Visit Finlandin myöntämän Sustainable Travel Finland -merkin ja sitä tukevan kehittämisohjelman tavoitteena on edistää kestävää matkailua Suomessa, viestiä yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana ja helpottaa matkailijoiden valintoja. Merkin saaneet yritykset ja kohteet auditoidaan säännöllisesti, ja niiltä edellytetään toi­min­nas­saan niin eko­lo­gi­sen, so­si­aa­li­sen, kult­tuu­ri­sen kuin ta­lou­del­li­sen­kin kes­tä­vyy­den huomioimista.

– Vastuullisuus on käytännön tekoja. Uusiutuva energia, toimiva kierrätys, ekologiset toimintatavat, lähiruoan suosiminen, ruokahävikin välttäminen, veden ja sähkön kulutuksen tehostaminen sekä yhteistyö lähituottajien kanssa ovat esimerkkejä, jotka ovat vastuulliselle matkailuyrittäjälle normaaliarkea. Ympäristötekojen lisäksi kestävä matkailu ottaa huomioon sosiokulttuurisen hyvinvoinnin, joka näkyy mm. paikallisen kulttuurin kunnioittamisena, esteettöminä palveluina ja henkilöstön hyvinvointiin panostamisena, vastuullisen matkailun asiantuntija Virpi Aittokoski Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä kertoo.

Vanajaveden äärellä sijaitsevassa Vaakuna Hämeenlinnassa vas­tuul­li­suus on huo­mioi­tu muun muassa aamiaispöydässä, jossa on tarjolla runsas kattaus lähituottajien tuotteita. Ruokahävikkiä vähennetään huolellisella ruokalistasuunnittelulla, jossa huomioidaan raaka-aineiden monipuolinen hyödyntäminen sekä tekemällä tilauksia oikea-aikaisesti. Hotellin vedenkulutusta on tarkkailtu jo useamman vuoden ajan: Veden virtaus on säädetty hotellihuoneissa niin, että turha vedenkulutus on minimoitu huomioiden kuitenkin asiakkaiden viihtyvyys. Ylimääräiset, mutta hyväkuntoiset tavarat, kuten patjat, lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan esimerkiksi turvallisella työilmapiirillä, maksuttomilla ja kattavilla työterveyspalveluilla, ensiapu- ja turvallisuuskoulutuksilla sekä liikunnan ja hyvinvoinnin ePassi-edulla.

– Kehitämme hotellimme vastuullisuutta jat­ku­vas­ti eteen­päin. Ha­luam­me, että vas­tuul­li­suus näkyy ho­tel­lis­samme asiak­kaal­le kon­kreet­ti­si­na asioi­na ja tekoina, kertoo hotellinjohtaja Jani Aaltonen Hämeenlinnan Vaakunasta.

– Yhtenä STF-tunnuksen osa-alueena on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tästä konkreettisina esimerkkeinä on paikallisen taiteilijan, Päivi Lartaman, luotsaaman Galleria Vanajan avautuminen maaliskuussa hotellimme tiloihin sekä se, että hotellimme henkilökunnalla on erinomainen tuntemus paikallisesta alueesta, nähtävyyksistä ja aktiviteeteista, Aaltonen jatkaa.

Asia­kas va­lit­see yhä useam­min ma­joi­tus­koh­teen­sa sen pe­rus­teel­la, miten hyvin vas­tuul­li­suus­asiat on hoi­det­tu ja miten hyvin ar­vo­maa­il­ma vas­taa hei­dän omaan­sa. Vaakunalla onkin jo pitkään ollut kansainvälinen Green Key -ympäristösertifikaatti.

– Vastuullisuus on toimintamme ydintä ja luonnollinen osa jokapäiväistä arkeamme. STF-merkin saaminen Green Key –merkin rinnalle tuntuukin todella upealta ja motivoi meitä jatkamaan vastuullisuustyötä entistä suuremmalla innolla, Aaltonen hymyilee.

Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnaa tullaan uudistamaan lähivuosina. Uudistustyöt tukevat hotellin vastuullisuustavoitteita, sillä samassa yhteydessä tarkistetaan, että ilmanvaihto ja valaistus ovat energiaa säästäviä.

 

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, hotellinjohtaja Jani Aaltonen, p. 044 743 3371

Hämeenlinnalaisen taiteilijan, Päivi Lartaman, luotsaama Galleria Vanaja on matalan kynnyksen omatoimigalleria Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnassa.

– Galleria Vanaja on avoinna niin hotellin vieraille kuin ohikulkijoillekin. Se on uuden tyyppinen galleria, johon kuka tahansa voi mennä matalalla kynnyksellä. Ei tarvitse asioikseen lähteä, vaan voi vaikkapa Le Blasonissa illastamisen jälkeen tai juoksulenkin yhteydessä pysähtyä ihastelemaan näyttelyä, gallerian taidekoordinaattorina toimiva Päivi Lartama kertoo.

– Lisäksi galleria on helppo löytää, sillä se sijaitsee heti vasemmalla, kun saapuu hotellin pääovista sisään, hän jatkaa.

Gallerian taidenäyttelyt vaihtuvat neljän viikon välein – kysyntä on ollut suurta, ja ensimmäinen vuosi onkin jo buukattu täyteen.

– Galleriaan on jatkuva taiteilijahaku, johon löytyy ohjeet nettisivuiltamme. Tämä vuosi on kuitenkin jo täyteen buukattu. Kun tieto gallerian avaamisesta levisi, niin meni ehkä pari viikkoa ja kaikki vuoden näyttelyajat olivat varattu. Vuoden 2024 kalenterin sivut ovat jo auki, joten kiinnostuneiden kannattaakin hakea mukaan jo hyvissä ajoin, Päivi kertoo.

Idea galleriaan lähtikin taiteilijoiden tarpeesta tilalle, johon voi hakea myös itseoppineet taiteilijat.

– Minä taiteilijana olin vailla tilaa, jossa saisin taidetta laajasti esille ja tiesin, että kysyntää tällaiselle gallerialle olisi. Suomessa on niin ammattikoulutuksen saaneita kuin paljon ”itseoppineitakin” taiteilijoita. Kaiken tasoiset taiteilijat voivat hakea näyttelyaikaa Galleria Vanajaan, Päivi tietää.

Taidetta pinnan alta

Ensimmäisen näyttelyn Päivi avasi itse: Ajan tuoma -näyttely on esillä vielä maaliskuun loppuun saakka.

– Aloitin galleriatoiminnan omalla ”testinäyttelyllä”. Ajan tuoma -näyttely käsittelee minuuden eri kerrostumia. Maalaan industrial-henkisiä abstrakteja maalauksia, joissa näkyy ajan tuoma patina. Taiteilijana minua kiehtoo rouheat, kuluneet ja iskuja saaneet pinnat, Päivi kuvailee.

Piirustus, maalaus ja taidegrafiikka ovat aina liittyneet Päivin opintoihin ja myöhemmin myös työelämään.

– Olin jo hyvin varhaisessa vaiheessa taiteellisuuteen taipuvainen. Kirjoitin ylioppilaaksi kuvataidelukiosta ja myöhemmin valmistuin ammattikorkeakoulusta muotoilijaksi. Yrittäjänä olen toiminut vuodesta 2008 lähtien, ensin sisustus- ja muotialalla reilut kymmenen vuotta ja nyt päätoimisesti taiteen parissa. Studio l’ARTaman toiminta laajeni nyt taiteentekemisen lisäksi taidekoordinointiin, mikä on ihan mahtava juttu, hän iloitsee.

Ensimmäinen taidenäyttely Vaakunan galleriassa on saanut lämpimän vastaanoton.

– Vieraskirjan mukaan näyttelyä on käynyt katsomassa väkeä ympäri Suomen. Myös paljon paikallisia on poikennut. Konseptina tämä on taiteilijalle aivan loistava: Gallerian sijainti hotellin yhteydessä tuo taiteelle laajempaa näkyvyyttä ja näin ollen myös mahdollistaa hyvän teosmyynnin. Kaikki esillä olevat teokset ovat nimittäin myynnissä, joten taiteilijoihin voi ottaa suoraan yhteyttä ilman välikäsiä, mikäli haluaa viedä taidetta kotiin asti, Päivi hymyilee.

Galleria Vanajan seuraava näyttely avataan yleisölle 9. huhtikuuta.

– Seuraava taiteilija on hyvinkääläinen Laura H. näyttelyllä ”Monet kasvot”. Gallerian verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa kerrotaan aina tarkemmin meneillä olevista näyttelyistä ja itse taiteilijasta, Päivi vinkkaa.

—

Galleria Vanaja

Possentie 7, 13220 Hämeenlinna

Aukioloajat:

ma–su 8–20

Lisätietoja:

Taidekoordinaattori Päivi Lartama, 040 861 2180

Sale Erstassa on hypätty kertaheitolla uuteen aikaan. Tuttu punakeltainen värimaailma on siirtynyt takavasemmalle. Uuden ja raikkaan ilmeen lisäksi Saleen on tuotu arkea helpottavia palveluita ja paikalliseen makuun räätälöity tuotevalikoima.

– Myymälän miljöö uusittiin kokonaisvaltaisesti: muun muassa opasteet, hyllynpäädyt ja visuaalinen ilme ovat saaneet täysin uuden ilmeen. Kun opasteet ovat selkeämmin esillä, on asiakkaan helpompi löytää etsimänsä. Sale Erstaan saatiin myös itsepalvelukassa ja kalusteuudistus paistopisteelle, joten asiointi on nyt niidenkin myötä helpompaa, hehkuttaa ryhmäpäällikkö Essi Laine Hämeenmaalta.

Uudistus tehtiin asiakaslähtöisesti, erityisesti myymälän naapuruston tarpeita kuunnellen.

– Ostaminen on nyt sujuvampaa ja nopeampaa, kun tuotteiden valikoima sekä löydettävyys ovat paljon parempia ja itsepalvelukassa nopeuttaa kassa-asiointia. Olemme pyrkineet tekemään uudistuksen hyvin asiakaslähtöisesti ja onnistuneetkin siinä erittäin upeasti, Essi kertoo.

– Ja onnistumisen takana on ennen kaikkea Sale Erstan huikea työryhmä, jossa asiakaspalvelua tehdään täydellä sydämellä ja positiivisessa vireessä, hän kiittää. 

Vastuulliset valinnat ohjaavat myymäläuudistuksia Hämeenmaalla, eikä niitä unohdettu Sale Erstassakaan.

– Vastuullisesti toimien pystymme monesti hyödyntämään muiden myymälöiden kalusteita täysin uusien sijaan. Sale Erstan hintalistat uudistettiin niin, että ne kaikki ovat muista myymälöistä yli jääneitä ja saimme hyödynnettyä niitä koko myymälässä, Essi iloitsee.

Paikallistuntemus tekee lähinaapurista parhaan

Sale Erstaa pidetään lähinaapurina, jonka luokse on helppo poiketa.

– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta uudistuneesta myymälästä. Meille on erityisen tärkeää kuunnella asiakastoiveitamme ja toteuttaa niitä, joten haluamme kannustaa kaikkia kertomaan tuotetoiveitaan kassalle tai muulle henkilökunnalle, hymyilee myymäläpäällikkö Sari Tuominen.

Asiakkaiden kuunteleminen herkällä korvalla ei suinkaan ole uusi juttu myymälän henkilökunnalle.

– Monet asiakkaistamme hakevat aamulla meiltä evästä ennen töihin lähtöä. Sen vuoksi viime keväänä aloimme avata myymälän puoli tuntia aiemmin, eli jo puoli seitsemältä. Pyrimme palvelemaan lähialueen asukkaita mahdollisimman hyvin, Sari kertoo.

Uudistunut myymälä on tuonut paljon iloa henkilökunnankin arkeen.

– Meillä kaikilla on todella hyvät fiilikset kivannäköisestä ja nykyaikaisesta työympäristöstämme! Olemme ylpeitä omasta Salestamme, ja haluamme toivottaa jokaisen tervetulleeksi tutustumaan uudistuneeseen myymälään, iloitsee Sari.

 

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, ryhmäpäällikkö Essi Laine, 050 590 6942

Salpausselän kisojen ajan Osuuskauppa Hämeenmaa tarjoilee juhlamieltä entisen Iloisen Kulkijan tiloissa Lahdessa. Iloinen Kulkija Kisabaari -nimeä kantava pop up -ravintola on avoinna klo 09-02 aikavälillä 23.-25.3.2023, torstaista sunnuntaiyöhön. Ravintola palvelee sekä sisä- että ulkotiloissa, sillä kiinteistön eteen pystytetään myös myyntiteltta kisakansaa varten.

– Lahden Iloinen Kulkija suljettiin vuoden 2020 lopussa, ja sitä on useasti toivottu uudelleen avattavaksi. 100-vuotisjuhlakisat tuntuvat oikealta ajalta vastata viimeinkin meidän asiakkaiden ja kisavieraiden toiveisiin, kertoo pub– ja a’ la carte -ravintoloiden ryhmäpäällikkö Jorma Tykkä Hämeenmaalta.

Juomaravintolasta voi tilata valikoituja Hartwallin panimotuotteita ja perusjuomasekoituksia. Tiskin takaa tarjoilemasta löytyy Hämeenmaan muista ravintoloista tuttuja kasvoja.

– Pop up -ravintolan henkilökunta koostuu meidän matkailu- ja ravintolatoimialan innokkaista ammattilaisista, Jorma iloitsee.

Yksi näistä ammattilaisista on Heinolan Iloisessa Kulkijassa ravintolapäällikkönä työskentelevä Johanna Marttinen.

– Olen ollut Lahdenkin Iloisessa Kulkijassa töissä vuosia sitten ja on hienoa päästä jälleen työskentelemään tuttuihin tiloihin iloisen kisakansan keskelle, Johanna hymyilee.

Iloinen Kulkija Kisabaari täydentää Lahden tarjontaa kisojen ajan, tuoden tutun tilan jälleen kaikkien käyttöön. Ravintola palvelee osoitteessa Jalkarannantie 2.

 

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, pub– ja a’ la carte -ravintoloiden ryhmäpäällikkö Jorma Tykkä, 050 520 7971

Kairan rouske rikkoo Pääjärven yllä vallitsevan hiljaisuuden, kun professori Kimmo Kahilainen pyörittelee välinettä tottunein ottein. Jääpeite antautuu teräksen edessä nopeasti, sillä edellisestä verkkojen kokemisesta tällä kohtaa on vain muutama päivä.

Nyt ei olla ensisijaisesti etsimässä pannun täydeltä filettä, vaan näiden verkkojen kokemisella on tieteellinen merkitys. Professori tosin myöntää, että joskus kalaa päätyy myös tutkijoiden vatsoihin.

– Talviverkoilla ei voi koskaan tietää, mitä tapahtuu, Kahilainen on huomauttanut jo ennen kuin on edes päästy jäälle.

Uittonarut löytyvät pienen naaraamisen jälkeen kummastakin uittoreiästä, ja verkkoa päästään vihdoin kokemaan. Pian käy ilmi, että tänään tapahtuu paljonkin.

Ensimmäisenä jään alta nousee komea kuha, ja pian toinenkin. Ahkion pohjalle päätyy myös muun muassa särkeä ja ahventa. Kohta Kahilainen esittelee myös vesiperhosen toukkaa, joka on suojautunut verkkoon takertuneen korren sisälle. Elämää on kaikkialla, kun sitä vain osaa etsiä!

70 vuotta tieteen palvelijana

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema on toiminut 70 vuotta. Harva valtatietä 12 huristeleva aseman ohi ajava kuitenkaan tuntee paikkaa, jolla on kansainvälisestikin merkittävä vaikutus tiedemaailman palvelijana.

– Me olemme Suomen suurin yliopistollinen kenttätutkimusasema, tiivistää aseman johtajana vuodesta 2009 toiminut Janne Sundell.

– Täällä on hyvät fasiliteetit ja moninainen luonnonympäristö. Pääosa tutkijoista tulee meille muualta ulkomaita myöten.

Sundell sai itsekin ensimmäisen kosketuksen Lammin asemaan nuorena opiskelijana. Pieniin saalistaviin nisäkkäisiin väitöskirjassaan paneutunut tutkija otti asemalla elätikseen erään menehtyneen naaraslumikon poikaset.

– Päästin lumikot välillä häkeistään jaloittelemaan. Ruoaksi ne söivät rotanpoikasia, Sundell kertoo.

Kerran yksi lumikko oli onnistunut raahaamaan häkistään ruoaksi tarkoitetun puoliksi syödyn rotanpoikasen jemmaan suoraan Sundellin huonekaverin sänkyyn peiton alle.

– Onneksi löysin rotan ennen huonekaveriani, mies muistelee.

Monipuolisen tutkimuksen lisäksi Lammin asemalla järjestetään paljon kenttäkursseja biologian ja maantieteen alalta sekä pidetään kokouksia ja seminaareja.

Vuonna 2008 aseman tukemiseksi perustettiin säätiö, jonka kulmakivenä on apurahojen myöntäminen nuorille tutkijoille. Innoitus säätiön perustamiseen tuli paikallisilta yrittäjiltä ja organisaatioilta.

Muihin rahoittajiin kuuluu Hämeenlinnan kaupunki, joka sponsoroi biologiselle asemalle sijoitettua ympäristötutkimuksen professuuria.

Lohen puberteetti on kiehtova kysymys

Yksi säätiön tukemista tutkijoista on lohen sielunelämään paneutunut, Lammin biologisella asemalla väitöskirjaansa tekevä Sierra Leonesta aikoinaan Suomeen tullut Paul Bangura.

Banguran lähtökohdat tutkijaksi eivät olleet helpot. Kapinallisjoukot kaappasivat hänet 17-vuotiaana lapsisotilaaksi Sierra Leonen sisällissodan aikana.

Bangura onnistui lopulta pakenemaan ja pääsi kouluttautumaan rankoista kokemuksistaan huolimatta. Suomeen hän päätyi opiskeltuaan Nigeriassa ja Ranskassa.

– Kuvittelin, että Ranskaa kylmempää paikkaa en koe, ennen kuin tulin Suomeen

Lohitutkimusta on tehty Lammilla vuodesta 2018 biologisen aseman kokeellisen kalankasvatuksen tiloissa. Geenitutkimusta johtaa Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen professori Craig Primmer. Lohen sukukypsyysikään vaikuttavan säätelygeenin tutkimus voi ulottua hyvinkin syvälle yhteiskuntaan, sillä ihmisellä ja lohella osin samat geenit vastaavat sukukypsyyden saavuttamisesta.

– Lammin tilat ovat meille todella tärkeät, ja aika ainutlaatuiset maailman yliopistojen joukossa. Olemme tehneet täällä enemmän tutkimusta lohen geeneistä kuin koskaan ennen, Primmer sanoo.

Laajat verkostot tiedemaailmaan

Talviverkoilla ahertava professori Kahilainen muistuttaa, että Lammin asema on mukana monessa kansainvälisessä projektissa. Yksi näistä on maailmanlaajuinen Lifeplan, jonka tavoitteena on uusien lajien kartoittaminen ja luontokadon pysäyttäminen.

– Projektissa kerätään kuusi vuotta yhtä sun toista dataa esimerkiksi riistakameroilla, siitepölykeräimillä, maaperä- ja dna-näytteillä, Kahilainen luettelee.

– Yritämme määrittää globaalisti biodiversiteettiä kaikkialla ympäri maailman.

Kahilainen kertoo, että esimerkiksi Evolla on yhdennetyn ympäristöseurannan alue, jossa on Helsingin yliopiston lisäksi mukana Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos ja Ympäristökeskus.

– Seuraamme aarnialueen tilannetta, koko valuma-aluetta ja vesistöä. Alkujaan koko kuvio liittyi ilmansaasteisiin, mutta kun ilmansaasteisiin päästiin puuttumaan merkittävästi sopimuksilla jo 90-luvun alussa, seurannan painotus on siirtynyt ilmaston lämpenemiseen, Kahilainen sanoo.

Seurantaa tekevät tutkijat näkevät ilmastonmuutoksen seuraukset kouriintuntuvasti.

– Olemme muun muassa havainneet, että Evon Valkea-Kotisessa vesi ei enää keväisin kierrä kokonaan, vaan kerrostuu saman tien. Tämä johtuu siitä, että kevät on lyhentynyt. Hapettoman veden osuus järvessä on kasvanut tosi paljon. Järvet ovat myös tummuneet.

Myös lintututkimuksesta biologisella asemalla on vuosikymmenten perinteet. Professori Johanna Mappes ei tee varsinaista lintututkimusta, mutta tutkii lintuja apuna käyttäen varoitussignaalien evoluutiota sekä mimikryä.

– Olen patologisesti kiinnostunut eläinten väreistä, Mappes naurahtaa.

Mimikryllä tarkoitetaan saaliseläimen keinoa suojautua saalistajaltaan jäljittelemällä toista myrkyllistä tai pahanmakuista lajia. Jäljittelijä voi olla itsekin myrkyllinen tai vaaraton. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on hämäyksestä. Jotkut lajit luottavat suojaväriin tai -muotoon ja ovat kehittyneet muuntautumaan niin, että ne näyttävät saalistajansa silmissä epäilyttävältä tai vaaralliselta. Yksi esimerkki on Mappesin mukaan leppäyökkösen toukka, joka muistuttaa pienenä linnun ulostetta. Kuolemalta suojautumisen keinot ovat ihmeellisiä!

Tutkimusasema tuo seutua tutuksi

Vaikka moni ei sitä tule ajatelleeksi, tieteellisellä tutkimusasemalla on merkitystä myös seudullisen vetovoiman kannalta.

Yliopistojen kenttäkurssien ja esimerkiksi kansainvälisten opiskeluohjelmien kautta moni tutustuu ensimmäistä kertaa Hämeeseen Lammin tutkimusasemalla. Ja osa, kuten lapsisotilaasta väitöskirjatutkijaksi päätynyt Paul Bangura, kiinnittyy seutuun jopa pysyvämmin.

Nyt Bangura selvittelee tutkimuksissaan, mikä lohien erilaisen käyttäytymisen geneettinen tausta on. Tiedon avulla kalankasvatukseen voitaisiin valita sopivimmat yksilöt.

Rankkojen nuoruusvuosien jälkeen elämä hymyilee, ja tiede on iso osa miehen elämää. Suomessa ammennettu tieto palaa vielä jonain päivänä miehen kotimaahan Sierra Leoneen.

– Afrikassa on eräs sanonta: Jos leijona ei opi kirjoittamaan, tarinan kertovat vain metsästäjät, Bangura sanoo.

Lammin biologisen aseman historiaa

1953: Asema perustetaan Lammin kirkolta ostetuille pappilan maille. Monipuolinen ympäristö järvineen, metsineen, puroineen, soineen ja harjuineen on otollinen paikka biologiselle asemalle. Helsingin läheisen sijainnin (130 km) ansiosta paikka on myös ihanteellinen kenttäkurssien järjestämiseen.

1970: Aseman nykyiset rakennukset rakennetaan, sillä vanhan pappilan rakennukset eivät soveltuneet uuteen käyttötarkoitukseensa. 1970-luvulla Lammista tulee vuoden ympäri toimiva tutkimuslaitos.

2007: 550 neliömetrin kokoinen tutkimushalli valmistuu ja luo laadukkaat puitteet kokeellisille tutkimuksille.

Uudessa loistossaan ravintolamaailma on suunniteltu palvelemaan niin Prisman asiakkaita, lähialueella työskenteleviä kuin ohikulkijoitakin. Asiakkaiden sekä henkilökunnan palautteita ja toiveita on huomioitu toteuttaessa uudenlaista ravintolakonseptia. Ravintolamaailma on hyvän ruoan ja helppouden yhdistelmä, joka tekee kauppareissusta arjen maukkaimman hetken.

– Muutoshan on valtava. Ikkunoista tulvii valoa ja ruokaryhmät on nostettu hieman korkeammalle lattiatasosta, jotta niissä istuessaan näkee ulos aiempaa paremmin. Sisustus on kotoisa ja raikas. Ajan trendit, vaivattomuus sekä maistuva tarjonta ovat monipuolistaneet ravintolamaailmaa unohtamatta kaikille tuttua Hesburgeria, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaalta ryhmäpäällikkö Sanna Huovi.

Leikkipaikka ja mieleistä syötävää takapenkin porukalle

Holma kitchen & café alkaa jo heti sisääntulon yhteydestä ja sen torimainen tarjonta kutsuu Prismaan saapuvia asiakkaita kahvittelemaan. Raikas, runsas ja värikäs salaatti- ja leipäpöytä ovat näyttävästi esillä. Hesburgerin herkkuja voi tilata myös uusilta itsepalvelukassoilta Prisman sisääntulon yhteydessä. Ravintolassa tarjoillaan monipuolista buffetlounasta salaatteineen ja pizzoineen. Kello 15 alkaen tarjolla on koko perheen tarpeisiin sopiva IltaSafkis, eli iltanoutopöytä. Tilattavissa on myös muutamia herkullisia á la carte-annoksia.

Prisma on tunnetusti lapsiperheiden suosima ostospaikka ja uudistuksella halutaan mahdollistaa aiempaa paremmin perheen kauppa – ja ravintolareissun yhdistäminen. Ruokaryhmien loosimaisuus kutsuu myös rauhallisempaan ruokailuhetkeen.

– Takapenkin porukalla on paljon vaikutusvaltaa siihen, missä syödään. Haluamme, että meille on ihan jokaisen asiakkaan helppoa poiketa. Lapsiperheet voivat tulla suoraan koulusta tai päiväkodista meille syömään ennen Prismaan suuntaamista. Lapsiasiakkaille on toteutettu myös viihtyisä leikkipaikka, ravintolapäällikkö Satu Rantanen kertoo.

Ravintolamaista ruokaa mukaan suoraan Prisman puolelta

Uudistuneen valikoiman lisäksi uutta ja ainutlaatuista Holma kitchen & caféssa on Prisman puolelle avautuva myyntitiski. Prisman asiakkaat voivat ruokaostoksillaan ostaa valmiiksi pakattuja ravintolassa valmistettuja ruokia ja pizzankin voi tilata jo valmiiksi muita ostoksia tehdessä. Myös Prisman palvelutiskillä myydään ravintolassa valmistettuja ruokia. Holma kitchen & café on ensimmäinen laatuaan Osuuskauppa Hämeenmaan tarjonnassa tällaisella konseptilla, jolla on tarkoitus tuoda herkullisuutta arkeen.

Vetovoimaa työnantajana

Uudet tilat ja tarjonta vaikuttavat asiakaskokemuksen lisäksi positiivisesti myös työntekijäkokemukseen.

– Uskomme, että uudistus vahvistaa Holma kitchen & cafén sekä Hesburgerin pitovoimaa ja lisää sen vetovoimaa alan ammattilaisten sekä alalle valmistuvien keskuudessa. Haluamme myös luoda leppoisan ja kannustavan ilmapiirin, jossa nykyiset työntekijät viihtyvät ja jonne uudet haluavat tulla. Tämä ravintola on lattiasta kattoon uusittu, nykyaikainen ja viihtyisä työpaikka. Koko Holman ravintolamaailman jengi toivottaa kaikki tervetulleeksi ihastelemaan uudistuksen tuotoksia – tämä on upea! Rantanen iloitsee.

Holma kitchen & cafén pääurakoitsijana toimi Expedit Finland Oy. Uudistuksen suunnitteli Kristian Koivisto.

—

Holma kitchen & café & Hesburger

Prisma Holma Lahti, Johanneksenkatu 4, 15240 Lahti

Aukioloajat:

Holma kitchen & café

ma-la klo 8.00-21.00

su klo 10.00-19.00

Hesburger

ma-to klo 10.00-21.00

pe-la klo 10.00-21.30

su klo 10.00-21.00

Lisätietoja

Sanna Huovi, puh. 0503478776

Minna Kainulainen, puh. 0504363773

S-market Jukolan ruoan verkkokaupassa ruokaostokset klikataan ostoskoriin verkossa ja noudetaan valittuna ajankohtana Jukolan noutopisteeltä. Ruoan verkkokaupasta saa tilattua lähes koko S-marketin ruokavalikoiman.

– Ruoan verkkokauppa on odotettu palvelu asiakkaillemme Jukolan alueella. Verkkokaupassa asiakas voi tehdä ostokset vaikka illan viimeisinä tunteina kotisohvalta käsin. Uusi palvelumme mahdollistaa entistä laajemman mahdollisuuden asioida meillä Jukolassa. Ruoan verkkokauppa on yksi osa ruokakauppaa tänä päivänä, toteaa Hämeenmaan ruoan verkkokaupan projektipäällikkö Tero Vehko.

S-market Jukolan ruoan verkkokauppa toimii osana s-kaupat.fi -palvelua. Verkosta tilatut tuotteet ovat saman hintaisia kuin S-marketin hyllyssä ja Bonusta kertyy koko tilauksesta. Tuotteiden keräilystä syntyviä kuluja katetaan 7,90 euron suuruisella keräilymaksulla. Ostokset noudetaan asiakkaan itse määrittelemän, tunnin pituisen aikaikkunan puitteissa. Noutoaikoja on saatavilla joustavasti.

– Asiakas valitsee verkossa haluamansa tuotteet ostoskoriinsa ja noutaa ne valittuna ajankohtana S-market Jukolan lastauslaiturilla sijaitsevalta noutopisteeltä. Lastauslaiturilta asiakkaan tarvitsee vain soittaa myymälän numeroon ja henkilökunta tuo tilauksen lastauslaiturille. Isommat ostokset on helppo noutaa suoraan autoon, sillä auton saa ajettua noutopisteelle, kertoo Vehko.

– Kerätyt tuotteet valitaan tarkasti ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota laatuun ja tuoreuteen. Tuotteet säilytetään asianmukaisesti ja viileässä säilytettäville tuotteille sekä pakasteille on omat tilansa myymälän varastoissa, hän täsmentää.

Uutta palvelua pääsee käyttämään 21.2.2023 alkaen osoitteessa s-kaupat.fi, ja ensimmäiset tilaukset ovat mahdollista noutaa perjantaina 24.2.2023.

Yhä monipuolisempaa palvelua

Uusi palvelu tuo mukanaan myös monipuolisemman työnkuvan S-marketin henkilökunnalle.

– Henkilökuntamme lähtee hyvillä mielin kohti uusia työtehtäviä. Onhan se hienoa päästä kehittymään ja oppimaan uutta, marketpäällikkö Sini Paajanen hymyilee.

Tero Vehko kertoo, että Hämeenmaalla kaikille halukkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus uuden oppimiseen silloin, kun myymälään tuodaan uusia palveluja.

– Tuemme henkilökuntaa huolellisella perehdytyksellä uusiin tehtäviin, ja odotamme heiltä vain rohkeaa kokeilunhalua sekä positiivista asennetta. On ollut ilo huomata, että sitä löytyy Hämeenmaalta paljon, hän iloitsee.

Jukolassa onkin odotettu riemulla verkkokaupan rantautumista myymälään.

– Koko henkilökuntamme on odottanut kovasti verkkokaupan avautumista, ja suosittelemme lämpimästi kokeilemaan uutta palvelua. Kehitämme palveluitamme aina asiakkaitamme varten, Sini täydentää.

Lisätietoja:

Osuuskauppa Hämeenmaa, projektipäällikkö Tero Vehko, 050 363 6480

S-kaupat.fi kokoaa alleen kaikki S-ryhmän yli 1000 päivittäistavarakaupan toimipaikkaa, joista tällä hetkellä yli 200 tarjoaa ruoan verkkokaupan palveluita. S-kaupat.fi-palveluun voi tutustua osoitteessa www.s-kaupat.fi tai S-kaupat-sovelluksen voi ladata älypuhelimeen omasta sovelluskaupasta.

Helmikuun alkupuolella Prisma Riihimäellä aloitti uusina työkavereina 13 ukrainalaista työharjoittelijaa. Hämeenmaan, Hyrian ja TE-toimiston yhteistyön avulla nämä uudet hämeenmaalaiset pääsevät tutustumaan suomalaiseen työyhteisöön, työtehtäviin Prismassa sekä opettelemaan suomen kieltä yhdessä Prisman henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa.

Uuteen työhön hyppääminen vieraalla kielellä alkoi kolmen viikon perehdytysosiolla Hyrian tiloissa yhdessä ryhmän ohjaajan Natalian kanssa. Kolmen viikon perehdytyksen jälkeen ukrainalaiset pääsivät aloittamaan Prismassa 10 viikkoa kestävän työharjoittelunsa.

Ensimmäisen aamun ilmapiiri oli jännittynyt, mutta myös odottavainen ja kiitollinen. Jännitys näytti kuitenkin päivän mittaan häviävän, ja uusi työkin alkoi luonnistua. Perehdyttäjät pääsivät oppimaan ensimmäisiä ukrainankielisiä lauseita, ja samalla työharjoittelijoidenkin joukosta uskaltauduttiin kokeilemaan etukäteen suomeksi harjoiteltuja, asiakaspalvelutilanteisiin soveltuvia, lauseita.

– Tämä oli uusi tilanne meille myös työnantajana ja siksi on hienoa, että Riihimäen Prisman työntekijöillä riitti rohkeutta hypätä uuteen sekä vastaanottaa ja perehdyttää uusia tiimiläisiä riippumatta siitä, ettei yhteistä kieltä ainakaan näin alkuun ollut, kertoo HR-asiantuntija Kati Mykrä Hämeenmaalta.

Monimuotoisuus ja syrjimättömyys ovat niin Hämeenmaan kuin koko S-ryhmän vastuullisuustyön kantavia teemoja.

– Haluamme tehdä oman osuutemme tässä maailmantilanteessa – tämä on osa yrityksemme yhteiskuntavastuun toteuttamista. Autamme ukrainalaisia, mutta samalla opimme paljon heiltä itsekin ja voimme ammentaa jatkoon molempien parhaat puolet. Monimuotoisuus on arvokasta, ja toivomme työyhteisöihin eri ikäisiä ihmisiä erilaisilla taustoilla, Kati summaa.

Hämeenmaalla rakennetaankin #tuhatjayksitarinaahämeenmaalta, jossa jokaisella meistä on tärkeä rooli. Aidosti monipuolinen, vahvasti paikallinen, aina yhdessä – Osuuskauppa Hämeenmaa.

Millaisten asioiden ymmärrystä ruoantuottaja tarvitsee tulevaisuudessa? Mitä asioita yrityksesi kannattaa työstää? Näihin kysymyksiin eväitä antavat ja tulevaan sinut sparraavat Tulevaisuusvalmennukset.

Tulevaisuusvalmennuksessa olet eturivissä ja kuulet tulevaisuuden kuumista teemoista. Valmennuksessa juttuseuranasi ovat alan tuntevat ammattilaiset. Myös kohtaamiset ja verkostoitumiset muiden yrittäjäkumppanien kanssa ovat arvokkaita.

Tammikuussa alkanut Asiakasymmärrys-valmennuspolku jatkuu Hämeessä 16.2.2023. Valmennuspäiviä on kolme. Viimeinen päivä on 13.4.2023 Inkalan Kartanossa Hattulassa. Tervetuloa mukaan!

Ilmoittaudu mukaan Hämeen alueen valmennuskokonaisuuteen. Voit osallistua joko yhteen valmennuspolkuun tai kaikkiin kolmeen. Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen: jenni.kunnaala@proargia.fi

Paikka: Vanajan Parvi, Vanajantie 10 b 5. krs, 13110 Hämeenlinna
Aika: 16.2.2023, Klo 10-15, kahvi tarjolla klo 9.30 alkaen
Ohjelma:
Tervetuloa, Tuula Repo, kehityspäällikkö, ProAgria Etelä-Suomi ry

Miten osuuskauppa viestii tuottajista ja lähiruuasta, Jaana Järvenselkä, asiakkuusjohtaja, Osuuskauppa Hämeenmaa

Miten sovellan saatua tietoa omaan toimintaani, tunnistanko omat asiakkaani? Tuula Repo, kehityspäällikkö, ProAgria Etelä-Suomi

Mitä hyötyä sain ja miten sovellan omaan toimintaani – ryhmätyö, Karita Alen, asiantuntija, yrityspalvelut, ProAgria Etelä-Suomi

Infograafi ja sen työstäminen ja purku, esimerkkejä, Jenni Kunnaala, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaiset

Työpaja – Meidän ruokatarinamme, Suvi Malin, ruoka-asiantuntija, Maa- ja kotitalousnaiset

Jatkotoimenpiteet ja päivän päätös

 

Kaikissa valmennuspäivissä on mukana asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä Osuuskauppa Hämeenmaasta ja LähiTapiolan edustaja.

Ennätykselliset Bonukset asiakasomistajille

Osuuskauppa Hämeenmaalla oli joulukuun 2022 lopussa 169 884 asiakasomistajaa (+1664 edellisvuoteen verrattuna) ja asiakasomistajien talouspeitto Hämeenmaan alueella nousi, ja oli hienot 84,5 prosenttia. Bonuksia Hämeenmaan asiakasomistajille maksettiin vuonna 2022 ennätysmäärä, yhteensä 33,7 miljoonaa euroa (2021: 31,6 milj. euroa). Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttääkin Hämeenmaan asiakasomistajia ja varmistaa alueellisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden. Toiminnan tuotto investoidaan asiakasomistajien eduksi kehittämällä palveluja, uusimalla toimipaikkoja ja maksamalla asiakasomistajille Bonuksia.

– Osuuskaupan ydintehtävä on varmistaa asiakasomistajilleen hyvät palvelut ja edulliset hinnat päivästä toiseen. Alueelle tehtävät investoinnit tuovat elinvoimaa ja lisäävät vetovoimaa. Toimimme myös alueemme elävöittäjänä tukemalla esimerkiksi nuorten harrastustoimintaa, Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto

Vuonna 2022 keskimäärin 23 033 Hämeenmaan asiakasomistajataloutta saavutti joka kuukausi täyden 5 prosentin Bonustason – osuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi, sillä vuonna 2021 vastaava luku oli 19 937. 5% Bonustason saavuttaa 900 euron kuukausiostoilla.

Kiitos Hämeenmaan henkilöstölle

Hämeenmaa jakaa henkilöstölleen vuodesta 2022 ylimääräisen tulospalkkion, jonka suuruus on kokoaikaiselle työntekijälle jopa 1000 euroa. Ylimääräinen tulospalkkio maksetaan normaalin tulospalkkion lisäksi, jonka piiriin koko Hämeenmaan henkilöstö kuuluu. Normaali tulospalkkio on kokoaikaiselle työntekijälle suuruudeltaan maksimissaan noin 1400 euroa. Näin ollen hämeenmaalaiset voivat saada jopa 2400 euroa tulospalkkion vuodesta 2022.

– Henkilöstöllämme on keskeinen rooli menestyksessämme. He ovat etulinjassa varmistamassa hyvän asiakaskokemuksen ja huolehtivat siitä, että hommat arjessa rullaavat haastavinakin aikoina. Sen vuoksi tuntuu erityisen hyvältä voida palkita heitä hyvästä työstä näinä erikoisina aikoina, joita olemme viime vuodet eläneet, Vormisto sanoo.

Myyntiä inflaation siivittämänä

Osuuskauppa Hämeenmaan myynti oli viime vuonna 1362 miljoonaa euroa (2021: 1287 milj. euroa) ja tulos 42,5 miljoonaa euroa (2021: 38,1 milj. euroa). Tuloksen kasvua selittää valtaosin korona-ajasta vihdoin toden teolla palautumaan päässyt matkailu- ja ravitsemiskauppa: toimialan myynti Hämeenmaalla kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes 43 prosenttia.

Inflaatio sekä elintarvikkeiden hintojen nousu kurittivat marketkauppaa – ruoan kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna 2022 keskimäärin 7,1 prosenttia. Marketkaupassa tuotteiden ostohintoja ei ole viety täysimääräisenä niiden myyntihintoihin, joka näkyy laskevana tuloksena. Myös majoitus- ja ravintola-alan elpymisellä on osansa: myydyt kilomäärät ruokakaupassa tippuivat edellisvuosista myös siitä syystä, että ihmiset siirtyivät ruokailemaan jälleen aiempaa enemmän ravintoloihin korona-rajoitusten poistuttua.

Liikennekaupassa myynti kasvoi 36 prosenttia. Autokaupan (Nelipyörä Oy) myynti laski 13 prosenttia.

Investointeja energiatehokkuus ja asiakaskokemus edellä

Viime vuonna Kanta-ja Päijät-Hämeeseen tehtiin investointeja yhteensä 52,8 miljoonalla eurolla. Uusina tulokkaina ovensa avasivat S-market Vääksy sekä ABC Carwash Jukola. ABC Riihimäki sekä Emotion Riihimäki uudistettiin ja marketteja uudistettiin laajalla rintamalla ilmeensä, tarjontansa, palveluidensa ja energiatehokkuutensa osalta niin Kanta- kuin Päijät-Hämeessä. Lisäksi Hämeenmaa osti Hollolan Prisman kiinteistön itselleen.

Uutta vuonna 2023

Prisma Holman ravintolamaailma Holma kitchen & café avautuu uuden ilmeen sekä palveluiden kera maaliskuussa. Ravintolamaailma koostuu jatkossa uniikista Holma kitchen & cafésta sekä jo tutuksi tulleesta Hesburgerista. Uudella ravintolalla on myös positiivinen työllistämisvaikutus, sillä sinne on rekrytoitu uutta henkilökuntaa. Myös Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone uudistaa päärakennuksen kylpyhuoneet, jotka parantavat asiakaskokemusta entisestään.

Janakkalan Turengin kauppakeskushanke etenee aikataulussa. Uuden noin 5000 m2 kauppakeskuksen ja uuden S-marketin avajaisia vietetään huhtikuussa 2023.

Lisäksi sähköautojen latauspisteverkosto laajenee entisestään, kun ABC:t Nastola ja Turenki saavat uutena omat latauspisteensä ja ABC:t Heinola, Renkomäki sekä Riihimäki saavat lisää latauspisteitä. ABC-latausverkoston kaikki sähkö on uusiutuvista lähteistä.

Vastuullisuus tekemisen keskiössä

Fiksu energiankäyttö on keskeisessä roolissa Hämeenmaalla. Rakennettavat uudet kiinteistöt suunnitellaan ja vanhat uudistetaan energiatehokkaiksi. Uudistusten yhteydessä muun muassa talotekniikka nykyaikaistetaan ja ilmanvaihto sekä kylmälaitteet uusitaan. Remontin jälkeen on yksittäisen myymälän kokonaisenergiankulutus noin puolet entisestä.

Kiinteistöjen lämpötiloja on Hämeenmaalla optimoitu jo vuosikymmenen ajan fiksun energiankäytön vuoksi. Nyt osana yhteisiä energiansäästötalkoita on tarkasteltu myymäläkohtaisesti lämpötilojen laskumahdollisuuksia yhdellä asteella entisestään – yhden asteen lämpötilanlasku säästää lämmitysenergiaa jopa 5% vuodessa. Lisäksi Hämeenmaan toimipaikoissa on vähennetty valaistusta ja ohjattu kiinteistöjen ilmanvaihtokoneiden ilmamääriä minimiin valtakunnallisten sähkön huippukulutuspiikkien ajaksi.

Osuuskauppa kantaa vastuuta myös kotimaisesta ruokaketjusta ja suosii paikallisten lähituottajien tuotteita valikoimissaan. Vuoden 2022 aikana paikallisten tavarantoimittajien ja tuottajien yhteistyökumppanimäärä on kivunnut jo yli kolmeensataan.

– Nyt käsillä oleva kustannuskriisi on osunut erityisesti alkutuottajiin. Maatalouden tuottajahinnat ovat nousseet voimakkaasti. Elintarvikeketjun yritykset ovat reagoineet poikkeustilanteeseen ja neuvotelleet sopimuksia uusiksi kesken sopimuskauden. Tilanne onkin Tilastokeskuksen tietojen perusteella menossa parempaan suuntaan, Vormisto sanoo.

Hämeenmaa on mukana myös tukemassa oman alueensa maatalous – ja maaseutuyrityksiä valmennuksin yhdessä ProAgrian, S-ryhmän ja LähiTapiolan kanssa. Tulevaisuusvalmennusten kautta Hämeenmaa tukee vahvasti Hämeen alueen ruoantuotannon jatkuvuutta.

Lisätiedot:

Osuuskauppa Hämeenmaa, toimitusjohtaja Olli Vormisto, 050 358 8336