanliike, jonka aikana ihmiset eri puolelta maailmaa sammuttavat valojaan symbolisena eleenä ilmaistakseen huolensa ilmastonmuutoksesta sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.

Ensimmäinen Lähitoimittaja-tapaaminen järjestetään Hämeenlinnan Original Sokos Hotel Vaakunassa (Possentie 7, 13200 Hämeenlinna) keskiviikkona 3.4. klo 11–16.30.

Jälkimmäinen tilaisuus järjestetään Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella (Aleksanterinkatu 14, 15110 Lahti) torstaina 4.4. klo 11–16.30.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä

Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Kumpaankin päivään mahtuu mukaan 50 henkilöä, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Voit ilmoittautua mukaan 24.3. asti, elleivät paikat ehdi sitä ennen täyttyä. Huomaathan, että tilaisuudet ovat samansisältöiset, eli jos Hämeenlinnan/Lahden tilaisuuden paikat ovat jo ehtineet mennä, voit vielä kokeilla, onko toiseen Lähitoimittaja-tapaamiseen paikkoja jäljellä.

• Ilmoittaudu Hämeenlinnan tapaamiseen: https://www.lyyti.fi/reg/Ilmoittautuminen_lahitoimittajatapahtumaan__Hameenlinna_9784
• Ilmoittaudu Lahden tapaamiseen: https://www.lyyti.fi/reg/Ilmoittautuminen_lahituottajatapahtumaan__Lahti_6570

Tavoitteena luoda uutta ja vahvistaa nykyistä yhteistyötä

Tarjoamme osallistujille päivän ohjelman, lounaan ja kahvit. Tilaisuudet on tarkoitettu Hämeenmaan marketien kanssa tehtävästä yhteistyöstä kiinnostuneille tai sitä jo tekeville lähiruokayrittäjille Kanta- ja Päijät-Hämeestä tai lähialueelta.

Lähitoimittaja-tapaamisten tarkoituksena on luoda uutta ja vahvistaa nykyistä yhteistyötä sekä mahdollistaa verkostoituminen.

Hämeenmaan alueellista hankintaa tekevä tiimi osallistuu tapaamiseen ja vaihtaa mielellään ajatuksia yhteistyön kehittämisestä.

Tilaisuuden ohjelma ja aikataulu

11.00 Lounas

12.00 Ajankohtaisia osuuskauppakuulumisia, toimitusjohtaja Olli Vormisto, Osuuskauppa Hämeenmaa

12.30 Lähitoimittajan puheenvuoro, yrittäjä Teppo ”Tepi” Ylä-Hemmilä, Viipurilainen Kotileipomo

13.00 MTK Hämeen tervehdys, jäsenpalvelukehittäjä Outi Kyöstilä

13.20 LAB Food Pilot Plant – kasvipohjaisten tuotteiden kehityspalvelut, TKI-asiantuntija Pasi Raja, LAB University of Applied Sciences

-tauko –

14.00 Käykö vastuullisuus kaupaksi? – Vastuullisuuden merkitys ruoan arvoketjussa kaupan näkökulmasta, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, S-ryhmä

14.30 Ajankohtaista ruoan kulutustrendeistä ja lähituotteen polku osuuskaupan valikoimaan, valikoima- ja vastuullisuuspäällikkö Niina Toivonen, Osuuskauppa Hämeenmaa

15.10 Miten Hämeenmaa viestii lähituotteista, asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä, Osuuskauppa Hämeenmaa

15.30 Päivän yhteenveto ja aikaa vapaalle verkostoitumiselle kahvitilaisuuden merkeissä

Tilaisuus päättyy noin klo 16.30.

Hämeenmaa liikkuu -kampanja rohkaisee osuuskaupan työntekijöitä liikkeelle maalis-toukokuussa. Osuuskaupan 120-vuotisjuhlavuoden innoittamana kampanjassa on käytössä perinteiset pahviset liikuntakortit. Kortin täyttämällä ja palauttamalla Hämeenmaan työntekijä osallistuu sähköjopon arvontaan.

Hämeenmaa liikkuu -kampanjan tavoitteena on saada osuuskaupan henkilöstö liikkumaan matalalla kynnyksellä: 1.3.–15.5. käynnissä oleva kampanja ei aseta tiukkoja rajoituksia sille, miten työntekijän pitää liikkua, jotta voi osallistua.

– Olen todella iloinen siitä, että työnantajamme mahdollistaa tällaisen hyvinvointikampanjan. Liikkumattomuus on työterveysnäkökulmasta ikuisuusteema, ja liikkuminen tuo hyvää vastapainoa työnteolle, työfysioterapeutti Tuomas Aro toteaa.

Liikunta lisää ja vahvistaa tutkitusti hyvinvointia erityisesti fyysisesti kuormittavissa tehtävissä.

– Joskus kuulee sanottavan, että vapaalla ei tarvitse liikkua, kun tekee fyysistä työtä. Haluamme murtaa tätä ajattelua. Tutkimusten ja työhyvinvoinnin ammattilaisten mukaan liikunta tukee hyvinvointia ja parantaa työkuntoa myös fyysisesti kuormittavissa töissä, sanoo henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen.

Hämeenmaa tukee henkilöstönsä liikkumista myös hyvän Epassi-edun avulla. Juhlavuoden kunniaksi työntekijä voi saada jopa kaksi kertaa 120 euroa ja käyttää sen esimerkiksi liikuntaharrastukseen.

Tavoitteena 11 000 tuntia liikuntaa

Monipuoliseen liikkumiseen kannustava kampanja huokuu osuuskaupan 120-vuotisjuhlavuoden perinteistä hehkua.

– Juhlavuoden innoittamina päädyimme perinteiseen liikuntakorttiin puhelinsovelluksen sijaan, HR-asiantuntija Silja Lindroos kertoo.

Hämeenmaalla on 3 300 työntekijää, ja kampanjan tavoitteena on saada kokoon 1 100 palautettua korttia. Aktiivinen liikkuminen kannattaa, sillä liikuntakortin kokonaan täyttäneiden ja palauttaneiden työntekijöiden kesken arvotaan kesäkuussa sähköjopo.

Jos kaikki kortit palautuvat kokonaan täytettynä, tarkoittaa se yhteensä noin 11 000 tuntia liikkumista – muodossa tai toisessa!

Kevään kampanjalle on suunniteltu jatkoa loppuvuodesta. Ajatuksena on, että kehon liikuttamisen lisäksi käännetään katsetta mielen hyvinvointiin.

– Ihminen on kokonaisuus, ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu sekä kehon että mielen hyvinvointi. Liikkumalla kerää itselleen myös mielen voimavaroja, Minnastina Miettinen sanoo.

Osuuskauppa Hämeenmaa saavutti vuonna 2023 historiansa parhaan tuloksen. Erinomaista tulosta siivitti useamman toimialan hyvä menestys. Asiakasomistajille maksettiin viime vuonna ennätyssumma rahaa Bonuksina, 36 561 399 euroa. Henkilöstönsä Hämeenmaa palkitsee viime vuoden tuloksesta yhteensä yli kolmen miljoonan euron ylimääräisellä tulospalkkiolla.

Ennätykselliset Bonukset asiakasomistajille

Osuuskauppa Hämeenmaalla oli joulukuun 2023 lopussa 173 031 asiakasomistajaa (+ 3 147 edellisvuoteen verrattuna). Asiakasomistajien talouspeitto nousi ja oli vuoden lopussa 85,3 prosenttia. Bonuksia Hämeenmaan asiakasomistajille maksettiin vuonna 2023 ennätysmäärä, 36,6 miljoonaa euroa (2022: 33,7 milj. euroa).

Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttää Hämeenmaan asiakasomistajia sekä varmistaa alueellisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden. Toiminnan tuotto investoidaan asiakasomistajien eduksi kehittämällä palveluja, uusimalla toimipaikkoja ja maksamalla asiakasomistajille Bonuksia.

– Ydintehtävämme on varmistaa asiakasomistajillemme hyvät palvelut ja edulliset hinnat. Alueelle tehtävät investoinnit lisäävät vetovoimaa ja vahvistavat elinvoimaa, Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto sanoo.

Viime vuonna keskimäärin 25 193 Hämeenmaan asiakasomistajataloutta saavutti joka kuukausi täyden 5 prosentin Bonus-tason – osuus on kasvanut hyvin, sillä vuonna 2022 vastaava luku oli 23 033. Ylimmän tason saavuttaa 900 euron kuukausiostoilla. Keskimäärin Hämeenmaan asiakasomistajataloudet saivat viime vuonna 214 euroa Bonusta ja maksutapaetua ostoksistaan. Lisäksi osuuskauppa maksoi viime vuonna asiakasomistajilleen yhteensä lähes 1,7 miljoonaa euroa ylijäämänpalautusta.

Laskimme hintoja S-marketeissamme

Hämeenmaa laski tammikuun lopulla jopa 1 600 tuotteen hintaa S-marketeissaan. Kuudensadan tuotteen hinta laski yli 10 prosenttia.

Hintojen laskemisen mahdollisti osuuskaupan vakavaraisuuden vahvistuminen ja velan pois maksaminen.

– Olemme investoineet viime vuosina voimakkaasti palveluverkostomme rakentamiseen ja samalla vahvistaneet vakavaraisuuttamme. Nyt olemme maksaneet takavuosien velkamme pois, minkä ansiosta pystymme tuottamaan entistä parempia etuja kanta- ja päijäthämäläisille, Vormisto iloitsee.

Yksittäisten tuotteiden hinnat elävät kaupoissa jatkuvasti – niihin vaikuttavat sekä ulkoiset kustannustekijät että paikallinen kilpailutilanne. Edullinen hintataso sen sijaan pitää.

– Osuustoiminnallisena toimijana päätavoitteenamme on varmistaa kaikissa tilanteissa mahdollisimman edullinen hintataso, ja siitä lupauksesta pidämme kiinni, sanoo Vormisto.

Xtra-tuotteiden hintoja on laskettu viimeisen noin vuoden sisällä kolmesti koko S-ryhmässä: Koko tuotesarjan hintaa laskettiin maaliskuussa 2023 ja vielä syyskuussa 2023 uudelleen noin sadan Xtra-tuotteen osalta. Tammikuussa 2024 laskettiin jälleen koko tuotesarjan hintaa.

Keskimäärin noin 2 000 euroa tulospalkkioita kokoaikaiselle työntekijälle

Hämeenmaa jakaa henkilöstölleen vuodesta 2023 ylimääräisen tulospalkkion, jonka suuruus on kokoaikaiselle työntekijälle jopa 1 200 euroa. Ylimääräinen tulospalkkio maksetaan normaalin tulospalkkion päälle, jonka piiriin koko Hämeenmaan henkilöstö kuuluu. Viime vuodelta maksettavat tulospalkkiot tulevat olemaan suuremmat kuin koskaan aikaisemmin: keskimäärin tulospalkkiot ovat yhteensä noin 2 000 euroa kokoaikaiselle työntekijälle.

– Henkilöstöllä on merkittävä rooli menestyksessämme. Maksamme työntekijöillemme ylimääräisen tulospalkkion ystävänpäivänä, ja samalla juhlistamme Hämeenmaan 120-vuotista historiaa, Vormisto sanoo.

Hämeenmaan juhlavuosi näkyy läpi vuoden monin eri tavoin niin omalle henkilöstölle kuin osuuskaupan asiakasomistajille.

Myynti kasvussa – tulos historiallisen hyvä

Osuuskauppa Hämeenmaan myynti oli viime vuonna 1 448 miljoonaa euroa (2022: 1 362 milj. euroa). Osuuskaupan tulos ylsi historiallisen hyvään lukemaan: 53,0 miljoonaa euroa (2022: 42,5 milj. euroa).

Valtaosin tuloksen kasvua selittää useamman toimialan hyvä menestys: majoitus- ja ravitsemiskauppa kasvatti myyntiään 10 prosenttia edellisvuoteen nähden, ja marketkaupan myynti kasvoi 8 prosenttia. Autokaupan (Nelipyörä Oy) myynti kasvoi 18 prosenttia.

Tavaratalo- ja rautakaupassa myynnin lasku oli 18 prosenttia. Liikennekaupassa myynti laski 4 prosenttia, minkä taustalla on raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen putoaminen ja sitä seurannut polttonesteiden hintojen lasku.

Kymmenillä miljoonilla investointeja omalle alueelle

Hämeenmaa teki viime vuonna investointeja yhteensä 35,5 miljoonalla eurolla Kanta- ja Päijät-Hämeeseen.

Uusi S-market Turenki avasi ovensa keväällä 2023. Sähköautojen latauspisteitä asennettiin ABC Heinolan, ABC Renkomäen, ABC Riihimäen, Prisma Riihimäen ja S-market Turengin yhteyteen. ABC-latausverkoston kaikki sähkö on uusiutuvista lähteistä.

Toimipaikkoja uudistettiin laajalla rintamalla: Päijät-Hämeessä uudistuivat Prisma Holman ravintolamaailma, S-marketit Renkomäki ja Metsäkangas, Salet Ersta ja Vierumäki (miljööuudistus) sekä ABC Nastola. Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella tehtiin kylpyhuoneuudistukset. Kanta-Hämeessä uudistuivat Prisma Hämeenlinna, Prisma Forssan ravintolamaailman Buffa, S-market Iittala, Salet Ryttylä, Poltinaho ja Forssa, ABC:t Forssa ja Tiiriö sekä Emotionit Forssa ja Goodman.

Orimattilan Prisman rakentaminen alkoi, Hämeenlinnan Vaakuna uudistuu isosti

Orimattilan S-marketin laajennus Prismaksi aloitettiin tammikuun toisella viikolla. Kunnolla laajennusremontti pääsee vauhtiin huhtikuussa, ja myymälä laajenee asteittain kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on, että uusi Prisma Orimattila päästään avaamaan pääsiäiseksi 2025. Prisma Heinolan kaavoitustyö etenee.

Toimipaikkauudistuksia tehdään myös kuluvana vuonna laajalla rintamalla koko Hämeenmaan alueella.

Päijät-Hämeessä Sale Hollola sekä S-marketit Tonttila ja Padasjoki saavat uudet kylmälaitteet. ABC Renkomäen ja ABC Heinolan ravintolat saavat uudet ilmeet. Lahden keskustan Sokos-tavaratalon kosmetiikkaosasto uudistuu, samoin tavaratalon yhteydessä toimiva ravintolamaailma.

Kanta-Hämeessä Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnan mittava uudistustyö on suunniteltu käynnistyväksi loppuvuodesta. Hotelli suljetaan remontin ajaksi. Tavoitteena on päästä avaamaan uudistettu Vaakuna keväällä 2025. Hotelli uudistetaan kokonaisvaltaisesti, ja muutos näkyy erityisesti Vaakunan sisätiloissa. Uudistuksen jälkeenkin hämeenlinnalaisessa järvihotellissa näkyy vahvasti paikallisuus, esimerkiksi paikallinen luonto ja käsityöläisyys. Prisma Forssaan tehdään alkuvuoden aikana kattava uudistus. S-market Loppi laajenee. Prisma Riihimäen ravintolamaailma ja ABC Riihimäen ravintola uudistetaan. S-market Tammela sekä Salet Humppila, Renko ja Läyliäinen saavat uudet kylmälaitteet.

Lisäksi sähköautojen latauspisteverkosto laajenee entisestään, kun Lahden Sykkeen ja Holman, Hollolan, Hämeenlinnan ja Forssan Prismojen yhteyteen rakennetaan uudet sähköautojen latausasemat.

Hämeenmaan muita vuoden 2024 investointeja ovat: rengashotellin avaaminen Lahteen, Luvian tuulipuistohanke (osana S-ryhmää) ja lisäosakkeiden ostaminen S-Pankista.

Aurinkovoiman suuri hyödyntäjä ja merkittävä yhteisöveron maksaja

Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään merkittävissä määrin, sillä Hämeenmaa omistaa yli neljäsosan koko S-ryhmän aurinkopaneeliverkostosta. Aurinkopaneelit löytyvät 39 toimipaikkamme katolta, ja ne kattavat vajaan kymmenyksen koko osuuskaupan vuosittaisesta sähköntarpeesta. Toimipaikkavoimaloiden yhteenlaskettu tuotto riittäisi kattamaan esimerkiksi yhden Prisman vuosikulutuksen.

Olemme myös merkittävä yhteisöveron maksaja alueellamme: Vuonna 2023 maksoimme yhteisöveroja 9,3 miljoonaa euroa (2022: 7,0 M€) ja kiinteistöveroja 2,3 miljoonaa euroa (2022: 2,2 M€). Investoimme viime vuoden aikana 35,5 miljoonaa euroa paikallisten palvelujen kehittämiseen ja esimerkiksi energiatehokkuuteen.

HämeenOmaa-lähitoimittajatilaisuus keväällä Hämeenlinnassa ja Lahdessa

Hämeenmaalla on yli 300 paikallista ja alueellista tavarantoimittajaa ja tuottajaa kumppanina. Valikoimissamme on paljon lähitoimittajien tuotteita, ja teemme mielellämme yhteistyötä heidän kanssaan. Olemme kiinnostuneita myös uusista paikallisista tai alueellisista kumppanuuksista. Suurelle osalle asiakkaistamme monet lähituotteet ovat tärkeä osa ostoskoria.

– Järjestämme huhtikuun alussa Hämeenlinnassa ja Lahdessa HämeenOmaa-lähitoimittajatilaisuudet. Tilaisuuksien tavoitteena on helpottaa uusien yhteistyökontaktien syntymistä sekä vahvistaa entisestään Hämeenmaan ja alueen lähitoimittajien yhteistyötä. Samalla voimme osaltamme edistää lähitoimittajien verkostoitumista toistensa kanssa, kertoo Vormisto.

Ruokahävikin vähentämiseksi Hämeenmaan ravintoloissa on käytössä ResQ-ruokasovellus, jossa tarjoamme ravintoloidemme valmistamaa herkullista jäljelle jäänyttä ruokaa edullisempaan hintaan. Useimmat annokset ovat take away -aterioiksi pakattua lounasruokaa.

– Tilaaminen on superhelppoa ja nopeaa. Ruoka odottaa aina valmiina sitä hakiessa, ja annos on poikkeuksetta ollut maukas ja annoskoko hyvä! Plussaa myös esillepanosta – näyttää ihan ravintola-annokselta, vaikka onkin rasiassa, päijäthämäläinen asiakkaamme Veera kertoo.

Suurin osa annoksista haetaan ensimmäisen tunnin aikana

Viime vuonna ravintoloistamme noudettiin yhteensä 18 873 ResQ-annosta, joista asiakkaidemme suosiossa olivat etenkin Hämeenlinnan Svenni eateryn ja Lahden Coppan annokset. Svenni eaterystä haettiin jopa 95,9 % ilmoitetuista annoksista.

– Sekä Svenni että Amarillo ovat mukana ResQ-palvelussa, ja sitä kautta saamme myytyä lähes 100-prosenttisesti kaiken lounaalta syntyvän hävikin. Tämä on meille erittäin tärkeä palvelu ja myös asiakkaiden keskuudessa saanut suuren suosion. Valtaosa ResQ-palveluun lisätyistä annoksista myydään ensimmäisen tunnin aikana, mikä kuvastaa myös asiakkaidemme aktiivisuutta ruokahävikin vähentämiseen, Svennin ravintolapäällikkö Tero Tila kertoo.

Ruoka pakataan noin 400 gramman annoksiin ja annetaan asiakkaalle paperikassissa mukaan.

Myös Lahden Coppa-ravintolassa ollaan mielissään viime vuoden luvuista, ja kestävän ruokailun toivotaan jatkossakin pysyvän osana asiakkaiden arkea.

– Aina, kun lounaalta jää lounasruokia, laitamme ne ResQ-sovellukseen myyntiin. Ja todella hyvin ihmiset ne sieltä ostavat. ResQ-palvelu on meille tärkeä, mutta toki pyrimme siihen, ettei hävikkiannoksia tulisi, kertoo Lahden Coppa eateryn ravintolapäällikkö Johanna Saarinen.

---

Top 5 -ravintolamme – eniten pelastettuja ResQ-annoksia 2023:

1. Svenni eatery, Hämeenlinna
2. Coppa eatery, Lahti
3. Amarillo Lahti
4. Amarillo Hämeenlinna
5. Ravintolamaailma Prisma Riihimäki

---

Vastuullisuus näkyy monin tavoin ravintoloissamme

Hämeenmaan ravintoloiden arjessa vastuullisuudesta huolehditaan myös esimerkiksi oikeaoppisella kierrätyksellä, ruuan menekkiä ennustamalla, erityisruokavaliot huomioimalla sekä ruuan tuoreudesta ja laadusta huolehtimalla. Useimpien ravintoloiden valikoimasta löytyy monipuolisesti myös luomutuotteita sekä vegaanisia vaihtoehtoja.

Kaikissa ravintoloissamme voi lisäksi nauttia vastuullisesti ja kestävästi tuotetusta kahvista ja teestä.

Vastuullisuus on tärkeä osa kaikkea toimintaamme. Missiomme on tehdä yhdessä parempi paikka elää – haluammekin jatkuvasti kehittää palvelujamme, tuotteitamme ja tapojamme yhä kestävämmiksi.

 

Lue lisää vastuullisesta ruokailusta:

https://www.raflaamo.fi/fi/uutinen/3175-saasta-resq-club-hameenmaan-ravintoloissa

Osuuskauppa Hämeenmaa tukee jälleen Kannustajat-ohjelmansa kautta 60 000 eurolla lasten ja nuorten harrastustoimintaa Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lasten ja nuorten toimintaa kannustavat ensivaiheessa Hämeenmaan asiakasomistajat ja sittemmin myös osuuskauppa sekä alueelliset seura-, yhdistys- ja järjestötoimijat.

Ilmoittautuminen Kannustajat-ohjelmaan järjestetään kerran vuodessa, tänä vuonna 1.–29.2.2024. Mukaan voivat ilmoittautua alueen lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä hyvinvointia edistävän toiminnan parissa työtä tekevät seurat, harrastusyhdistykset, kulttuuritoimijat sekä avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus Kannustajat-ohjelmaan viimeistään 29.2.2024 sähköpostitse osoitteeseen: sponsorointi.hameenmaa@sok.fi. Kerrothan sähköpostissa edustamasi paikallisen toimijan toiminnasta.

Tästä linkistä Kannustajat-äänestyksessä olevat toimijat voivat ladata kuvia, joilla voi mainostaa äänestyksessä mukana oloa esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa.

Ilmoita, äänestä, ole mukana toiminnassa – kannustamisen keinot ovat monet!

Kannustajat-ohjelma ei ole uusi, mutta ehkä on syytä avata sitä hieman lisää. Kuka tai ketkä voivat kannustaa ja millä tavoin, entä keitä kannustetaan?

Ohjelman äänestysvaiheeseen pääsevät kaikki hakukriteerit täyttävät alueelliset toimijat. Kannustajat-tuen jakautumisesta puolestaan päättävät Hämeenmaan asiakasomistajat.

– Haluamme edistää yhdessä asiakasomistajiemme kanssa alueellista hyvinvointia, asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä sanoo.

Kannustajat-ohjelmaan ilmoittautuneista toimijoista voi jokainen Hämeenmaan asiakasomistaja äänestää omaa suosikkiaan sähköpostitse saapuvan äänestyslinkin kautta.

Ohjelmassa on mukana paikallisia kanta- ja päijäthämäläisiä seuroja, yhdistyksiä, kulttuuritoimijoita sekä avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, joilla on lapsille ja nuorille kohdennettua toimintaa.

Maksimituki 3 000 euroa

Äänestysajan päätyttyä 60 000 euron tukipotti jaetaan 40:lle eniten ääniä saaneelle toimijalle. Alueellisuutta tarkastellaan suhteessa osuuskaupan asiakasomistajamäärään: tuettavista yhteisöistä 22 on Päijät-Hämeestä, 18 Kanta-Hämeestä. Suurin tukisumma on 3 000 euroa ja pienin 300 euroa. Jaettavan tuen määrä on suhteessa toimijan saamaan äänimäärään.

Viime vuonna Hämeenmaan asiakasomistajat antoivat Kannustajat-äänestyksessä upeat yli 16 000 ääntä.

– Suuri äänimäärä kertoo asiakasomistajiemme aidosta auttamisen halusta sekä Kannustajat-ohjelman merkityksellisyydestä Kanta- ja Päijät-Hämeessä, toteaa Järvenselkä.

Viime vuonna maksimituen eli 3 000 euroa saivat Päijät-Hämeessä Lahden ensi- ja turvakoti ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry sekä Kanta-Hämeessä Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Ilmoittautuminen Hämeenmaan vuoden 2024 Kannustajat-ohjelmaan on käynnissä 1.–29.2.2024. Vapaamuotoiset ilmoittautumiset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen: sponsorointi.hameenmaa@sok.fi. Kerrothan sähköpostissa edustamasi alueellisen toimijan toiminnasta.

Lisätietoja:
Jaana Järvenselkä, asiakkuusjohtaja, 050 542 3811

Oikotien Vastuullinen kesäduuni -tutkimus on Suomen suurin kesätyökokemuksia kartoittava tutkimus, joka tehdään vuosittain. Tutkimuksessa selvitetään organisaatiossa työskentelevien kesätyöntekijöiden kokemuksia työnhausta, perehdytyksestä, työkokemuksista ja organisaatiosta työnantajana.

Tänä vuonna Kesäduunitutkimukseen vastasi valtakunnallisesti yhteensä 13 162 nuorta 136 organisaatiosta. Hämeenmaa työllisti kuluneena kesänä 1 300 kesätyöntekijää kahden viikon Tutustu työelämään ja tienaa -jaksolla sekä pidemmissä kesätyösuhteissa. Vastauksia tutkimukseen saimme yhteensä 576 kappaletta.

– Tämän vuoden tavoitteena meillä olikin nostaa vastaajamäärää huomattavasti ja tässä onnistuttiinkin mainosti, kun määrä lähes kolminkertaistettiin, henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen iloitsee tuloksista.

Tuloksista on syytä olla iloinen muutenkin – kesätyöntekijöiden antama keskiarvo kesätyökokemuksesta asteikolla 1–5 oli huikea 4.45, ja monissa yksittäisissä kohdissa oli selkeää nousua edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka vastaajamäärä kasvoikin.

– Olemme oikealla suunnalla kesätyökokemuksen kehityksen kanssa, mikä näkyy muun muassa kauttaaltaan nousseissa keskiarvoissa. Kokonaistulos 4.45/5 kertoo siitä, että kesätyöntekijöiden kokemus meistä työnantajana on erittäin hyvällä tasolla. Vastausten perustella tarjosimme kesätyöntekijöillemme mielekkäitä työtehtäviä sekä perehdytimme ja kohtasimme heitä koko kesän ajan, Miettinen kertoo.

Suurta iloa kesätyöntekijöiden antamasta palautteesta ja arvosanoista syntyi etenkin perehdytyksen kohdalla. Työhön perehdytykseen on panostettu huomattavasti viime vuosina ja työ kantaa hedelmää, mikä näkyy nyt konkreettisesti mitattuina tuloksina. Aina on myös kehitettävää, käymme tuloksia vielä läpi ja viilaamme asioita ja tekemisiä, joiden avulla voimme edelleen kehittää kesätyöntekijöidemme kokemusta työtehtävistämme ja meistä työnantajana.

– Onhan tämä aivan mahtavaa, että saamme nähdä onnistumisemme ja saamme nuorilta suoraa palautetta työstämme. Tutkimuksessa kysyttiin kokemuksia perehdytyksestä ja ohjaamisesta sekä lyhyillä harjoittelujaksoilla että pidemmissä kesätyösuhteissa olleilta ja molemmissa vastaajaryhmissä nimenomaan perehdytyksen kokonaisarvosana nousi huomattavasti! HR-asiantuntija Kati Mykrä iloitsee ja samalla kehuu kaikkia perehdyttäjiä hyvin tehdystä työstä.

– Haluamme kiittää kaikkia kesätyöntekijöitämme heidän panoksestaan ja antamastaan palautteesta. Tavoitteenamme on, että kokemus meistä kesätyönantajana paranee edelleen ja panostamme muun muassa kohtaamisiin, palautteenantoon, perehdyttämiseen ja viestintään tulevinakin vuosina, Miettinen summaa tsempaten koko henkilöstöä kohtaamaan työntekijöitä ja antamaan palautetta säännöllisesti kollegoille.