Päijät-Hämeen Ympäristöviikko järjestettiin tänä vuonna 5.–11.6. Viikon teemana tänä vuonna oli kestävä elämäntapa, mikä näkyi ja kuului ensimmäistä kertaa koko Päijät-Hämeen alueella. Myös Osuuskauppa Hämeenmaa kantoi kortensa kekoon nostamalla ajatuksia Ympäristöviikon teemaan liittyen sekä osallistamalla henkilökunnan tutkimaan omassa arjessa – työssä ja vapaalla – tapahtuvaa kestävän elämäntavan edistämisen toimia.

Hämeenmaan henkilöstö toimii arjessaan ympäristöä kunnioittaen

Ympäristöviikon teeman mukaisesti kysyimme henkilöstöltämme, miten kestävä elämän tapa heidän arjessaan näkyy.

– Saimme paljon hyviä vastauksia, ja niissä korostuivat selkeästi kierrätys, ruokahävikin minimoiminen ja energiatehokkuus. Nämä ovat arvoja, joiden mukaan myös Hämeenmaalla toimitaan. On mahtavaa nähdä, että henkilöstömme toimii näin niin vapaalla kuin työarjessakin, henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen kertoo.

Hämeenmaalaisten vinkit kestävän elämäntavan edistämiseksi:

• Kierrätä jätteet mahdollisimman tarkasti ja aktiivisesti, mahdollisuuksien mukaan kompostoi biojäte ja hyödynnä syntyvä multa esimerkiksi kasvimaalla
• Korvaa LED-polttimoilla halogeenit ja muut paljon energiaa kuluttavat valolähteet
• Hyödynnä älypistorasioita, joilla kodin sähkölaitteita voi hallita etänäkin, jolloin niiden virrankulutus on mahdollisimman pientä
• Suosi lähiruokaa
• Minimoi ruokahävikki kotona ja ravintoloissa – varsinkin buffeteissa ota vain sen verran ruokaa mitä syöt
• Hanki vaatteesi kierrätettynä ja vältä ostamasta pikamuotia, osta vaatteita vain tarpeeseen
• Suosi kotimaan matkailua ja käytä liikkumiseen mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä sekä kimppakyytejä
• Suosi joukkoliikennettä ja pyöräilyä autoilun sijaan – esimerkiksi kaupunkipyörillä liikut kesäaikaan erittäin kätevästi paikasta toiseen
• Hanki käyttötavaroita ainoastaan tarpeeseen – monia näistäkin voit ostaa käytettynä!
• Ota jälkipolvien kasvatuksessa huomioon myös ympäristö – opetetaan, että omat ja muidenkin roskat heitetään roskiin, jolloin luonto kiittää
• Käytä kestokasseja muovipussien sijaan – käytäthän muovipussia kuitenkin mahdollisimman monta kertaa uudestaan ostoskassina sekä roskapussina

Vastuullisuustyötä Hämeenmaalla jo usean vuoden ajan

Meille kestävä elämäntapa on tavallista, sujuvaa arkielämää, jossa otetaan huomioon luonnonvarojen ja energian säästäminen. Päijät-Hämeen Ympäristöviikon kunniaksi kerroimmekin sosiaalisen median kanavissamme, toimistamme ympäristön hyväksi.

Hämeenmaa edistää kestävää elämäntapaa toimipaikoissaan ja toiminnassaan – muun muassa vaihtamalla paljon energiaa vaativat lamput ledeihin, tuottamalla sähköä aurinkopaneeleilla, vähentämällä pyyhkeiden pesukertoja sekä myymällä paikallisten lähituottajien tuotteita myymälöissään.

Kestävä elämäntapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meillä olisi kunnianhimoisia tavoitteita edistää kestävää kehitystä ja kestävän elämäntavan toteutumista yhä laaja-alaisemmin. Ympäristöstä ja ilmastosta vastuun kantaminen onkin Osuuskauppa Hämeenmaan yksi keskeisimmistä arvoista.

Isona toimijana vastuumme nykyhetken luojana ja suunnan näyttäjänä tuleville sukupolville on suuri. Olemme sitoutuneet noudattamaan S-ryhmän Teemme yhdessä paremman paikan elää -vastuullisuusohjelmaa, joka sisältää niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin tavoitteita vastuullisessa toiminnassa. Konkreettisesti toimet näkyvät Hämeenmaalla vastuullisina tuotteita ja palveluina, energiatehokkuutena sekä monimuotoisen luontotyön ja kestävän elämäntavan arvojen tukemisena.

Hyvästä palvelustaan tunnetusta Sale Poltinahosta on kuoriutunut kertaheitolla energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi myymälä. Jo vuosi sitten myymälän miljöö päivitettiin, ja tuttu punakeltainen värimaailma sai siirtyä takavasemmalle. Energiatehokkaasta ja raikkaan ilmeen omaavasta Salesta löytyy myös paikalliseen makuun räätälöity tuotevalikoima.

– Vastuulliset valinnat ohjaavat myymäläuudistuksia Hämeenmaalla, ja ilokseni voinkin todeta, että Sale Poltinahosta löytyy nyt uusi, energiatehokas hiilidioksidilaitos. Myös kaikki kylmälaitteet ovat vaihdettu, iloitsee ryhmäpäällikkö Marko Leppänen.

Uudistus tehtiin asiakaslähtöisesti, paikallisten asukkaiden tarpeita kuunnellen.

– Olemme pyrkineet tekemään uudistuksen hyvin asiakaslähtöisesti ja onnistuneetkin siinä erittäin upeasti. Tärkeimmät tuoteryhmät saivat paljon lisää valikoimaa, kertoo Marko.

– Meille on erityisen tärkeää kuunnella asiakastoiveitamme ja toteuttaa niitä. Myymälästämme haetaan huomattavan paljon eväitä töihin, kouluun ja harrastuksiin, joten uudistuksen myötä laajensimme erityisesti take away -tuotteiden ja valmisruokien valikoimaa entisestään, hymyilee myymäläpäällikkö Ville-Veikko Sulin-Saaristo.

Kaupunki-Sale parhaimmillaan

Vilkkaasti liikennöidyn Poltinahontien risteyksessä sijaitsevalla Salella on aina ollut maine hyvän palvelun myymälänä, jossa asiakkaat kohdataan astetta paremmin.

– Pienessä myymälässä palvelu on aika ”kioskimaista”, henkilökunta tulee hyvin tutuksi asiakkaille, Ville-Veikko kuvailee.

Myymälän sydän onkin sen henkilökunta, jolle Ville-Veikko ja Marko osoittavat suurimmat kiitokset.

– Henkilökunta työskenteli remontin myötä poikkeusoloissa muutama viikon, ja he selviytyivät siitä todella hienosti. Kiitos hyvästä työstä kuuluu heille, Marko hehkuttaa.

– Henkilökunta on ottanut uudistuksen todella innostuneesti ja hyvällä fiiliksellä vastaan. Kiitän suuresti heitä sekä asiakkaita kärsivällisyydestä remontin aikana, Ville-Veikko jatkaa.

Uudistunutta Sale Poltinahoa juhlistetaan erilaisilla tarjouksilla keskiviikon ja perjantaina välisen ajan 17.–19.5.2023.

– Toivotamme jokaisen tervetulleeksi tutustumaan uudistuneeseen myymälään, iloitsee Ville-Veikko.

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, ryhmäpäällikkö Marko Leppänen, 044 076 4359

Osuuskauppa Hämeenmaa investoi voimakkaasti sähköautojen latausasemaverkostoon. Viime viikolla ABC-suurteholatauspisteet valmistuivat ABC Riihimäelle ja tänään perjantaina oli vuorossa ABC Renkomäki Lahdessa.

Osuuskauppa Hämeenmaan ensimmäinen ABC-latausasema avattiin ABC Heinolaan 2021, jonka jälkeen kasvu on ollut nopeaa. Tällä hetkellä Hämeenmaan alueella on ABC-latausasemia kaikkiaan kahdeksassa eri toimipaikassa.

– Nyt avattu ABC Renkomäen ABC-suurteholatauspiste varmistaa sähköautojen tehokkaan ja nopean lataamisen Nelostiellä yhdellä Suomen vilkkaimmista taukopaikoista. ABC Renkomäen latausasemalla on latausmahdollisuus yhtäaikaisesti kuudelle autolle. Kuusi CCS-pistoketta jakavat dynaamisesti yhteensä 400 kW lataustehoa, kertoo Hämeenmaan ABC-ryhmäpäällikkö Sami Kovanen.

Tämän vuoden aikana Hämeenmaan alueella tavoitellaan avattavaksi vielä kahdeksan uutta sähköautojen suurteholatausasemaa.

− Vauhti rakentamisessa kiihtyy. ABC Renkomäen lisäksi tavoittelemme suurteholatauspisteen avausta kaikkien Hämeenmaan Prismojen yhteyteen vielä kuluvan vuoden aikana, Kovanen kertoo.

ABC-latausverkostoa kehitetään jatkuvasti Hämeenmaan alueella

S-ryhmä haluaa edistää hiilineutraalia liikkumista ja mahdollistaa, että suomalaiset voivat ajaa vastuullisemmin käyttövoimasta riippumatta. Tavoitteena onkin koko maan kattava, noin tuhat latausasemaa käsittävä sähköautojen latausverkosto vuoden 2024 loppuun mennessä. Hämeenmaa on osaltaan vahvasti mukana kehitystyössä.

Lisätietoja:
Osuuskauppa Hämeenmaa, ABC-ryhmäpäällikkö Sami Kovanen, 050 344 1462

Prisma Hämeenlinnassa tammikuussa aloitettu laajamittainen remontti on tullut päätökseen. Myymälässä ollaankin juhlahumussa tulevina viikonloppuina, kun myymälä täyttyy upeista tarjouksista, maistatuksista, tuote-esittelyistä sekä lapsille suunnatusta ohjelmasta.

Remontin myötä Hämeenlinnassa asioidaan nyt uuden ajan Prisman tunnelmassa. Juuri valmistuneessa uudistuksessa lastentuotteet ovat koottu kätevästi samalle alueelle, Ruokatori on saanut tuplasti lisämittaa ja eri osastoilla on tarjota aivan uudenlaista elämyksellisyyttä. Uudistuksessa vaihdettiin myös kaikki myymälän kalusteet uusiin ja kylmäkalusteet energiatehokkaammiksi.

– Lastenmaailman alueelta löydät niin vaipat, vauvanhoitotarvikkeet ja lastenruoat kuin lastenvaatteet, lelut tai vaikkapa synttärikutsujen tarvikkeetkin. Täysin ainutlaatuisena palveluna testaamme uudella osastolla Vauvanhoitopistettä, jossa voi syöttää tai vaihtaa kuiviin pikkuvauvan. Jos siis liikut pikkuvauvan kanssa ostoksilla – niin tervetuloa testaamaan Vauvanhoitopistettä, kertoo Prisma Hämeenlinnan prismajohtaja Minna Hovila-Myllylä.

– Ruokatorin muutos on myös valtava. Metrimäärä tuplaantui ja valikoima kehittyi vahvasti. Savustamme nyt itse tuotteita Oma Savustamolla ja Ruokatorin edessä on palveleva saareke täynnä juustoja sekä leikkeleitä. Myös esimerkiksi valmisruokien ja patonkien valikoima laajeni. Ruokatorin laajennuksen myötä saimme myös uusia työkavereita, Minna jatkaa.

Uutta ilmettä ja valikoimaa saivat myös kauneuden ja hyvinvoinnin, kukkien sekä makeisten osastot.

– Makeisosastollamme on nyt suurin mahdollinen valikoima ja se onkin todella näyttävä, Minna iloitsee.

Hyvä työergonomia osana uudistusta

Uudistus on vaikuttanut myös työntekijäkokemukseen positiivisesti, sillä kassapöydät uudistuivat tuoden henkilöstön työskentelyyn uudenlaista sujuvuutta sekä ergonomiaa. Lisäksi kassajärjestelmä on vaihtunut nykyaikaiseen näppärämpään versioon, joka sujuvoittaa niin henkilöstön työskentelyä, kuin asiakkaiden asiointiakin. Uudet ja ergonomiset työvaatteetkin toimitetaan työntekijöille juuri sopivasti myymälän avajaisiin.

– Kaikki kassapöydät vaihtuivat uusiin ja osassa niistä on kullekin sopivaksi säädettävät ergonomiset sähköpöydät. Asiakkaille kassauudistukset toivat sujuvuutta myös siten, että lisäsimme itsepalvelukassoille yhden takahihnallisen kassapöydän ja saimme asiakkaiden kovasti toivomat koritelineet kassapöytien alkupäähän, Hovila-Myllylä kertoo.

Prisma Hämeenlinnassa keskitytään ennen kaikkea vastaamaan asiakkaiden kysyntään sekä palvelemaan entistä paremmin ja ainutlaatuisemmin.

– Kehitämme tarjontaamme ja palveluitamme aina asiakkaitamme varten, heidän tarpeensa ja toiveensa huomioon ottaen. On ilo päästä palvelemaan asiakkaitamme kokonaan uudistetussa Prismassa, jossa elämyksellisyyttä löytyy nyt aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Asiakaskokemus myymälässämme on kaikin puolin sujuvampi ja helpompi, Minna hymyilee.

– Prisma on ihana siitä, että täältä saa kaiken samasta talosta. Oli mielessä sitten vähän parempi ruoka tai edullisempi ostoskori, kevään ja kesän juhlat taikka kodin sisustus, niin meiltä kyllä löytyy, hän jatkaa.

Minna Hovila-Myllylä summaa lopuksi, että suurin kiitos uudistuksesta kuuluu Prisman henkilökunnalle.

– He ovat jaksaneet upeasti muutosten keskellä ja palvelleet asiakkaitamme aina hymyssä suin, iso kiitos siis heille!

—

Prisma Hämeenlinnan avajaiset (Wartiamäentie 2, 13130 Hämeenlinna)

Avajaisten ajan upeita tarjouksia, maistatuksia ja tuote-esittelyjä sekä lapsille ohjelmaa.

la 6.5. Ihanat Muumit tavattavissa klo 12 ja klo 14. Kasvomaalauspiste klo 11-15. Jaossa ilmapalloja.

su 7.5. Finesports-pelitapahtuma Gaming-alueella klo 12-18

la 13.5. Asiakkailla kakkukahvit klo 9-16. Kasvomaalauspiste klo 10-14. Paikalla Hämeenmaan suloiset Sini- ja Sulo-nallet.

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, prismajohtaja Minna Hovila-Myllylä, 050 363 6514

S-ryhmä ja Marttaliitto ovat vuodesta 2017 lähtien järjestäneet Ässäkokki-kursseja eri puolilla Suomea. Maksuttomilla, 8–12-vuotiaille lapsille suunnatuilla Ässäkokki-kursseilla opetetaan kekseliästä, sesonkien mukaista, kasvispainotteista ja taloudellista ruoanlaittoa.

Lahden keskustassa Marttalassa pidetään kursseja kesäkuun alussa. Ilmoita lapsesi nyt mukaan!

KURSSIEN TIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET TÄÄLTÄ>>

Visit Finlandin myöntämän Sustainable Travel Finland -merkin ja sitä tukevan kehittämisohjelman tavoitteena on edistää kestävää matkailua Suomessa, viestiä yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana ja helpottaa matkailijoiden valintoja. Merkin saaneet yritykset ja kohteet auditoidaan säännöllisesti, ja niiltä edellytetään toi­min­nas­saan niin eko­lo­gi­sen, so­si­aa­li­sen, kult­tuu­ri­sen kuin ta­lou­del­li­sen­kin kes­tä­vyy­den huomioimista.

– Vastuullisuus on käytännön tekoja. Uusiutuva energia, toimiva kierrätys, ekologiset toimintatavat, lähiruoan suosiminen, ruokahävikin välttäminen, veden ja sähkön kulutuksen tehostaminen sekä yhteistyö lähituottajien kanssa ovat esimerkkejä, jotka ovat vastuulliselle matkailuyrittäjälle normaaliarkea. Ympäristötekojen lisäksi kestävä matkailu ottaa huomioon sosiokulttuurisen hyvinvoinnin, joka näkyy mm. paikallisen kulttuurin kunnioittamisena, esteettöminä palveluina ja henkilöstön hyvinvointiin panostamisena, vastuullisen matkailun asiantuntija Virpi Aittokoski Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä kertoo.

Vanajaveden äärellä sijaitsevassa Vaakuna Hämeenlinnassa vas­tuul­li­suus on huo­mioi­tu muun muassa aamiaispöydässä, jossa on tarjolla runsas kattaus lähituottajien tuotteita. Ruokahävikkiä vähennetään huolellisella ruokalistasuunnittelulla, jossa huomioidaan raaka-aineiden monipuolinen hyödyntäminen sekä tekemällä tilauksia oikea-aikaisesti. Hotellin vedenkulutusta on tarkkailtu jo useamman vuoden ajan: Veden virtaus on säädetty hotellihuoneissa niin, että turha vedenkulutus on minimoitu huomioiden kuitenkin asiakkaiden viihtyvyys. Ylimääräiset, mutta hyväkuntoiset tavarat, kuten patjat, lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan esimerkiksi turvallisella työilmapiirillä, maksuttomilla ja kattavilla työterveyspalveluilla, ensiapu- ja turvallisuuskoulutuksilla sekä liikunnan ja hyvinvoinnin ePassi-edulla.

– Kehitämme hotellimme vastuullisuutta jat­ku­vas­ti eteen­päin. Ha­luam­me, että vas­tuul­li­suus näkyy ho­tel­lis­samme asiak­kaal­le kon­kreet­ti­si­na asioi­na ja tekoina, kertoo hotellinjohtaja Jani Aaltonen Hämeenlinnan Vaakunasta.

– Yhtenä STF-tunnuksen osa-alueena on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tästä konkreettisina esimerkkeinä on paikallisen taiteilijan, Päivi Lartaman, luotsaaman Galleria Vanajan avautuminen maaliskuussa hotellimme tiloihin sekä se, että hotellimme henkilökunnalla on erinomainen tuntemus paikallisesta alueesta, nähtävyyksistä ja aktiviteeteista, Aaltonen jatkaa.

Asia­kas va­lit­see yhä useam­min ma­joi­tus­koh­teen­sa sen pe­rus­teel­la, miten hyvin vas­tuul­li­suus­asiat on hoi­det­tu ja miten hyvin ar­vo­maa­il­ma vas­taa hei­dän omaan­sa. Vaakunalla onkin jo pitkään ollut kansainvälinen Green Key -ympäristösertifikaatti.

– Vastuullisuus on toimintamme ydintä ja luonnollinen osa jokapäiväistä arkeamme. STF-merkin saaminen Green Key –merkin rinnalle tuntuukin todella upealta ja motivoi meitä jatkamaan vastuullisuustyötä entistä suuremmalla innolla, Aaltonen hymyilee.

Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnaa tullaan uudistamaan lähivuosina. Uudistustyöt tukevat hotellin vastuullisuustavoitteita, sillä samassa yhteydessä tarkistetaan, että ilmanvaihto ja valaistus ovat energiaa säästäviä.

 

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, hotellinjohtaja Jani Aaltonen, p. 044 743 3371

Sale Erstassa on hypätty kertaheitolla uuteen aikaan. Tuttu punakeltainen värimaailma on siirtynyt takavasemmalle. Uuden ja raikkaan ilmeen lisäksi Saleen on tuotu arkea helpottavia palveluita ja paikalliseen makuun räätälöity tuotevalikoima.

– Myymälän miljöö uusittiin kokonaisvaltaisesti: muun muassa opasteet, hyllynpäädyt ja visuaalinen ilme ovat saaneet täysin uuden ilmeen. Kun opasteet ovat selkeämmin esillä, on asiakkaan helpompi löytää etsimänsä. Sale Erstaan saatiin myös itsepalvelukassa ja kalusteuudistus paistopisteelle, joten asiointi on nyt niidenkin myötä helpompaa, hehkuttaa ryhmäpäällikkö Essi Laine Hämeenmaalta.

Uudistus tehtiin asiakaslähtöisesti, erityisesti myymälän naapuruston tarpeita kuunnellen.

– Ostaminen on nyt sujuvampaa ja nopeampaa, kun tuotteiden valikoima sekä löydettävyys ovat paljon parempia ja itsepalvelukassa nopeuttaa kassa-asiointia. Olemme pyrkineet tekemään uudistuksen hyvin asiakaslähtöisesti ja onnistuneetkin siinä erittäin upeasti, Essi kertoo.

– Ja onnistumisen takana on ennen kaikkea Sale Erstan huikea työryhmä, jossa asiakaspalvelua tehdään täydellä sydämellä ja positiivisessa vireessä, hän kiittää. 

Vastuulliset valinnat ohjaavat myymäläuudistuksia Hämeenmaalla, eikä niitä unohdettu Sale Erstassakaan.

– Vastuullisesti toimien pystymme monesti hyödyntämään muiden myymälöiden kalusteita täysin uusien sijaan. Sale Erstan hintalistat uudistettiin niin, että ne kaikki ovat muista myymälöistä yli jääneitä ja saimme hyödynnettyä niitä koko myymälässä, Essi iloitsee.

Paikallistuntemus tekee lähinaapurista parhaan

Sale Erstaa pidetään lähinaapurina, jonka luokse on helppo poiketa.

– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta uudistuneesta myymälästä. Meille on erityisen tärkeää kuunnella asiakastoiveitamme ja toteuttaa niitä, joten haluamme kannustaa kaikkia kertomaan tuotetoiveitaan kassalle tai muulle henkilökunnalle, hymyilee myymäläpäällikkö Sari Tuominen.

Asiakkaiden kuunteleminen herkällä korvalla ei suinkaan ole uusi juttu myymälän henkilökunnalle.

– Monet asiakkaistamme hakevat aamulla meiltä evästä ennen töihin lähtöä. Sen vuoksi viime keväänä aloimme avata myymälän puoli tuntia aiemmin, eli jo puoli seitsemältä. Pyrimme palvelemaan lähialueen asukkaita mahdollisimman hyvin, Sari kertoo.

Uudistunut myymälä on tuonut paljon iloa henkilökunnankin arkeen.

– Meillä kaikilla on todella hyvät fiilikset kivannäköisestä ja nykyaikaisesta työympäristöstämme! Olemme ylpeitä omasta Salestamme, ja haluamme toivottaa jokaisen tervetulleeksi tutustumaan uudistuneeseen myymälään, iloitsee Sari.

 

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, ryhmäpäällikkö Essi Laine, 050 590 6942

Kairan rouske rikkoo Pääjärven yllä vallitsevan hiljaisuuden, kun professori Kimmo Kahilainen pyörittelee välinettä tottunein ottein. Jääpeite antautuu teräksen edessä nopeasti, sillä edellisestä verkkojen kokemisesta tällä kohtaa on vain muutama päivä.

Nyt ei olla ensisijaisesti etsimässä pannun täydeltä filettä, vaan näiden verkkojen kokemisella on tieteellinen merkitys. Professori tosin myöntää, että joskus kalaa päätyy myös tutkijoiden vatsoihin.

– Talviverkoilla ei voi koskaan tietää, mitä tapahtuu, Kahilainen on huomauttanut jo ennen kuin on edes päästy jäälle.

Uittonarut löytyvät pienen naaraamisen jälkeen kummastakin uittoreiästä, ja verkkoa päästään vihdoin kokemaan. Pian käy ilmi, että tänään tapahtuu paljonkin.

Ensimmäisenä jään alta nousee komea kuha, ja pian toinenkin. Ahkion pohjalle päätyy myös muun muassa särkeä ja ahventa. Kohta Kahilainen esittelee myös vesiperhosen toukkaa, joka on suojautunut verkkoon takertuneen korren sisälle. Elämää on kaikkialla, kun sitä vain osaa etsiä!

70 vuotta tieteen palvelijana

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema on toiminut 70 vuotta. Harva valtatietä 12 huristeleva aseman ohi ajava kuitenkaan tuntee paikkaa, jolla on kansainvälisestikin merkittävä vaikutus tiedemaailman palvelijana.

– Me olemme Suomen suurin yliopistollinen kenttätutkimusasema, tiivistää aseman johtajana vuodesta 2009 toiminut Janne Sundell.

– Täällä on hyvät fasiliteetit ja moninainen luonnonympäristö. Pääosa tutkijoista tulee meille muualta ulkomaita myöten.

Sundell sai itsekin ensimmäisen kosketuksen Lammin asemaan nuorena opiskelijana. Pieniin saalistaviin nisäkkäisiin väitöskirjassaan paneutunut tutkija otti asemalla elätikseen erään menehtyneen naaraslumikon poikaset.

– Päästin lumikot välillä häkeistään jaloittelemaan. Ruoaksi ne söivät rotanpoikasia, Sundell kertoo.

Kerran yksi lumikko oli onnistunut raahaamaan häkistään ruoaksi tarkoitetun puoliksi syödyn rotanpoikasen jemmaan suoraan Sundellin huonekaverin sänkyyn peiton alle.

– Onneksi löysin rotan ennen huonekaveriani, mies muistelee.

Monipuolisen tutkimuksen lisäksi Lammin asemalla järjestetään paljon kenttäkursseja biologian ja maantieteen alalta sekä pidetään kokouksia ja seminaareja.

Vuonna 2008 aseman tukemiseksi perustettiin säätiö, jonka kulmakivenä on apurahojen myöntäminen nuorille tutkijoille. Innoitus säätiön perustamiseen tuli paikallisilta yrittäjiltä ja organisaatioilta.

Muihin rahoittajiin kuuluu Hämeenlinnan kaupunki, joka sponsoroi biologiselle asemalle sijoitettua ympäristötutkimuksen professuuria.

Lohen puberteetti on kiehtova kysymys

Yksi säätiön tukemista tutkijoista on lohen sielunelämään paneutunut, Lammin biologisella asemalla väitöskirjaansa tekevä Sierra Leonesta aikoinaan Suomeen tullut Paul Bangura.

Banguran lähtökohdat tutkijaksi eivät olleet helpot. Kapinallisjoukot kaappasivat hänet 17-vuotiaana lapsisotilaaksi Sierra Leonen sisällissodan aikana.

Bangura onnistui lopulta pakenemaan ja pääsi kouluttautumaan rankoista kokemuksistaan huolimatta. Suomeen hän päätyi opiskeltuaan Nigeriassa ja Ranskassa.

– Kuvittelin, että Ranskaa kylmempää paikkaa en koe, ennen kuin tulin Suomeen

Lohitutkimusta on tehty Lammilla vuodesta 2018 biologisen aseman kokeellisen kalankasvatuksen tiloissa. Geenitutkimusta johtaa Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen professori Craig Primmer. Lohen sukukypsyysikään vaikuttavan säätelygeenin tutkimus voi ulottua hyvinkin syvälle yhteiskuntaan, sillä ihmisellä ja lohella osin samat geenit vastaavat sukukypsyyden saavuttamisesta.

– Lammin tilat ovat meille todella tärkeät, ja aika ainutlaatuiset maailman yliopistojen joukossa. Olemme tehneet täällä enemmän tutkimusta lohen geeneistä kuin koskaan ennen, Primmer sanoo.

Laajat verkostot tiedemaailmaan

Talviverkoilla ahertava professori Kahilainen muistuttaa, että Lammin asema on mukana monessa kansainvälisessä projektissa. Yksi näistä on maailmanlaajuinen Lifeplan, jonka tavoitteena on uusien lajien kartoittaminen ja luontokadon pysäyttäminen.

– Projektissa kerätään kuusi vuotta yhtä sun toista dataa esimerkiksi riistakameroilla, siitepölykeräimillä, maaperä- ja dna-näytteillä, Kahilainen luettelee.

– Yritämme määrittää globaalisti biodiversiteettiä kaikkialla ympäri maailman.

Kahilainen kertoo, että esimerkiksi Evolla on yhdennetyn ympäristöseurannan alue, jossa on Helsingin yliopiston lisäksi mukana Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos ja Ympäristökeskus.

– Seuraamme aarnialueen tilannetta, koko valuma-aluetta ja vesistöä. Alkujaan koko kuvio liittyi ilmansaasteisiin, mutta kun ilmansaasteisiin päästiin puuttumaan merkittävästi sopimuksilla jo 90-luvun alussa, seurannan painotus on siirtynyt ilmaston lämpenemiseen, Kahilainen sanoo.

Seurantaa tekevät tutkijat näkevät ilmastonmuutoksen seuraukset kouriintuntuvasti.

– Olemme muun muassa havainneet, että Evon Valkea-Kotisessa vesi ei enää keväisin kierrä kokonaan, vaan kerrostuu saman tien. Tämä johtuu siitä, että kevät on lyhentynyt. Hapettoman veden osuus järvessä on kasvanut tosi paljon. Järvet ovat myös tummuneet.

Myös lintututkimuksesta biologisella asemalla on vuosikymmenten perinteet. Professori Johanna Mappes ei tee varsinaista lintututkimusta, mutta tutkii lintuja apuna käyttäen varoitussignaalien evoluutiota sekä mimikryä.

– Olen patologisesti kiinnostunut eläinten väreistä, Mappes naurahtaa.

Mimikryllä tarkoitetaan saaliseläimen keinoa suojautua saalistajaltaan jäljittelemällä toista myrkyllistä tai pahanmakuista lajia. Jäljittelijä voi olla itsekin myrkyllinen tai vaaraton. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on hämäyksestä. Jotkut lajit luottavat suojaväriin tai -muotoon ja ovat kehittyneet muuntautumaan niin, että ne näyttävät saalistajansa silmissä epäilyttävältä tai vaaralliselta. Yksi esimerkki on Mappesin mukaan leppäyökkösen toukka, joka muistuttaa pienenä linnun ulostetta. Kuolemalta suojautumisen keinot ovat ihmeellisiä!

Tutkimusasema tuo seutua tutuksi

Vaikka moni ei sitä tule ajatelleeksi, tieteellisellä tutkimusasemalla on merkitystä myös seudullisen vetovoiman kannalta.

Yliopistojen kenttäkurssien ja esimerkiksi kansainvälisten opiskeluohjelmien kautta moni tutustuu ensimmäistä kertaa Hämeeseen Lammin tutkimusasemalla. Ja osa, kuten lapsisotilaasta väitöskirjatutkijaksi päätynyt Paul Bangura, kiinnittyy seutuun jopa pysyvämmin.

Nyt Bangura selvittelee tutkimuksissaan, mikä lohien erilaisen käyttäytymisen geneettinen tausta on. Tiedon avulla kalankasvatukseen voitaisiin valita sopivimmat yksilöt.

Rankkojen nuoruusvuosien jälkeen elämä hymyilee, ja tiede on iso osa miehen elämää. Suomessa ammennettu tieto palaa vielä jonain päivänä miehen kotimaahan Sierra Leoneen.

– Afrikassa on eräs sanonta: Jos leijona ei opi kirjoittamaan, tarinan kertovat vain metsästäjät, Bangura sanoo.

Lammin biologisen aseman historiaa

1953: Asema perustetaan Lammin kirkolta ostetuille pappilan maille. Monipuolinen ympäristö järvineen, metsineen, puroineen, soineen ja harjuineen on otollinen paikka biologiselle asemalle. Helsingin läheisen sijainnin (130 km) ansiosta paikka on myös ihanteellinen kenttäkurssien järjestämiseen.

1970: Aseman nykyiset rakennukset rakennetaan, sillä vanhan pappilan rakennukset eivät soveltuneet uuteen käyttötarkoitukseensa. 1970-luvulla Lammista tulee vuoden ympäri toimiva tutkimuslaitos.

2007: 550 neliömetrin kokoinen tutkimushalli valmistuu ja luo laadukkaat puitteet kokeellisille tutkimuksille.

Helmikuun alkupuolella Prisma Riihimäellä aloitti uusina työkavereina 13 ukrainalaista työharjoittelijaa. Hämeenmaan, Hyrian ja TE-toimiston yhteistyön avulla nämä uudet hämeenmaalaiset pääsevät tutustumaan suomalaiseen työyhteisöön, työtehtäviin Prismassa sekä opettelemaan suomen kieltä yhdessä Prisman henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa.

Uuteen työhön hyppääminen vieraalla kielellä alkoi kolmen viikon perehdytysosiolla Hyrian tiloissa yhdessä ryhmän ohjaajan Natalian kanssa. Kolmen viikon perehdytyksen jälkeen ukrainalaiset pääsivät aloittamaan Prismassa 10 viikkoa kestävän työharjoittelunsa.

Ensimmäisen aamun ilmapiiri oli jännittynyt, mutta myös odottavainen ja kiitollinen. Jännitys näytti kuitenkin päivän mittaan häviävän, ja uusi työkin alkoi luonnistua. Perehdyttäjät pääsivät oppimaan ensimmäisiä ukrainankielisiä lauseita, ja samalla työharjoittelijoidenkin joukosta uskaltauduttiin kokeilemaan etukäteen suomeksi harjoiteltuja, asiakaspalvelutilanteisiin soveltuvia, lauseita.

– Tämä oli uusi tilanne meille myös työnantajana ja siksi on hienoa, että Riihimäen Prisman työntekijöillä riitti rohkeutta hypätä uuteen sekä vastaanottaa ja perehdyttää uusia tiimiläisiä riippumatta siitä, ettei yhteistä kieltä ainakaan näin alkuun ollut, kertoo HR-asiantuntija Kati Mykrä Hämeenmaalta.

Monimuotoisuus ja syrjimättömyys ovat niin Hämeenmaan kuin koko S-ryhmän vastuullisuustyön kantavia teemoja.

– Haluamme tehdä oman osuutemme tässä maailmantilanteessa – tämä on osa yrityksemme yhteiskuntavastuun toteuttamista. Autamme ukrainalaisia, mutta samalla opimme paljon heiltä itsekin ja voimme ammentaa jatkoon molempien parhaat puolet. Monimuotoisuus on arvokasta, ja toivomme työyhteisöihin eri ikäisiä ihmisiä erilaisilla taustoilla, Kati summaa.

Hämeenmaalla rakennetaankin #tuhatjayksitarinaahämeenmaalta, jossa jokaisella meistä on tärkeä rooli. Aidosti monipuolinen, vahvasti paikallinen, aina yhdessä – Osuuskauppa Hämeenmaa.

Ennätykselliset Bonukset asiakasomistajille

Osuuskauppa Hämeenmaalla oli joulukuun 2022 lopussa 169 884 asiakasomistajaa (+1664 edellisvuoteen verrattuna) ja asiakasomistajien talouspeitto Hämeenmaan alueella nousi, ja oli hienot 84,5 prosenttia. Bonuksia Hämeenmaan asiakasomistajille maksettiin vuonna 2022 ennätysmäärä, yhteensä 33,7 miljoonaa euroa (2021: 31,6 milj. euroa). Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttääkin Hämeenmaan asiakasomistajia ja varmistaa alueellisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden. Toiminnan tuotto investoidaan asiakasomistajien eduksi kehittämällä palveluja, uusimalla toimipaikkoja ja maksamalla asiakasomistajille Bonuksia.

– Osuuskaupan ydintehtävä on varmistaa asiakasomistajilleen hyvät palvelut ja edulliset hinnat päivästä toiseen. Alueelle tehtävät investoinnit tuovat elinvoimaa ja lisäävät vetovoimaa. Toimimme myös alueemme elävöittäjänä tukemalla esimerkiksi nuorten harrastustoimintaa, Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto

Vuonna 2022 keskimäärin 23 033 Hämeenmaan asiakasomistajataloutta saavutti joka kuukausi täyden 5 prosentin Bonustason – osuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi, sillä vuonna 2021 vastaava luku oli 19 937. 5% Bonustason saavuttaa 900 euron kuukausiostoilla.

Kiitos Hämeenmaan henkilöstölle

Hämeenmaa jakaa henkilöstölleen vuodesta 2022 ylimääräisen tulospalkkion, jonka suuruus on kokoaikaiselle työntekijälle jopa 1000 euroa. Ylimääräinen tulospalkkio maksetaan normaalin tulospalkkion lisäksi, jonka piiriin koko Hämeenmaan henkilöstö kuuluu. Normaali tulospalkkio on kokoaikaiselle työntekijälle suuruudeltaan maksimissaan noin 1400 euroa. Näin ollen hämeenmaalaiset voivat saada jopa 2400 euroa tulospalkkion vuodesta 2022.

– Henkilöstöllämme on keskeinen rooli menestyksessämme. He ovat etulinjassa varmistamassa hyvän asiakaskokemuksen ja huolehtivat siitä, että hommat arjessa rullaavat haastavinakin aikoina. Sen vuoksi tuntuu erityisen hyvältä voida palkita heitä hyvästä työstä näinä erikoisina aikoina, joita olemme viime vuodet eläneet, Vormisto sanoo.

Myyntiä inflaation siivittämänä

Osuuskauppa Hämeenmaan myynti oli viime vuonna 1362 miljoonaa euroa (2021: 1287 milj. euroa) ja tulos 42,5 miljoonaa euroa (2021: 38,1 milj. euroa). Tuloksen kasvua selittää valtaosin korona-ajasta vihdoin toden teolla palautumaan päässyt matkailu- ja ravitsemiskauppa: toimialan myynti Hämeenmaalla kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes 43 prosenttia.

Inflaatio sekä elintarvikkeiden hintojen nousu kurittivat marketkauppaa – ruoan kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna 2022 keskimäärin 7,1 prosenttia. Marketkaupassa tuotteiden ostohintoja ei ole viety täysimääräisenä niiden myyntihintoihin, joka näkyy laskevana tuloksena. Myös majoitus- ja ravintola-alan elpymisellä on osansa: myydyt kilomäärät ruokakaupassa tippuivat edellisvuosista myös siitä syystä, että ihmiset siirtyivät ruokailemaan jälleen aiempaa enemmän ravintoloihin korona-rajoitusten poistuttua.

Liikennekaupassa myynti kasvoi 36 prosenttia. Autokaupan (Nelipyörä Oy) myynti laski 13 prosenttia.

Investointeja energiatehokkuus ja asiakaskokemus edellä

Viime vuonna Kanta-ja Päijät-Hämeeseen tehtiin investointeja yhteensä 52,8 miljoonalla eurolla. Uusina tulokkaina ovensa avasivat S-market Vääksy sekä ABC Carwash Jukola. ABC Riihimäki sekä Emotion Riihimäki uudistettiin ja marketteja uudistettiin laajalla rintamalla ilmeensä, tarjontansa, palveluidensa ja energiatehokkuutensa osalta niin Kanta- kuin Päijät-Hämeessä. Lisäksi Hämeenmaa osti Hollolan Prisman kiinteistön itselleen.

Uutta vuonna 2023

Prisma Holman ravintolamaailma Holma kitchen & café avautuu uuden ilmeen sekä palveluiden kera maaliskuussa. Ravintolamaailma koostuu jatkossa uniikista Holma kitchen & cafésta sekä jo tutuksi tulleesta Hesburgerista. Uudella ravintolalla on myös positiivinen työllistämisvaikutus, sillä sinne on rekrytoitu uutta henkilökuntaa. Myös Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone uudistaa päärakennuksen kylpyhuoneet, jotka parantavat asiakaskokemusta entisestään.

Janakkalan Turengin kauppakeskushanke etenee aikataulussa. Uuden noin 5000 m2 kauppakeskuksen ja uuden S-marketin avajaisia vietetään huhtikuussa 2023.

Lisäksi sähköautojen latauspisteverkosto laajenee entisestään, kun ABC:t Nastola ja Turenki saavat uutena omat latauspisteensä ja ABC:t Heinola, Renkomäki sekä Riihimäki saavat lisää latauspisteitä. ABC-latausverkoston kaikki sähkö on uusiutuvista lähteistä.

Vastuullisuus tekemisen keskiössä

Fiksu energiankäyttö on keskeisessä roolissa Hämeenmaalla. Rakennettavat uudet kiinteistöt suunnitellaan ja vanhat uudistetaan energiatehokkaiksi. Uudistusten yhteydessä muun muassa talotekniikka nykyaikaistetaan ja ilmanvaihto sekä kylmälaitteet uusitaan. Remontin jälkeen on yksittäisen myymälän kokonaisenergiankulutus noin puolet entisestä.

Kiinteistöjen lämpötiloja on Hämeenmaalla optimoitu jo vuosikymmenen ajan fiksun energiankäytön vuoksi. Nyt osana yhteisiä energiansäästötalkoita on tarkasteltu myymäläkohtaisesti lämpötilojen laskumahdollisuuksia yhdellä asteella entisestään – yhden asteen lämpötilanlasku säästää lämmitysenergiaa jopa 5% vuodessa. Lisäksi Hämeenmaan toimipaikoissa on vähennetty valaistusta ja ohjattu kiinteistöjen ilmanvaihtokoneiden ilmamääriä minimiin valtakunnallisten sähkön huippukulutuspiikkien ajaksi.

Osuuskauppa kantaa vastuuta myös kotimaisesta ruokaketjusta ja suosii paikallisten lähituottajien tuotteita valikoimissaan. Vuoden 2022 aikana paikallisten tavarantoimittajien ja tuottajien yhteistyökumppanimäärä on kivunnut jo yli kolmeensataan.

– Nyt käsillä oleva kustannuskriisi on osunut erityisesti alkutuottajiin. Maatalouden tuottajahinnat ovat nousseet voimakkaasti. Elintarvikeketjun yritykset ovat reagoineet poikkeustilanteeseen ja neuvotelleet sopimuksia uusiksi kesken sopimuskauden. Tilanne onkin Tilastokeskuksen tietojen perusteella menossa parempaan suuntaan, Vormisto sanoo.

Hämeenmaa on mukana myös tukemassa oman alueensa maatalous – ja maaseutuyrityksiä valmennuksin yhdessä ProAgrian, S-ryhmän ja LähiTapiolan kanssa. Tulevaisuusvalmennusten kautta Hämeenmaa tukee vahvasti Hämeen alueen ruoantuotannon jatkuvuutta.

Lisätiedot:

Osuuskauppa Hämeenmaa, toimitusjohtaja Olli Vormisto, 050 358 8336