Kanadasta kotoisin oleva Alexander Piro muutti Suomeen kolme vuotta sitten tohtoriopintojaan varten. Hänen Lammilla tekemä tutkimuksensa on osa kyseistä tutkintoa. Hämeenmaa tukee tätä tutkimusta 1000 euron arvoisella nimikkostipendillä.  

Ennen tohtorintutkinnon aloittamista Helsingin yliopistossa hän on suorittanut kandidaatintutkinnon kotikaupungissaan Calgaryssa sekä myöhemmin kaksoismaisterintutkinnon Saksassa ja Itävallassa. 

Piro oli jo pitkään ollut kiinnostunut ihmiskunnan käytöksen ympäristövaikutuksista ja lopulta hänen maisterintutkielmansa kirjoittamisen aikaan kiinnostus nimenomaan kalakantoja kohtaan syveni entisestään.  Työskennellessään YK:lla hän kiinnostui yhä enemmän kaloista ja ihmiskunnan vaikutuksesta kalakantojen hyvinvointiin. 

Lammilla on Suomen suurin biologinen tutkimuskeskus 

Tutkimus keskittyy lukuisiin järviin Suomen boreaalisella alueella, muun muassa Lammilla sijaitsevaan Pääjärveen. Tutkimus tarkastelee elohopean bioakkumulaation ajallisia ja alueellisia eroja kaloissa sekä järvien ravintoverkostojen biomagnifikaatiota. Tämän tutkimuksen kontekstissa bioakkumulaatio tarkoittaa elohopean kertymää kaloissa ajan myötä. Biomagnifikaatio tarkoittaa elohopean kerääntymistä ravintoverkoston tasolta toiselle – esimerkiksi kaloista ihmisiin.  

Lammin biologinen tutkimuskeskus on Suomen suurin biologinen tutkimuskeskus. Piron mukaan yksi syy tutkimuksen tekemiseen Lammilla on se, että tutkimuskeskus on riittävän suuri tämäntyyppisen tutkimuksen tekemiseen sekä näytteiden tarkasteluun paikan päällä. 

Elohopeapitoisuudestaan huolimatta kala on tärkeä ravinnon lähde  

Elohopea on hermomyrkky, joka liian suurina määrinä aiheuttaa ihmiselle neurologisia vaurioita. Elohopeaa esiintyy ympäristössä sekä luonnostaan että ihmisen toiminnan myötä. Piron mukaan kaikissa kaloissa esiintyy elohopeaa, eikä hän ole uransa aikana tutkinut yhtään sellaista kalaa, josta ei olisi löytynyt elohopeapitoisuutta. 

Erityisesti maapallon pohjoisosissa esiintyy runsaasti elohopeaa, mutta elohopean esiintyvyydessä on huomattu tutkimuksen aikana esimerkiksi vuodenaikoihin liittyvää vahvaa vaihtelua – talvisin ja keväisin elohopean pitoisuudet joissakin ahvenkaloissa ovat huomattavasti korkeammat kuin kesäisin ja syksyisin. 

Elohopean esiintyvyydestä huolimatta kala on tärkeä ravinnon lähde monille pohjoisessa asuville yhteisöille ja se sisältää monia ihmiselle tärkeitä ravintoaineita, kuten omega3-rasvahappoja. Sen vuoksi Piron tutkimus on erittäin merkityksellinen – sen avulla selvitetään nimenomaan riskien ja hyötyjen välistä tasapainoa.  

“Ympäristötutkimuksen tukeminen on osa vastuullisuustyötämme” 

Piron tutkimus on edennyt toivotulla tavalla Lammilla sijaitsevalla Pääjärvellä viimeisen kolmen vuoden ajan ja pian hän on etenemässä väitöskirjansa kirjoittamisen pariin. Pääjärveä hän kuvailee erittäin kiinnostavaksi järveksi. 

Hämeenmaan myöntämä nimikkostipendi on Piron mukaan ollut olennainen tuki hänen tutkimuksensa toteuttamiseksi. Se hyödyttää erityisesti tutkimuksen tehokkuutta ja koko tutkimuksen etenemistä.  

– Ympäristötutkimuksen tukeminen on osa vastuullisuustyötämme, jolla haluamme edistää kestävää kehitystä. On tärkeää, että erilaisten ympäristöriskien vaikutukset luontoon tunnistetaan. Tutkimustiedon avulla voidaan paremmin hallita ja sopeutua ympäristön muutokseen sekä suojella luontoa, kommentoi Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä. 

Nykyisin Helsingissä asuva Piro on asunut tutkimuksensa teon aikana Lahdessa. Hänen mielestään Lahti on viihtyisä kaupunki, jonka alueista hän mainitsee erityisesti pitävänsä Lanu-puistosta, Radiomäestä sekä Vesijärvestä. Suomessa hän nauttii erityisesti mahdollisuudesta viettää aikaa hiljaisuudessa ja rauhassa esimerkiksi metsäkävelyllä. Ympäristöystävällisyyden puolestapuhujana hän arvostaa erityisesti myös suomalaista kierrätysjärjestelmää. 

Hämeenmaan 120-vuotisjuhlavuoden innoittama kampanja kannusti osuuskaupan työntekijöitä liikkumaan monipuolisesti matalalla kynnyksellä. Omat liikuntasuoritukset merkittiin perinteisiin pahvisiin liikuntakortteihin, ja kaikkien täyden kortin palauttaneiden hämeenmaalaisten kesken arvottiin kesäkuussa sähköjopo.

Täytettyjä liikuntakortteja palautui osuuskaupan konttorille yhteensä 412 kappaletta. Osa Hämeenmaan 3 300 työntekijästä osallistui kampanjaan erityisen aktiivisesti – innokkaimmat saivat jopa neljä korttia täyteen merkintöjä, ja heitä muistetaan erikseen juhlavuosihenkisellä palkinnolla.

Hämeenmaalaisten liikkumista tuetaan myös hyvän Epassi-edun avulla. Tänä vuonna osuuskaupan työntekijä voi saada jopa kaksi kertaa 120 euron edun ja käyttää sen hyvinvointi- ja liikuntapalveluihin. Juhlavuoden toinen Epassi-erä maksetaan työntekijöille heinäkuun alussa.

Kymmenen viikkoa – 120 eri lajia

Työfysioterapeutti Tuomas Aro haastoi itsensä liikkumiskampanjan alussa niin, että hän päätti juhlavuoden innoittamana testata 120:ta eri lajia kampanjan aikana – ja onnistuikin siinä!

Noin kymmenen viikkoa kestäneen kampanjan aikana Aro muun muassa liikkui metsässä, hiihti ja lenkkeili, pyöräili, pelasi padelia, pyöritti hulavannetta, teki porrastreenin, heitti dartsia sekä kokeili, miten parkour häneltä sujuu.

– On ollut hienoa päästä kokeilemaan uusia juttuja. Darts oli jopa niin koukuttava, että hankittiin pojan kanssa oma taulu kotiin, kertoo Aro.

Syksyllä huolletaan mieltä

Hämeenmaa liikkuu -kampanjalle on suunniteltu jatkoa loppuvuodesta. Ajatuksena on, että kehon liikuttamisen jälkeen käännetään katsetta mielen hyvinvointiin.

– Ihminen on kokonaisuus, ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu sekä kehon että mielen hyvinvointi, Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen sanoo.

Syksyn Työmieli-kampanjan tarkemmat askelmerkit suunnitellaan kesän aikana.

Lahtelaisen jalkapalloseuran FC Lahden uusi brändilupaus ”Pallo on meillä” korostaa jalkapallon yhteiskunnallista merkitystä ja kannustaa yhteispeliin. Lupauksen taustalla on pyrkimys edistää kansanterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä kaikenlaisen osallisuuden kokemista.

Myös meillä Osuuskauppa Hämeenmaalla yhteispeliin osallistuminen nähdään tärkeäksi. Olemme mukana Pallo on meillä -hyväntekeväisyyskampanjassa, jolla tuetaan vähävaraisten perheiden lasten harrastamista.

Mukana kampanjassa on myös legendaarinen rockyhtye Apulanta, joka yhteistyössä FC Lahden kanssa järjesti loppukeväästä Pallo on meillä -hyväntekeväisyysottelun. Apulanta lahjoitti FC Lahdelle spesiaalit pelipaidat yhtyeen logoilla ja tyylittelyllä. Pelipaidoista saatu tuotto lahjoitetaan Payback ry:n kautta vähävaraisten perheiden lasten liikuntaharrastusten tukemiseen.

Myös Hämeenmaa halusi osaltaan tukea lahjoituksella kampanjaa ja toimijoita, joiden työ on arvokasta ja linjassa osuuskaupan arvojen kanssa.

– Koemme, että Payback Lahti tekee erittäin arvokasta työtä tukemalla liikuntaharrastuksia, kommentoi Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä.

Täysi-ikäiset kesätyöntekijät työskentelevät Hämeenmaan Kanta- ja Päijät-Hämeen eri toimipaikoissa mm. kaupan, liikennemyymälöiden, kahviloiden ja ravintoloiden sekä autokaupan työtehtävissä. Alle 18-vuotiaille tarkoitettu Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelu toimii puolestaan mainiona ponnahduslautana työelämään ja tutustuttaa nuoria osuuskaupan eri tehtäviin. Harjoitteluun voi hakea, kun täyttää samana vuonna 14 vuotta.

– Työllistämme tänä vuonna ennätykselliset 1 330 kesätyöntekijää. Määrä on Hämeenmaan historian suurin. Viime vuoden tapaan kutsuimme kaikki täysi-ikäiset hakijat kesätyöhaastatteluihin, jotka toteutimme alueemme toimipaikoissa rekrytointitapahtumien muodossa, HR-asiantuntija Tuomas Korhonen kertoo.

Täysi-ikäisiä kesätyönhakijoita oli tänä vuonna noin 2 400, ja rekrytointitapahtumissa heistä haastateltiin 977. Kahden viikon Tutustu työelämään ja tienaa -harjoitteluun haki lähes 4 700 alle 18-vuotiasta.

Viime vuonna Hämeenmaalta haki kesätyöpaikkaa noin 1 600 täysi-ikäistä ja yli 5 000 alaikäistä.

Perehdytystä kehitetty viime vuodesta

Kesätyöntekijöiden perehdytystä on kehitetty erityisesti nuorempien harjoittelijoiden osalta.

– Tutustu ja tienaa -harjoittelijat pääsevät nyt ensimmäistä kertaa osallistumaan heille räätälöityyn massaperehdytykseen työsuhteensa ensimmäisenä päivänä, Korhonen mainitsee.

Ensimmäinen kuluvan kesän Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelijoiden perehdytys järjestettiin heti kesäkuun alussa. Siihen osallistui arviolta sata nuorta.

Jokainen uusi täysi-ikäinen kesätyöntekijä taas osallistuu työsuhteensa alussa viiden tunnin mittaiseen palkalliseen perehdytyspäivään, jossa hän saa tarvittavan perustietopohjan työskentelynsä tueksi.

Henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen näkee kesätyöntekijät tärkeänä osana muuta Hämeenmaa-yhteisöä.

– Haluamme tarjota hyviä, kiinnostavia ja vastuullisia työelämän ensimmäisiä kokemuksia. Todella moni on meillä ensimmäisessä työpaikassaan. Hyvä kesätyökokemus pitää sisällään mielekkäitä työtehtäviä, laadukkaan perehdytyksen, riittävästi palautetta ja kannustusta, painottaa Minnastina Miettinen.

Kesätyöntekijöiltä pyydetään palautetta

Hämeenmaa ja koko S-ryhmä ovat mukana Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille laadukkaita kesätyöpaikkoja ja hyviä kesätyökokemuksia. Kampanjassa mukana olevat työnantajat ovat sitoutuneet suunnittelemaan ja toteuttamaan kattavan perehdytyksen, jonka avulla kesätyöntekijät valmistetaan työtehtäviinsä.

– ”Hyvä perehdytys kaikille” on tavoitteena kunnianhimoinen, mutta myös sellainen, jonka jokainen hämeenmaalainen ansaitsee. Alkuperehdytyksissä luomme perustietopohjan, ja varsinainen työhön perehtyminen tapahtuu työtä tekemällä ja työyhteisön opastuksella, Tuomas Korhonen sanoo.

Kesätyöntekijöiltäkin toivotaan palautetta ja kehitysehdotuksia.

– Yksi tapa päästä kertomaan omia ajatuksiaan on vastata Vastuullinen kesäduuni (VKD) -kyselyyn. Vastaamalla kesätyöntekijä pääsee arvioimaan esimerkiksi työnhakuvaihettamme, työtehtäviensä mielekkyyttä, saamaansa perehdytystä, tasapuolisuuden toteutumista ja yleistä tyytyväisyyttä. Kannustamme jokaista antamaan oman äänensä parhaan mahdollisen kesätyökokemuksen saavuttamiseksi, Korhonen toteaa.

Viime vuonna osuuskauppamme sai tässä Oikotien vuosittaisessa tutkimuksessa 4,45/5 pistettä.

 

Lue lisää Hämeenmaan kesätöistä sekä Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelusta.

Suomalaiset äänestävät keväisin siitä, mikä kulloinkin ehdolla olevista työelämäteoista on heidän mielestään vastuullisin. Myös tänä vuonna työelämän parhaasta vastuullisuusteosta kilpaili kymmenen työnantajaa: Oikotien raati valitsi ennätyksellisestä 46 ehdokkaan joukosta kymmenen erilaista vastuullisuustekoa eri toimialoilta ja erikokoisista organisaatioista.

Sercap Huoltopalveluiden nelipäiväinen työviikko voitti vuoden 2024 Työelämän vastuullisuusteko -palkinnon. Toiseksi kilpailussa sijoittui suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys Sweco ja kolmanneksi tavaratalo Puuilo.

Poikkeuksellisen tiukka äänestys

Hämeenmaa ei päässyt tällä kertaa kärkikolmikkoon. Kuudes sija tiukassa kilpailussa lämmittää kuitenkin mieltä.

– Oli upea tunnustus olla julkisesti ehdolla tässä kilpailussa asialla, joka on henkilöstömme suuresti arvostama. Olemme ilman muuta otettuja ja iloisia pistesijastakin, ja haluamme samalla onnitella kisassa parhaiten pärjänneitä, henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen sanoo.

Kilpailu oli tänä vuonna erityisen tiukka ja erot kärkikymmenikön välillä pienet. Voittaja sai kaikista annetuista äänistä 16 %, kun taas esimerkiksi Hämeenmaan vastuullisuusteko keräsi 10,1 % annetuista äänistä. Seitsemänneksi sijoittunut sai 10 % koko äänisaaliista.

Hämeenmaalle finaalipaikka henkilöstön palkitsemisesta

Työelämän vastuullisuusteko 2024 -kilpailun finaalipaikkaan osuuskauppamme oikeutti koko henkilöstölle maksettava ylimääräinen tulospalkkio, jota työntekijöille on maksettu jo neljättä vuotta peräkkäin.

Hämeenmaalaiset saavat vuosittain myös tavoitteisiin sidottua, työryhmäkohtaista tulospalkkiota.

Viime vuodelta kokoaikainen Hämeenmaan työntekijä sai tavoitteisiin sidottua tulospalkkiota keskimäärin 800 euroa, mikä nosti bonuksen kokonaismäärän jopa noin 2 000 euroon.

Lue Oikotien uutinen vuoden 2024 työelämän vastuullisuusteoista.

Perinteikkään tapahtuman ohjelmassa on muun muassa kasvomaalausta, hevosratsastusta ja satujumppaa monien paikallisten toimijoiden tukemana.

Paikallisen ja alueellisen hyvinvoinnin tukeminen on osuuskauppamme vastuullisuustekojen ytimessä. Tänä vuonna Hämeenmaa tukee Iloisen Päivän järjestämistä lahjoittamalla tapahtumakävijöille myytäviä elintarvikkeita.

– Päivän monipuolinen ohjelma kiinnostaa ja ilahduttaa varmasti monia perheitä. Mielestämme on erittäin hienoa, että tapahtuman tuotto ohjataan lyhentämättömänä paikallisen lapsi- ja nuorisotyön hyväksi, kommentoi asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä.

Tapahtuma on tuttu myös Hämeenmaan henkilöstölle, ja sen tukemista arvostetaan henkilöstön keskuudessa laajasti. Useat hämeenmaalaiset ovatkin vuosien saatossa vierailleet tapahtumassa joko lapsena tai vanhempana.

– Tämä on tosi kiva tapahtuma. Lapset ja tapahtuman työntekijät ovat kaikki hyvällä mielellä. Erityisesti esillä olevat hälytysajoneuvot ovat kiehtoneet aiempina vuosina lastani. Vanhempana minua ilahduttaa, että kaikki myytävät ruokatuotteet ovat oikeasti edullisia, ja kaikki muu tekeminen on ilmaista – kiitos sponsorien! kertoo tuotehallinta-assistentti Nea Haakana omista kokemuksistaan.

Yrityskylä Alakoulussa kuudesluokkalaiset simuloivat yhteiskunnan ja yritysten toimintaa pienoiskaupungiksi rakennetussa oppimisympäristössä. Yrityskylä Yläkoulussa yhdeksäsluokkalaiset johtavat tiimeinä yritystä kansainvälisten markkinoiden pyörteissä.

Yrityskylässä mukana olevia toimijoita ovat kuntien ja kaupunkien lisäksi yritykset sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Yrityskumppanien avulla ala- ja yläkoulujen oppilaat pääsevät simuloimaan yhteiskunnan ja yritysten toimintaa aitojen esimerkkien kautta.

Hämeenmaalla pienoiskoon S-market ja ABC-asema Yrityskylä Alakoulussa

Osuuskauppa Hämeenmaa on yksi Yrityskylä Hämeen yhteistyökumppaneista. Osuuskaupallamme on ollut jo useana vuonna pienoiskoon S-market Hämeen alueen kuudesluokkalaisille kohdennetussa oppimisympäristössä.

– Nuoret ovat ottaneet S-marketin työtehtävät loistavasti vastaan, ja se onkin ollut yksi Yrityskylän suosituimpia työpaikkoja. On mahtavaa, että pääsemme olemaan mukana tässä toiminnassa ja antamaan nuorille pienen ”maistiaisen” kaupan alasta. Toivottavasti näemme heitä tulevaisuudessa kesätöissä meidän marketeissamme, sanoo palvelupäällikkö Kaisa Strandvall Hämeenmaalta.

Ensi syksynä osuuskauppamme saa alakoulun oppimisympäristöön myös toisen pienoiskoon toimipisteen, ABC-liikenneaseman.

– Upeaa, että saamme meiltä Yrityskylään mukaan uuden toimialan. On mahtavaa olla mukana tässä yhteistyössä ja tutustuttaa nuoria meidän meininkiin, ABC-aluepäällikkö Johanna Kakko iloitsee.

Hämeen Yrityskylän oppimisympäristöt sijaitsevat Lahdessa.

Kuudesluokkalaiset pyörittävät koulupäivän ajan pienoisyhteiskuntaa

Yrityskylä Alakoulun oppimisympäristö on koululaisten oma pienoisyhteiskunta, jossa oppilas työskentelee tietyssä ammatissa yhden koulupäivän ajan ja saa palkkaa tekemästään työstä.

Hämeenmaan S-market ja ABC-liikenneasema ovat koululaisille paikkoja, joista he voivat ostaa vaikkapa välipalaa ansaitsemallaan palkalla. Osalle kuudesluokkalaisista kauppa ja liikenneasema toimivat myös työpaikkoina.

– Yrityskylän S-marketissa nuoret pääsevät kokeilemaan myyjän, HeVi-tuoteryhmävastaavan tai marketpäällikön työtä ja ABC:llä liikennemyymälätyöntekijän, kokin tai liikennemyymäläpäällikön työtä. Myyjät ja liikennemyymälätyöntekijät tekevät tärkeää asiakaspalvelua, ja päälliköt esimerkiksi pitävät tiimipalavereita ja maksavat palkkoja, kertoo Hämeenmaan HR-asiantuntija Kati Mykrä.

Varsinaiseen Yrityskylä-koulupäivään johdattelee opettajien koulutuksen lisäksi oppimateriaali, jota oppilaat käyvät opettajiensa kanssa läpi oppitunneilla. Oppilaat tutustuvat muun muassa talouden perusasioihin, kuten veroihin ja palkkaan, sekä yksityisen ja julkisen palvelun eroihin. Lisäksi oppilaat tekevät työhakemuksen ja hakevat haluamaansa ammattiin Yrityskylässä.

Ensimmäisillä työelämäkokemuksilla on iso merkitys lapsille ja nuorille

Yrityskylä Hämeen toimintaan voivat osallistua alueen kaikki ne kuudennet ja yhdeksännet luokat, joiden kotikunnat ovat tehneet sopimuksen NYTin kanssa.

Yrityskylä Hämeen Alakoulun toimintaan, jossa myös osuuskauppamme on mukana, osallistuu lukuvuoden 2023–2024 aikana yhteensä 4 659 kuudesluokkalaista.

Nuorten ensimmäisiin työelämäkokemuksiin satsaaminen nähdään Hämeenmaalla tärkeäksi.

– Yrityskylä-yhteistyön avulla tavoitamme jopa 90 prosenttia alueemme kuudesluokkalaisista ja pääsemme näin kertomaan esimerkiksi työtehtävistä, joita meillä voi tehdä. Yhteistyö on meille myös luonteva tapa kantaa yhteiskunnallista vastuutamme. Yrityskylässä käyneet koululaiset kertovat, että tämä koulupäivä on yksi parhaista. Haluamme ehdottomasti olla mukana tällaisessa koulupäivässä, sanoo Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen.

– Otamme nuoret ja kaikki työssään aloittavat aina ystävällisesti vastaan. Aluksi esittelemme työkaverit ja työpaikan tilat. Perehdytys työtehtäviin hoidetaan mahdollisimman hyvin. Seuraamme työn edistymistä, ohjaamme ja olemme tukena kaikissa tilanteissa, keskustelemme avoimesti työssä pärjäämisestä ja rohkaisemme kysymään aina, jos on mitä tahansa epäselvää, kertoo S-market Orimattilan marketpäällikkö Jaana Virta.

Kuudesluokkalaiset saavat oppia ruokakaupan ja ABC-aseman työtehtävistä Hämeenmaan Yrityskylä-toimipaikoissa

NYTin Yrityskylä-oppimisympäristö on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden ”palkkaa” tekemästään työstä. Lisäksi oppilas toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Samalla opetellaan työnhakuprosessia, kun kouluissa järjestetään haku eri yrityksiin ja työrooleihin.

NYTin Yrityskylän Alakouluun osallistuu 90 % kaikista Suomen kuudesluokkalaisista ja Yrityskylän Yläkouluun 88 % yhdeksäsluokkalaisista. Hämeenmaalla on Lahden Alakoulu Yrityskylässä pienoiskokoinen S-market-toimipaikka, ja se on ollut yksi suosituimmista yrityksistä, joihin nuoret ovat halunneet hakea. Tänä vuonna uutena nähdään myös ABC-asema.

S-marketissa työnkuvia on pääsääntöisesti kolme. Marketpäällikkö johtaa paikkaa, myyjä huolehtii siisteydestä ja tuotteiden esille laitosta, hevi-tuoteryhmävastaava huolehtii satokausituotteiden julisteista ja koreista, ja lisäksi varalta löytyy markkinointivastaavan työnkuva, johon kuuluu esimerkiksi somepostausten tekeminen. S-marketissa työskentelevistä kaikki henkilöt työskentelevät kassalla, ja aamulla päivä alkaa purkamalla kuorma hyllyihin ja laittamalla tuotteet esille. Hämeenmaa sponsoroi tavarat, joita Yrityskylän toimipisteellä käytetään.

ABC-asemalla työnkuvia on neljä: myymäläpäällikkö vastaa muun muassa työhyvinvoinnista ja vastuullisuudesta, liikennemyymälätyöntekijän vastuulla on asiakaspalvelu, lounastarjoilu ja tuotteiden myynti, vuorovastaavan tehtävänä on tehdä hinnasto, johtaa myyntiä ja innostaa työryhmää, ja kokkina pääsee valmistelemaan syötävää.

Lue lisää: NYT – Yrityskylä (nuortennyt.fi)

TET- ja TOP-jaksot voivat antaa suuntaa omalle urapolulle

TET- eli työelämän tutustumisjaksolle otamme kaikki kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset hakijat samanarvoisesti vastaan, ja paikat täytetään hakujärjestyksessä. Toimipaikan koon mukaan tarjoamme paikan 2–4 TET-harjoittelijalle kerrallaan, mutta esimerkiksi suurimmissa Prismoissa TET-paikkoja voi olla jopa kymmenen. Tärkeintä on antaa nuorille hyvä ensikokemus mahdollistamalla riittävä ohjaus ja monipuoliset työtehtävät.

– TET-jaksoon kannattaa panostaa, sillä se voi toimia pääsylippuna Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöjaksollemme. Haluamme antaa jo varhaisessa vaiheessa kasvumahdollisuuden – aina, kun suoriutuu hyvin, voi seuraava mahdollisuus avautua, muistuttaa Hämeenmaan HR-asiantuntija Kati Mykrä.

Ammattikoulun opintoihin kuuluvia työssäoppimisjaksoja (TOP-jaksoja) tarjoamme vuosittain yli kahdelle sadalle opiskelijalle Hämeenmaan eri toimipisteissä. Suosituimmat TOP-harjoittelujaksot ovat kohdistuneet ravintola- ja catering- sekä liiketoiminnan aloille. Lisäksi olemme tarjonneet harjoittelupaikkoja myös muun muassa logistiikka-, matkailu-, turvallisuus- sekä hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille.

– Halusin hakea ammattikoulun TOP-jaksolle Amarilloon, sillä monet luokkalaiseni olivat kehuneet paikkaa mukavana ja opettavaisena. Minut otettiin vastaan lämpimästi, opetettiin kaikki tärkeä, mitä pitää tietää, ja otettiin nopeasti mukaan työporukkaan. TOP-jakson aikana sain tehdä kaikkia mahdollisia hommia siivouksesta ruoanlaittoon, ja pääsin jopa tekemään annoksia melkein heti tultuani töihin. Aluksi tein misoja, jotta näin, millaisia komponentteja annoksiin menee ja mitä komponentit sisältävät. Ajan kanssa työt alkoivat olemaan vaativampia. Lopulta sain jopa pyörittää keittiötä yksin hiljaisempina päivinä, harjoittelujakson Lahden Amarillossa suorittanut, Hämeenmaan nykyinen kokki Julius Pohjola kertoo.

Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöjakso on mainio ponnahduslauta työelämään

Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelu on kesätyö alle 18-vuotiaille. Se toimii hyvänä ponnahduslautana työelämään, ja hakemaan pääsee, kun täyttää samana vuonna 14 vuotta. Harjoitteluun avataan keväisin oma hakunsa, jossa pääsee hakemaan kesätyöhön S-marketiin, Prismaan, ABC-liikennemyymälään, kahvilaan ja ravintolaan. Tutustu & tienaa -paikkoja avataan vuosittain yli 600 Hämeenmaan eri toimipaikkoihin.

Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelun voi suorittaa tietyllä toimialalla kerran, eli jos aiempina kesinä on suorittanut tutustumisjakson kaupassa, seuraavana kesänä ei voi hakea uudelleen kauppaan. Sen sijaan uudelle tutustumisjaksolle voi hakea liikennemyymälään, ravintolaan tai kahvilaan.

Olemme sitoutuneet vastuullisen kesätyökokemuksen luomiseen

Täysi-ikäisille tarjoamme kesätyöpaikkoja eri toimipaikoissa Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaupan, liikennemyymälöiden, kahviloiden ja ravintoloiden työtehtävissä. Moni nuori on saanut meiltä ensimmäisen kesätyöpaikkansa.

Tänä vuonna kesätyöntekijöitä aloittaa Hämeenmaalla yhteensä 1 300, joista alaikäisten Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöhaun kautta paikan saaneita on noin puolet.
Hämeenmaa ja koko S-ryhmä ovat mukana Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille laadukkaita kesätyöpaikkoja ja hyviä kesätyökokemuksia. Sitoudumme suunnittelemaan ja toteuttamaan kattavan perehdytyksen, jonka avulla kesätyöntekijät valmistetaan työtehtäviinsä.

Kesätyökokemuksia kartoittavassa tutkimuksessa saimme viime vuonna pisteiksi 4.45/5. Tutkimuksessa selvitettiin organisaatiossa työskentelevien kesätyöntekijöiden kokemuksia työnhausta, perehdytyksestä, työkokemuksista ja organisaatiosta työnantajana.

Lue lisää Tutustu työelämään ja tienaa -jaksosta sekä kesätöistä: Kesätyöpaikat – Hämeenmaa (hameenmaa.fi)

Tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Osallistumme mielellämme erilaisiin opiskelijatapahtumiin ja kehitystyöprojekteihin alueellamme. Työllistämme myös paljon opiskelijoita osa-aikaisiin opintojen ohella tehtäviin töihin.
Olemme esimerkiksi kehittäneet ravintola- ja catering-alan sekä liiketoiminnan ja kaupan alan opiskelijoille polkuopinnot, joiden tavoitteena on työllistää opiskelijat valmistumisensa jälkeen. Polkuopinnoissa alan perusopinnot opiskellaan Salpauksessa, minkä jälkeen osaamista syvennetään ja laajennetaan työelämässä Hämeenmaalla oppisopimuksella tai koulutussopimuksella.

Salpauksen järjestämiin rekrytointitapahtumiin osallistumme säännöllisesti, esimerkiksi kahdesta neljään kertaan vuodessa pidettäville Työelämäfestareille, joissa työnantaja pääsee kohtaamaan opiskelijoita ja opiskelijat työnantajia.

Ammattikorkeakoulun osalta osallistumme joka vuosi esimerkiksi DuuniExpoon ja tarjoamme harjoittelujaksoja HR:stä, viestinnästä, markkinoinnista ja graafisesta suunnittelusta. Toisinaan tarjoamme harjoittelujaksoja myös muille aloille, ja korkeakouluharjoittelijoita on ollut myös esimerkiksi laskentatiimissä sekä market-tuessa.

Harjoittelun osalta meille voi hakea avoimen hakemuksen kautta: Avoimet työpaikkamme – Hämeenmaa (hameenmaa.fi)

Tilaisuudet olivat ensimmäiset Hämeenmaan järjestämät. Hämeenlinnan Vaakuna-hotellissa keskiviikkona 3.4.2024 ja Lahden Seurahuoneella torstaina 4.4. järjestettyjen tilaisuuksien tavoitteena oli luoda uutta ja vahvistaa nykyistä yhteistyötä sekä mahdollistaa verkostoituminen.

– Haluamme osoittaa, että te lähitoimittajat olette meille todella tärkeitä. Haluamme myös tarjota teille mahdollisuuden tuoda tuotteitanne Hämeenmaan kauppoihin, Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto puhui lähitoimittajille Lahden tapaamisen alussa.

Vormisto kannusti lähitoimittajia käyttämään verkostoitumismahdollisuutta hyväkseen.

– Verrokkeja ja kumppaneita ei välttämättä arjessa kovin helposti löydy, mutta toivottavasti löydätte täältä myös sen ulottuvuuden.

”Tällaiset ovat tosi arvokas juttu”

Lähitoimittajatapaamiset alkoivat yhteisellä lounaalla ja keskusteluilla niin Hämeenlinnassa kuin Lahdessakin.

– Täällä on aika paljon jatkojalostajia, me taas olemme alkutuottajia. On kuitenkin hyvä kuulla asioista myös muilta kanteilta, Sakari Saarelma totesi.

Hän ja vaimonsa Elina Saarelma pyörittävät yhdessä heinolalaista Saarelman tilaa, jonka päätuote on kesäkurpitsa.

– Lähdimme tänne avoimin mielin. Odotan eniten toisten viljelijöiden tapaamista ja sitä kautta mahdollisesti myös työn arjen jakamista jatkossa, Elina Saarelma kertoi.

Saarelmat toivoivat, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään jatkossakin – ehkä myös sellaisessa muodossa, jossa ns. saman alan toimijat koottaisiin hetkeksi yhteen tilaisuuden aikana.

– Tällaiset ovat tosi arvokas juttu, pohti Sakari Saarelma.

Myös Tofusta oy:n Päivi Partonen toivoi, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään myös jatkossa. Padasjoella toimiva Tofusta valmistaa tofua ja tofujalosteita, joita on myynnissä mm. Lahden alueen Prismoissa.

Tofustan uusin tuoteperhe on mainio esimerkki paikallisesta lähiyhteistyöstä.

– Olemme lähteneet työstämään härkäpapua yhteistyössä naapuritilan kanssa, Päivi Partonen kertoi.

Yhteistyön tuloksena syntyi viime vuonna lanseerattu Haba-härkäpaputuoteperhe.

Seuraa trendejä, mutta älä juokse niiden perässä

Uusien yhteistyömahdollisuuksien luomisen, nykyisen yhteistyön syventämisen ja verkostoitumisen lisäksi lähitoimittajatapaamisten ohjelmassa oli useampi ajankohtainen puheenvuoro.

Lähitoimittajan puheenvuoron piti Viipurilaisen Kotileipomon Teppo ”Tepi” Ylä-Hemmilä. Hän kertoi lyhyesti yrityksen historiasta ja myös omasta tuotekehitysvastaavan roolistaan.

Viipurilainen Kotileipomo tekee yhteistyötä esimerkiksi useamman osuuskaupan kanssa. Paikallisuudella on kuitenkin erityisen iso merkitys Asikkalan Vääksyssä toimivalle perheyritykselle.

– Hämeenmaa on meille tällä hetkellä isoin kumppani. Paikallisuus on meille tärkeää, vaikka jakelupeittomme on paljon isompi kuin Hämeenmaan alue.

Tepi Ylä-Hemmilä antoi lähitoimittajille yhteisen vinkin.

– Kaikille yrittäjille on tärkeää olla utelias maailmaa kohtaan. Meidän pitää yrittää imeä kaikkia vaikutteita ja trendejä, mutta kaikkien trendien perässä ei välttämättä kannata juosta, koska harva trendi pysyy pitkään. Perusasioissa pysyminen voi olla järkevämpää. Esimerkiksi jos puhutaan leivän kaupallisuudesta: Tee ruis tai kaura, vehnä on siinä rajoilla. Jos laitat vehnän kanssa jotain muuta, niin sitten se toimii. Mutta jos laitat leipään siemeniä, sulta putoaa heti potentiaalisesta asiakaskunnasta lähes puolet pois.

Yhteistyöllä oma alue paremmin esille

MTK Hämeen tervehdyksen tapaamiseen toi jäsenpalvelukehittäjä Outi Kyöstilä. Hän puhui muun muassa siitä, mistä hämäläinen ruoka koostuu.

– Totta kai raaka-aineesta, tuotteesta ja sen jatkojalostamisesta, mutta myös osaamisesta ja kehittämistyöstä, jota me Hämeessä teemme. Meidän pitäisi olla ylpeitä omasta osaamisestamme ja tekemisestämme ja tuoda niitä kaikessa esiin.

Outi Kyöstilä pohti puheenvuorossaan myös, mitä voimme tehdä yhdessä hämäläisen ruoan menestymisen eteen.

Yhteistyön ja oman alueen osaamisen esille nostamisen tematiikkaa toi esille myös Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä. Hän kertoi kuulijoille Hämeenmaan eri tavoista nostaa lähitoimittajia ja lähituotteita esille viestinnässään ja markkinoinnissaan.

Kaikki lähtee kestävyydestä

LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntijan Pasi Rajan puheenvuoron aiheena oli Food Pilot Plant eli kasvipohjaisten tuotteiden kehitys- ja testausympäristö.

– Kestävyys on ydinajatus kaikessa tekemisessä, niin myös meillä.

LABin Lahden kampuksella toimiva kehitys- ja testausympäristö on paikka, jossa yritykset pystyvät tekemään pilotteja tai tuotekehitystyötä. Kesällä 2023 toimintansa aloittaneessa ympäristössä on tilaa noin 600 neliömetrin verran.

Vastuullisuuteen on monta näkökulmaa

SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa puhui lähitoimittajille vastuullisuuden merkityksestä ruoan arvoketjussa kaupan näkökulmasta.

– Ihmiset ajattelevat vastuullisuudesta hyvin eri tavoin. Mikään näistä asioista ei ole mustavalkoinen, on monia erilaisia näkökulmia. Jollekin vastuullisuus on kotimaisuutta, jollekin luomua, jollekin päästöjä, jollekin ihmisoikeusasioita. Vastuullisuus on näitä kaikkia, mutta painotamme asioita eri tavoin.

Elomaa painotti, ettei taloudellista näkökulmaa voi unohtaa.

– Hyvä talous on aina pohjalla, kun jotain tehdään.

Nina Elomaa esitteli kuulijoille myös S-ryhmän vastuullisuusohjelmaa ja kertoi tärkeimmistä tavoitteista.

Ruokatrendeissä näkyvät muun muassa hinta ja helppous

Hämeenmaan vastuullisuus- ja valikoimapäällikkö Niina Toivonen puhui lähitoimittajille ajankohtaisista ruoan kulutustrendeistä.

– Hinta on tällä hetkellä se, joka kuluttajaa erityisesti puhuttelee, samoin helppous. On paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan helppoudesta. Meillä on myös yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan siitä, että pystyvät kuluttamaan omien arvojensa mukaisia tuotteita.

Kuluvan vuoden ruokatrendeistä Toivonen nosti esille seuraavat: 1) hinta, 2) sekaruokavalion paluu, 3) hedelmien ja vihannesten uudelleen löytyminen, 4) valmisruokien suosion kasvu, 5) pakasteiden hyödyntäminen eli ns. pakasteapu ruoanlaitossa, 6) herkuttelu, 7) kansainvälisten makujen nousu ja 8) olen sitä mitä syön -ajattelu, joka korostuu etenkin nuoremmilla ikäryhmillä.

Niina Toivonen kertoi myös lähituotteen polusta osuuskaupan valikoimaan – joka useimmille kuulijoille olikin ennestään tuttu.

Finaalipaikkaan Hämeenmaan oikeutti koko henkilöstölle maksettava ylimääräinen tulospalkkio, jota osuuskauppa on maksanut jo neljättä vuotta peräkkäin työntekijöilleen.

Hämeenmaalaiset saavat vuosittain myös tavoitteisiin sidottua, työryhmäkohtaista tulospalkkiota.

Viime vuodelta Hämeenmaan kokoaikainen työntekijä sai tavoitteisiin sidottua tulospalkkiota keskimäärin 800 euroa, mikä nosti bonuksen kokonaismäärän jopa noin 2 000 euroon.

– Tausta-ajurina ja tavoitteena on, että henkilöstö on motivoitunutta, sitoutuneempaa ja asiakaspalvelu parempaa – se, että henkilöstö kokisi työnsä arvostetummaksi, Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto toteaa Kauppalehdessä ystävänpäivänä julkaistussa artikkelissa.

Anna äänesi ja osallistu lahjakorttiarvontaan

Oikotien Vastuullinen työpaikka -yhteisö palkitsee vuosittain työelämän parhaan vastuullisuusteon. Suomalaiset äänestävät huhtikuun ja toukokuun alun aikana siitä, mikä ehdolla olevista työelämäteoista on heidän mielestään vastuullisin.

Voit äänestää mielestäsi parasta tekoa 5.5. asti Oikotien äänestyssivulla. Äänestämällä osallistut 100 euron arvoisen GoGift-lahjakortin arvontaan.

Kilpailun kolme parasta palkitaan torstaina 30.5. klo 9–10 Oikotien järjestämässä webinaarissa.

Näin kilpailun finalistit valittiin

Työntekijöiden ja työnantajien oli mahdollista ilmoittaa Oikotien sivustolla maaliskuun 2024 aikana tunnustuksen arvoisista työelämän vastuullisuusteoista. Oikotien raati valitsi ennätyksellisestä 46 ehdokkaan joukosta kymmenen erilaista vastuullisuustekoa eri toimialoilta ja erikokoisista organisaatioista.

Valitut kymmenen tekoa ovat monipuolisesti työelämän vastuullisuuteen vaikuttavia tekoja ja koskettavat ihmisiä joko paikallisesti tai yhteiskunnallisesti.

 

Lue myös:

https://hameenmaa.fi/news/osuuskauppa-hameenmaan-henkilostolle-yli-kolmen-miljoonan-euron-ylimaarainen-tulospalkkio/