Visit Finlandin myöntämän Sustainable Travel Finland -merkin ja sitä tukevan kehittämisohjelman tavoitteena on edistää kestävää matkailua Suomessa, viestiä yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana ja helpottaa matkailijoiden valintoja. Merkin saaneet yritykset ja kohteet auditoidaan säännöllisesti, ja niiltä edellytetään toiminnassaan niin ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen kuin taloudellisenkin kestävyyden huomioimista.
– Vastuullisuus on käytännön tekoja. Uusiutuva energia, toimiva kierrätys, ekologiset toimintatavat, lähiruoan suosiminen, ruokahävikin välttäminen, veden ja sähkön kulutuksen tehostaminen sekä yhteistyö lähituottajien kanssa ovat esimerkkejä, jotka ovat vastuulliselle matkailuyrittäjälle normaaliarkea. Ympäristötekojen lisäksi kestävä matkailu ottaa huomioon sosiokulttuurisen hyvinvoinnin, joka näkyy mm. paikallisen kulttuurin kunnioittamisena, esteettöminä palveluina ja henkilöstön hyvinvointiin panostamisena, vastuullisen matkailun asiantuntija Virpi Aittokoski Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä kertoo.
Vanajaveden äärellä sijaitsevassa Vaakuna Hämeenlinnassa vastuullisuus on huomioitu muun muassa aamiaispöydässä, jossa on tarjolla runsas kattaus lähituottajien tuotteita. Ruokahävikkiä vähennetään huolellisella ruokalistasuunnittelulla, jossa huomioidaan raaka-aineiden monipuolinen hyödyntäminen sekä tekemällä tilauksia oikea-aikaisesti. Hotellin vedenkulutusta on tarkkailtu jo useamman vuoden ajan: Veden virtaus on säädetty hotellihuoneissa niin, että turha vedenkulutus on minimoitu huomioiden kuitenkin asiakkaiden viihtyvyys. Ylimääräiset, mutta hyväkuntoiset tavarat, kuten patjat, lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan esimerkiksi turvallisella työilmapiirillä, maksuttomilla ja kattavilla työterveyspalveluilla, ensiapu- ja turvallisuuskoulutuksilla sekä liikunnan ja hyvinvoinnin ePassi-edulla.
– Kehitämme hotellimme vastuullisuutta jatkuvasti eteenpäin. Haluamme, että vastuullisuus näkyy hotellissamme asiakkaalle konkreettisina asioina ja tekoina, kertoo hotellinjohtaja Jani Aaltonen Hämeenlinnan Vaakunasta.
– Yhtenä STF-tunnuksen osa-alueena on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tästä konkreettisina esimerkkeinä on paikallisen taiteilijan, Päivi Lartaman, luotsaaman Galleria Vanajan avautuminen maaliskuussa hotellimme tiloihin sekä se, että hotellimme henkilökunnalla on erinomainen tuntemus paikallisesta alueesta, nähtävyyksistä ja aktiviteeteista, Aaltonen jatkaa.
Asiakas valitsee yhä useammin majoituskohteensa sen perusteella, miten hyvin vastuullisuusasiat on hoidettu ja miten hyvin arvomaailma vastaa heidän omaansa. Vaakunalla onkin jo pitkään ollut kansainvälinen Green Key -ympäristösertifikaatti.
– Vastuullisuus on toimintamme ydintä ja luonnollinen osa jokapäiväistä arkeamme. STF-merkin saaminen Green Key –merkin rinnalle tuntuukin todella upealta ja motivoi meitä jatkamaan vastuullisuustyötä entistä suuremmalla innolla, Aaltonen hymyilee.
Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnaa tullaan uudistamaan lähivuosina. Uudistustyöt tukevat hotellin vastuullisuustavoitteita, sillä samassa yhteydessä tarkistetaan, että ilmanvaihto ja valaistus ovat energiaa säästäviä.
Lisätietoja:
Osuuskauppa Hämeenmaa, hotellinjohtaja Jani Aaltonen, p. 044 743 3371
S-Etukortilla TuplaBonus 27.3.-2.4.2023 Prisma Rauta Hämeenlinnasta!
TuplaBonus -kampanjaostojen bonusprosentti määräytyy koko kuukauden bonusostojesi mukaan. Jos kaikki kuukausiostosi oikeuttavat 5 %:n Bonukseen, saat kampanja-aikana kampanjaan kuuluvista toimipaikoista tehdyistä ostoista 10 % Bonusta.
Bonus tuplana kirjautuu automaattisesti ja se maksetaan normaalin Bonuksen mukana. Bonuskertymää on helppoa seurata S-mobiilista.
Hämeenlinnalaisen taiteilijan, Päivi Lartaman, luotsaama Galleria Vanaja on matalan kynnyksen omatoimigalleria Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnassa.
– Galleria Vanaja on avoinna niin hotellin vieraille kuin ohikulkijoillekin. Se on uuden tyyppinen galleria, johon kuka tahansa voi mennä matalalla kynnyksellä. Ei tarvitse asioikseen lähteä, vaan voi vaikkapa Le Blasonissa illastamisen jälkeen tai juoksulenkin yhteydessä pysähtyä ihastelemaan näyttelyä, gallerian taidekoordinaattorina toimiva Päivi Lartama kertoo.
– Lisäksi galleria on helppo löytää, sillä se sijaitsee heti vasemmalla, kun saapuu hotellin pääovista sisään, hän jatkaa.
Gallerian taidenäyttelyt vaihtuvat neljän viikon välein – kysyntä on ollut suurta, ja ensimmäinen vuosi onkin jo buukattu täyteen.
– Galleriaan on jatkuva taiteilijahaku, johon löytyy ohjeet nettisivuiltamme. Tämä vuosi on kuitenkin jo täyteen buukattu. Kun tieto gallerian avaamisesta levisi, niin meni ehkä pari viikkoa ja kaikki vuoden näyttelyajat olivat varattu. Vuoden 2024 kalenterin sivut ovat jo auki, joten kiinnostuneiden kannattaakin hakea mukaan jo hyvissä ajoin, Päivi kertoo.
Idea galleriaan lähtikin taiteilijoiden tarpeesta tilalle, johon voi hakea myös itseoppineet taiteilijat.
– Minä taiteilijana olin vailla tilaa, jossa saisin taidetta laajasti esille ja tiesin, että kysyntää tällaiselle gallerialle olisi. Suomessa on niin ammattikoulutuksen saaneita kuin paljon ”itseoppineitakin” taiteilijoita. Kaiken tasoiset taiteilijat voivat hakea näyttelyaikaa Galleria Vanajaan, Päivi tietää.
Taidetta pinnan alta
Ensimmäisen näyttelyn Päivi avasi itse: Ajan tuoma -näyttely on esillä vielä maaliskuun loppuun saakka.
– Aloitin galleriatoiminnan omalla ”testinäyttelyllä”. Ajan tuoma -näyttely käsittelee minuuden eri kerrostumia. Maalaan industrial-henkisiä abstrakteja maalauksia, joissa näkyy ajan tuoma patina. Taiteilijana minua kiehtoo rouheat, kuluneet ja iskuja saaneet pinnat, Päivi kuvailee.

Päivi Lartama.
Piirustus, maalaus ja taidegrafiikka ovat aina liittyneet Päivin opintoihin ja myöhemmin myös työelämään.
– Olin jo hyvin varhaisessa vaiheessa taiteellisuuteen taipuvainen. Kirjoitin ylioppilaaksi kuvataidelukiosta ja myöhemmin valmistuin ammattikorkeakoulusta muotoilijaksi. Yrittäjänä olen toiminut vuodesta 2008 lähtien, ensin sisustus- ja muotialalla reilut kymmenen vuotta ja nyt päätoimisesti taiteen parissa. Studio l’ARTaman toiminta laajeni nyt taiteentekemisen lisäksi taidekoordinointiin, mikä on ihan mahtava juttu, hän iloitsee.
Ensimmäinen taidenäyttely Vaakunan galleriassa on saanut lämpimän vastaanoton.
– Vieraskirjan mukaan näyttelyä on käynyt katsomassa väkeä ympäri Suomen. Myös paljon paikallisia on poikennut. Konseptina tämä on taiteilijalle aivan loistava: Gallerian sijainti hotellin yhteydessä tuo taiteelle laajempaa näkyvyyttä ja näin ollen myös mahdollistaa hyvän teosmyynnin. Kaikki esillä olevat teokset ovat nimittäin myynnissä, joten taiteilijoihin voi ottaa suoraan yhteyttä ilman välikäsiä, mikäli haluaa viedä taidetta kotiin asti, Päivi hymyilee.
Galleria Vanajan seuraava näyttely avataan yleisölle 9. huhtikuuta.
– Seuraava taiteilija on hyvinkääläinen Laura H. näyttelyllä ”Monet kasvot”. Gallerian verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa kerrotaan aina tarkemmin meneillä olevista näyttelyistä ja itse taiteilijasta, Päivi vinkkaa.

Tunnelmia avajaisista.
—
Galleria Vanaja
Possentie 7, 13220 Hämeenlinna
Aukioloajat:
ma–su 8–20
Lisätietoja:
Taidekoordinaattori Päivi Lartama, 040 861 2180
Sale Erstassa on hypätty kertaheitolla uuteen aikaan. Tuttu punakeltainen värimaailma on siirtynyt takavasemmalle. Uuden ja raikkaan ilmeen lisäksi Saleen on tuotu arkea helpottavia palveluita ja paikalliseen makuun räätälöity tuotevalikoima.
– Myymälän miljöö uusittiin kokonaisvaltaisesti: muun muassa opasteet, hyllynpäädyt ja visuaalinen ilme ovat saaneet täysin uuden ilmeen. Kun opasteet ovat selkeämmin esillä, on asiakkaan helpompi löytää etsimänsä. Sale Erstaan saatiin myös itsepalvelukassa ja kalusteuudistus paistopisteelle, joten asiointi on nyt niidenkin myötä helpompaa, hehkuttaa ryhmäpäällikkö Essi Laine Hämeenmaalta.
Uudistus tehtiin asiakaslähtöisesti, erityisesti myymälän naapuruston tarpeita kuunnellen.
– Ostaminen on nyt sujuvampaa ja nopeampaa, kun tuotteiden valikoima sekä löydettävyys ovat paljon parempia ja itsepalvelukassa nopeuttaa kassa-asiointia. Olemme pyrkineet tekemään uudistuksen hyvin asiakaslähtöisesti ja onnistuneetkin siinä erittäin upeasti, Essi kertoo.
– Ja onnistumisen takana on ennen kaikkea Sale Erstan huikea työryhmä, jossa asiakaspalvelua tehdään täydellä sydämellä ja positiivisessa vireessä, hän kiittää.
Vastuulliset valinnat ohjaavat myymäläuudistuksia Hämeenmaalla, eikä niitä unohdettu Sale Erstassakaan.
– Vastuullisesti toimien pystymme monesti hyödyntämään muiden myymälöiden kalusteita täysin uusien sijaan. Sale Erstan hintalistat uudistettiin niin, että ne kaikki ovat muista myymälöistä yli jääneitä ja saimme hyödynnettyä niitä koko myymälässä, Essi iloitsee.
Paikallistuntemus tekee lähinaapurista parhaan
Sale Erstaa pidetään lähinaapurina, jonka luokse on helppo poiketa.
– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta uudistuneesta myymälästä. Meille on erityisen tärkeää kuunnella asiakastoiveitamme ja toteuttaa niitä, joten haluamme kannustaa kaikkia kertomaan tuotetoiveitaan kassalle tai muulle henkilökunnalle, hymyilee myymäläpäällikkö Sari Tuominen.
Asiakkaiden kuunteleminen herkällä korvalla ei suinkaan ole uusi juttu myymälän henkilökunnalle.
– Monet asiakkaistamme hakevat aamulla meiltä evästä ennen töihin lähtöä. Sen vuoksi viime keväänä aloimme avata myymälän puoli tuntia aiemmin, eli jo puoli seitsemältä. Pyrimme palvelemaan lähialueen asukkaita mahdollisimman hyvin, Sari kertoo.
Uudistunut myymälä on tuonut paljon iloa henkilökunnankin arkeen.
– Meillä kaikilla on todella hyvät fiilikset kivannäköisestä ja nykyaikaisesta työympäristöstämme! Olemme ylpeitä omasta Salestamme, ja haluamme toivottaa jokaisen tervetulleeksi tutustumaan uudistuneeseen myymälään, iloitsee Sari.
Lisätietoja:
Osuuskauppa Hämeenmaa, ryhmäpäällikkö Essi Laine, 050 590 6942
Salpausselän kisojen ajan Osuuskauppa Hämeenmaa tarjoilee juhlamieltä entisen Iloisen Kulkijan tiloissa Lahdessa. Iloinen Kulkija Kisabaari -nimeä kantava pop up -ravintola on avoinna klo 09-02 aikavälillä 23.-25.3.2023, torstaista sunnuntaiyöhön. Ravintola palvelee sekä sisä- että ulkotiloissa, sillä kiinteistön eteen pystytetään myös myyntiteltta kisakansaa varten.
– Lahden Iloinen Kulkija suljettiin vuoden 2020 lopussa, ja sitä on useasti toivottu uudelleen avattavaksi. 100-vuotisjuhlakisat tuntuvat oikealta ajalta vastata viimeinkin meidän asiakkaiden ja kisavieraiden toiveisiin, kertoo pub– ja a’ la carte -ravintoloiden ryhmäpäällikkö Jorma Tykkä Hämeenmaalta.
Juomaravintolasta voi tilata valikoituja Hartwallin panimotuotteita ja perusjuomasekoituksia. Tiskin takaa tarjoilemasta löytyy Hämeenmaan muista ravintoloista tuttuja kasvoja.
– Pop up -ravintolan henkilökunta koostuu meidän matkailu- ja ravintolatoimialan innokkaista ammattilaisista, Jorma iloitsee.
Yksi näistä ammattilaisista on Heinolan Iloisessa Kulkijassa ravintolapäällikkönä työskentelevä Johanna Marttinen.
– Olen ollut Lahdenkin Iloisessa Kulkijassa töissä vuosia sitten ja on hienoa päästä jälleen työskentelemään tuttuihin tiloihin iloisen kisakansan keskelle, Johanna hymyilee.
Iloinen Kulkija Kisabaari täydentää Lahden tarjontaa kisojen ajan, tuoden tutun tilan jälleen kaikkien käyttöön. Ravintola palvelee osoitteessa Jalkarannantie 2.
Lisätietoja:
Osuuskauppa Hämeenmaa, pub– ja a’ la carte -ravintoloiden ryhmäpäällikkö Jorma Tykkä, 050 520 7971
Osuuskauppa Hämeenmaa jakaa tänäkin vuonna 60 000 euroa Kannustajat-tukea lasten ja nuorten toimintaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Tuen jakautumisesta päättävät Hämeenmaan asiakasomistajat, joiden ääniä tällä kertaa tavoittelee peräti 132 alueellista toimijaa. Äänestys käynnistyy maanantaina 13.3.2023
Haku Kannustajat-ohjelmaan päättyi helmikuun lopussa. Kannustajat-kriteerit täyttäviä hakemuksia saatiin tänä vuonna runsaasti, yhteensä 132 kappaletta. Kannustajiin saivat hakea alueen mukaan alueen lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä hyvinvointia edistävän toiminnan parissa työtä tekevät seurat, harrastusyhdistykset, kulttuuritoimijat sekä avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt. Poiketen edellisvuosiin, tänä vuonna kaikki hakukriteerit täyttävät yhdistykset pääsivät mukaan äänestykseen
– Harrastaminen edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja voi parhaimmillaan suojata heitä yksinäisyydeltä ja syrjäytymiseltä. Koemme Kannustajat -tuen jakamisen erittäin tärkeänä osana työtämme vastuullisena toimijana. toteaa Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä.
Maanantaina 13.3.käynnistyvässä äänestysvaiheessa Hämeenmaan asiakasomistajat päättävät Kannustajat-tuen jakautumisesta ohjelmaan ilmoittautuneiden toimijoiden kesken. Asiakasomistajilla on mahdollisuus äänestää omaa suosikkiaan heille lähetettävän sähköpostilinkin kautta. Äänestys on käynnissä 26.3.2023 saakka. Kannustajat-tietoa sekä mukana olevat yhteisöt löytyvät täältä. Äänestyslinkin saavat täysi-ikäiset Osuuskauppa Hämeenmaa asiakasomistajat sekä samassa taloudessa asuvat täysi-ikäiset asiakasomistatalouden jäsenet. Jotta äänestäminen onnistuu, tulee sähköpostiosoitteen olla päivitetty S-ryhmän asiakasomistajarekisteriin viimeistään 8.3.2023.
Äänestysajan päätyttyä 60 000 euron tukipotti jaetaan 40:lle eniten ääniä saaneelle yhdistykselle. Alueellisuus huomioidaan Osuuskaupan asiakasomistajamäärän suhteessa: 22 tuettavista yhteisöistä on Päijät-Hämeestä, 18 Kanta-Hämeestä. Suurin tukisumma on 3 000 € ja pienin 300 €. Jaettavan tuen määrä on suhteessa toimijan saamaan äänimäärään.
Vuonna 2022 Kannustajat-äänestys keräsi upeat 10 982 ääntä Hämeenmaan asiakasomistajilta. Suuri äänimäärä kertoo Kannustajat-ohjelman merkityksellisyydestä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Viime vuonna maksimituen eli 3 000 euroa saivat Mannerheimin lastensuojeluliitto Lahden yhdistys, Lahden kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku, Hämeenlinnan Lasten Liikunnan Tuki sekä Lahden Junior Pelicans.
Lisätietoja: Osuuskauppa Hämeenmaa, asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä, 050 542 3811
Kairan rouske rikkoo Pääjärven yllä vallitsevan hiljaisuuden, kun professori Kimmo Kahilainen pyörittelee välinettä tottunein ottein. Jääpeite antautuu teräksen edessä nopeasti, sillä edellisestä verkkojen kokemisesta tällä kohtaa on vain muutama päivä.
Nyt ei olla ensisijaisesti etsimässä pannun täydeltä filettä, vaan näiden verkkojen kokemisella on tieteellinen merkitys. Professori tosin myöntää, että joskus kalaa päätyy myös tutkijoiden vatsoihin.
– Talviverkoilla ei voi koskaan tietää, mitä tapahtuu, Kahilainen on huomauttanut jo ennen kuin on edes päästy jäälle.
Uittonarut löytyvät pienen naaraamisen jälkeen kummastakin uittoreiästä, ja verkkoa päästään vihdoin kokemaan. Pian käy ilmi, että tänään tapahtuu paljonkin.
Ensimmäisenä jään alta nousee komea kuha, ja pian toinenkin. Ahkion pohjalle päätyy myös muun muassa särkeä ja ahventa. Kohta Kahilainen esittelee myös vesiperhosen toukkaa, joka on suojautunut verkkoon takertuneen korren sisälle. Elämää on kaikkialla, kun sitä vain osaa etsiä!
70 vuotta tieteen palvelijana
Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema on toiminut 70 vuotta. Harva valtatietä 12 huristeleva aseman ohi ajava kuitenkaan tuntee paikkaa, jolla on kansainvälisestikin merkittävä vaikutus tiedemaailman palvelijana.
– Me olemme Suomen suurin yliopistollinen kenttätutkimusasema, tiivistää aseman johtajana vuodesta 2009 toiminut Janne Sundell.
– Täällä on hyvät fasiliteetit ja moninainen luonnonympäristö. Pääosa tutkijoista tulee meille muualta ulkomaita myöten.
Sundell sai itsekin ensimmäisen kosketuksen Lammin asemaan nuorena opiskelijana. Pieniin saalistaviin nisäkkäisiin väitöskirjassaan paneutunut tutkija otti asemalla elätikseen erään menehtyneen naaraslumikon poikaset.
– Päästin lumikot välillä häkeistään jaloittelemaan. Ruoaksi ne söivät rotanpoikasia, Sundell kertoo.
Kerran yksi lumikko oli onnistunut raahaamaan häkistään ruoaksi tarkoitetun puoliksi syödyn rotanpoikasen jemmaan suoraan Sundellin huonekaverin sänkyyn peiton alle.
– Onneksi löysin rotan ennen huonekaveriani, mies muistelee.
Monipuolisen tutkimuksen lisäksi Lammin asemalla järjestetään paljon kenttäkursseja biologian ja maantieteen alalta sekä pidetään kokouksia ja seminaareja.
Vuonna 2008 aseman tukemiseksi perustettiin säätiö, jonka kulmakivenä on apurahojen myöntäminen nuorille tutkijoille. Innoitus säätiön perustamiseen tuli paikallisilta yrittäjiltä ja organisaatioilta.
Muihin rahoittajiin kuuluu Hämeenlinnan kaupunki, joka sponsoroi biologiselle asemalle sijoitettua ympäristötutkimuksen professuuria.

Janne Sundell on Lammin biologisen aseman johtaja.
Lohen puberteetti on kiehtova kysymys
Yksi säätiön tukemista tutkijoista on lohen sielunelämään paneutunut, Lammin biologisella asemalla väitöskirjaansa tekevä Sierra Leonesta aikoinaan Suomeen tullut Paul Bangura.
Banguran lähtökohdat tutkijaksi eivät olleet helpot. Kapinallisjoukot kaappasivat hänet 17-vuotiaana lapsisotilaaksi Sierra Leonen sisällissodan aikana.
Bangura onnistui lopulta pakenemaan ja pääsi kouluttautumaan rankoista kokemuksistaan huolimatta. Suomeen hän päätyi opiskeltuaan Nigeriassa ja Ranskassa.
– Kuvittelin, että Ranskaa kylmempää paikkaa en koe, ennen kuin tulin Suomeen
Lohitutkimusta on tehty Lammilla vuodesta 2018 biologisen aseman kokeellisen kalankasvatuksen tiloissa. Geenitutkimusta johtaa Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen professori Craig Primmer. Lohen sukukypsyysikään vaikuttavan säätelygeenin tutkimus voi ulottua hyvinkin syvälle yhteiskuntaan, sillä ihmisellä ja lohella osin samat geenit vastaavat sukukypsyyden saavuttamisesta.
– Lammin tilat ovat meille todella tärkeät, ja aika ainutlaatuiset maailman yliopistojen joukossa. Olemme tehneet täällä enemmän tutkimusta lohen geeneistä kuin koskaan ennen, Primmer sanoo.

Paul Bangura on entinen lapsisotilas, joka päätyi Suomeen tekemään väitöskirjaa lohen puberteetista.
Laajat verkostot tiedemaailmaan
Talviverkoilla ahertava professori Kahilainen muistuttaa, että Lammin asema on mukana monessa kansainvälisessä projektissa. Yksi näistä on maailmanlaajuinen Lifeplan, jonka tavoitteena on uusien lajien kartoittaminen ja luontokadon pysäyttäminen.
– Projektissa kerätään kuusi vuotta yhtä sun toista dataa esimerkiksi riistakameroilla, siitepölykeräimillä, maaperä- ja dna-näytteillä, Kahilainen luettelee.
– Yritämme määrittää globaalisti biodiversiteettiä kaikkialla ympäri maailman.
Kahilainen kertoo, että esimerkiksi Evolla on yhdennetyn ympäristöseurannan alue, jossa on Helsingin yliopiston lisäksi mukana Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos ja Ympäristökeskus.
– Seuraamme aarnialueen tilannetta, koko valuma-aluetta ja vesistöä. Alkujaan koko kuvio liittyi ilmansaasteisiin, mutta kun ilmansaasteisiin päästiin puuttumaan merkittävästi sopimuksilla jo 90-luvun alussa, seurannan painotus on siirtynyt ilmaston lämpenemiseen, Kahilainen sanoo.
Seurantaa tekevät tutkijat näkevät ilmastonmuutoksen seuraukset kouriintuntuvasti.
– Olemme muun muassa havainneet, että Evon Valkea-Kotisessa vesi ei enää keväisin kierrä kokonaan, vaan kerrostuu saman tien. Tämä johtuu siitä, että kevät on lyhentynyt. Hapettoman veden osuus järvessä on kasvanut tosi paljon. Järvet ovat myös tummuneet.
Myös lintututkimuksesta biologisella asemalla on vuosikymmenten perinteet. Professori Johanna Mappes ei tee varsinaista lintututkimusta, mutta tutkii lintuja apuna käyttäen varoitussignaalien evoluutiota sekä mimikryä.
– Olen patologisesti kiinnostunut eläinten väreistä, Mappes naurahtaa.
Mimikryllä tarkoitetaan saaliseläimen keinoa suojautua saalistajaltaan jäljittelemällä toista myrkyllistä tai pahanmakuista lajia. Jäljittelijä voi olla itsekin myrkyllinen tai vaaraton. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on hämäyksestä. Jotkut lajit luottavat suojaväriin tai -muotoon ja ovat kehittyneet muuntautumaan niin, että ne näyttävät saalistajansa silmissä epäilyttävältä tai vaaralliselta. Yksi esimerkki on Mappesin mukaan leppäyökkösen toukka, joka muistuttaa pienenä linnun ulostetta. Kuolemalta suojautumisen keinot ovat ihmeellisiä!

Johanna Mappes on perehtynyt tutkimuksissaan laajasti muun muassa pedon ja saaliin välisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Tutkimusasema tuo seutua tutuksi
Vaikka moni ei sitä tule ajatelleeksi, tieteellisellä tutkimusasemalla on merkitystä myös seudullisen vetovoiman kannalta.
Yliopistojen kenttäkurssien ja esimerkiksi kansainvälisten opiskeluohjelmien kautta moni tutustuu ensimmäistä kertaa Hämeeseen Lammin tutkimusasemalla. Ja osa, kuten lapsisotilaasta väitöskirjatutkijaksi päätynyt Paul Bangura, kiinnittyy seutuun jopa pysyvämmin.
Nyt Bangura selvittelee tutkimuksissaan, mikä lohien erilaisen käyttäytymisen geneettinen tausta on. Tiedon avulla kalankasvatukseen voitaisiin valita sopivimmat yksilöt.
Rankkojen nuoruusvuosien jälkeen elämä hymyilee, ja tiede on iso osa miehen elämää. Suomessa ammennettu tieto palaa vielä jonain päivänä miehen kotimaahan Sierra Leoneen.
– Afrikassa on eräs sanonta: Jos leijona ei opi kirjoittamaan, tarinan kertovat vain metsästäjät, Bangura sanoo.

Projektikoordinaattori Suvi Ikonen on perehtynyt useita vuosia täpläverkkoperhosten tutkimiseen. Lammin biologisella asemalla tehdään laboratorio- ja kenttäkokeita kyseisen lajin toukilla ja aikuisilla. Ikosen mukaan tutkimusasemat ovat tärkeitä muun muassa siksi, että niillä tutkija pääsee helposti lähelle tutkimuskohdettaan.
Lammin biologisen aseman historiaa
1953: Asema perustetaan Lammin kirkolta ostetuille pappilan maille. Monipuolinen ympäristö järvineen, metsineen, puroineen, soineen ja harjuineen on otollinen paikka biologiselle asemalle. Helsingin läheisen sijainnin (130 km) ansiosta paikka on myös ihanteellinen kenttäkurssien järjestämiseen.
1970: Aseman nykyiset rakennukset rakennetaan, sillä vanhan pappilan rakennukset eivät soveltuneet uuteen käyttötarkoitukseensa. 1970-luvulla Lammista tulee vuoden ympäri toimiva tutkimuslaitos.
2007: 550 neliömetrin kokoinen tutkimushalli valmistuu ja luo laadukkaat puitteet kokeellisille tutkimuksille.
Salppurilla kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1923 – vuosi ennen ensimmäisiä virallisia talviolympialaisia. Kisat ovat pisimpään yhtäjaksoisesti Suomessa järjestetty urheilutapahtuma.
Juhlavuonna 2023 kisat järjestetään poikkeuksellisesti vasta maaliskuun lopussa 24.–26.3., joka on samalla myös hiihdon maailmancupin päätösviikonloppu. Perinteisen miesten mäkihypyn osakilpailun lisäksi Lahden maailmancup toimii finaaliviikonloppuna niin maastohiihdon, yhdistetyn kuin naisten mäkihypynkin osalta. Salpausselällä riittää siis jännitettävää!
Satavuotias tapahtuma ansaitsee arvoisensa juhlat. Tänä vuonna Salpausselän kisat tulee tarjoamaan entistä enemmän myös viihdettä itse hiihtokilpailun ohessa. Varaa viikonloppu kalenteristasi ja osta liput valmiiksi. Tehdään näistä kisoista yhdessä kaikkien aikojen parhaat!
Asiakasomistajamme saavat perjantaille 24.3. kisaliput etuhintaan!
Osta liput verkkokaupassa: Heti lipunmyyntisivun (perjantain) ylälaidasta tapahtumakuvan alta löytyy kampanjakoodivalikko, jossa valitaan ensin oikea kampanja ja syötetään koodi (Hämeenmaaxsalppuri23) sille valittuun kenttään. Koodinsyötön jälkeen avautuu valikko lipuista tarjoushinnoilla.
Myyntipisteillä: lippua (perjantain) ostaessa tulee mainita kampanjan nimi Hämeenmaan asiakasomistajat sekä koodin Hämeenmaaxsalppuri23
Uudessa loistossaan ravintolamaailma on suunniteltu palvelemaan niin Prisman asiakkaita, lähialueella työskenteleviä kuin ohikulkijoitakin. Asiakkaiden sekä henkilökunnan palautteita ja toiveita on huomioitu toteuttaessa uudenlaista ravintolakonseptia. Ravintolamaailma on hyvän ruoan ja helppouden yhdistelmä, joka tekee kauppareissusta arjen maukkaimman hetken.
– Muutoshan on valtava. Ikkunoista tulvii valoa ja ruokaryhmät on nostettu hieman korkeammalle lattiatasosta, jotta niissä istuessaan näkee ulos aiempaa paremmin. Sisustus on kotoisa ja raikas. Ajan trendit, vaivattomuus sekä maistuva tarjonta ovat monipuolistaneet ravintolamaailmaa unohtamatta kaikille tuttua Hesburgeria, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaalta ryhmäpäällikkö Sanna Huovi.
Leikkipaikka ja mieleistä syötävää takapenkin porukalle
Holma kitchen & café alkaa jo heti sisääntulon yhteydestä ja sen torimainen tarjonta kutsuu Prismaan saapuvia asiakkaita kahvittelemaan. Raikas, runsas ja värikäs salaatti- ja leipäpöytä ovat näyttävästi esillä. Hesburgerin herkkuja voi tilata myös uusilta itsepalvelukassoilta Prisman sisääntulon yhteydessä. Ravintolassa tarjoillaan monipuolista buffetlounasta salaatteineen ja pizzoineen. Kello 15 alkaen tarjolla on koko perheen tarpeisiin sopiva IltaSafkis, eli iltanoutopöytä. Tilattavissa on myös muutamia herkullisia á la carte-annoksia.
Prisma on tunnetusti lapsiperheiden suosima ostospaikka ja uudistuksella halutaan mahdollistaa aiempaa paremmin perheen kauppa – ja ravintolareissun yhdistäminen. Ruokaryhmien loosimaisuus kutsuu myös rauhallisempaan ruokailuhetkeen.
– Takapenkin porukalla on paljon vaikutusvaltaa siihen, missä syödään. Haluamme, että meille on ihan jokaisen asiakkaan helppoa poiketa. Lapsiperheet voivat tulla suoraan koulusta tai päiväkodista meille syömään ennen Prismaan suuntaamista. Lapsiasiakkaille on toteutettu myös viihtyisä leikkipaikka, ravintolapäällikkö Satu Rantanen kertoo.
Ravintolamaista ruokaa mukaan suoraan Prisman puolelta
Uudistuneen valikoiman lisäksi uutta ja ainutlaatuista Holma kitchen & caféssa on Prisman puolelle avautuva myyntitiski. Prisman asiakkaat voivat ruokaostoksillaan ostaa valmiiksi pakattuja ravintolassa valmistettuja ruokia ja pizzankin voi tilata jo valmiiksi muita ostoksia tehdessä. Myös Prisman palvelutiskillä myydään ravintolassa valmistettuja ruokia. Holma kitchen & café on ensimmäinen laatuaan Osuuskauppa Hämeenmaan tarjonnassa tällaisella konseptilla, jolla on tarkoitus tuoda herkullisuutta arkeen.
Vetovoimaa työnantajana
Uudet tilat ja tarjonta vaikuttavat asiakaskokemuksen lisäksi positiivisesti myös työntekijäkokemukseen.
– Uskomme, että uudistus vahvistaa Holma kitchen & cafén sekä Hesburgerin pitovoimaa ja lisää sen vetovoimaa alan ammattilaisten sekä alalle valmistuvien keskuudessa. Haluamme myös luoda leppoisan ja kannustavan ilmapiirin, jossa nykyiset työntekijät viihtyvät ja jonne uudet haluavat tulla. Tämä ravintola on lattiasta kattoon uusittu, nykyaikainen ja viihtyisä työpaikka. Koko Holman ravintolamaailman jengi toivottaa kaikki tervetulleeksi ihastelemaan uudistuksen tuotoksia – tämä on upea! Rantanen iloitsee.
Holma kitchen & cafén pääurakoitsijana toimi Expedit Finland Oy. Uudistuksen suunnitteli Kristian Koivisto.
—
Holma kitchen & café & Hesburger
Prisma Holma Lahti, Johanneksenkatu 4, 15240 Lahti
Aukioloajat:
Holma kitchen & café
ma-la klo 8.00-21.00
su klo 10.00-19.00
Hesburger
ma-to klo 10.00-21.00
pe-la klo 10.00-21.30
su klo 10.00-21.00
Lisätietoja
Sanna Huovi, puh. 0503478776
Minna Kainulainen, puh. 0504363773
S-market Jukolan ruoan verkkokaupassa ruokaostokset klikataan ostoskoriin verkossa ja noudetaan valittuna ajankohtana Jukolan noutopisteeltä. Ruoan verkkokaupasta saa tilattua lähes koko S-marketin ruokavalikoiman.
– Ruoan verkkokauppa on odotettu palvelu asiakkaillemme Jukolan alueella. Verkkokaupassa asiakas voi tehdä ostokset vaikka illan viimeisinä tunteina kotisohvalta käsin. Uusi palvelumme mahdollistaa entistä laajemman mahdollisuuden asioida meillä Jukolassa. Ruoan verkkokauppa on yksi osa ruokakauppaa tänä päivänä, toteaa Hämeenmaan ruoan verkkokaupan projektipäällikkö Tero Vehko.
S-market Jukolan ruoan verkkokauppa toimii osana s-kaupat.fi -palvelua. Verkosta tilatut tuotteet ovat saman hintaisia kuin S-marketin hyllyssä ja Bonusta kertyy koko tilauksesta. Tuotteiden keräilystä syntyviä kuluja katetaan 7,90 euron suuruisella keräilymaksulla. Ostokset noudetaan asiakkaan itse määrittelemän, tunnin pituisen aikaikkunan puitteissa. Noutoaikoja on saatavilla joustavasti.
– Asiakas valitsee verkossa haluamansa tuotteet ostoskoriinsa ja noutaa ne valittuna ajankohtana S-market Jukolan lastauslaiturilla sijaitsevalta noutopisteeltä. Lastauslaiturilta asiakkaan tarvitsee vain soittaa myymälän numeroon ja henkilökunta tuo tilauksen lastauslaiturille. Isommat ostokset on helppo noutaa suoraan autoon, sillä auton saa ajettua noutopisteelle, kertoo Vehko.
– Kerätyt tuotteet valitaan tarkasti ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota laatuun ja tuoreuteen. Tuotteet säilytetään asianmukaisesti ja viileässä säilytettäville tuotteille sekä pakasteille on omat tilansa myymälän varastoissa, hän täsmentää.
Uutta palvelua pääsee käyttämään 21.2.2023 alkaen osoitteessa s-kaupat.fi, ja ensimmäiset tilaukset ovat mahdollista noutaa perjantaina 24.2.2023.
Yhä monipuolisempaa palvelua
Uusi palvelu tuo mukanaan myös monipuolisemman työnkuvan S-marketin henkilökunnalle.
– Henkilökuntamme lähtee hyvillä mielin kohti uusia työtehtäviä. Onhan se hienoa päästä kehittymään ja oppimaan uutta, marketpäällikkö Sini Paajanen hymyilee.
Tero Vehko kertoo, että Hämeenmaalla kaikille halukkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus uuden oppimiseen silloin, kun myymälään tuodaan uusia palveluja.
– Tuemme henkilökuntaa huolellisella perehdytyksellä uusiin tehtäviin, ja odotamme heiltä vain rohkeaa kokeilunhalua sekä positiivista asennetta. On ollut ilo huomata, että sitä löytyy Hämeenmaalta paljon, hän iloitsee.
Jukolassa onkin odotettu riemulla verkkokaupan rantautumista myymälään.
– Koko henkilökuntamme on odottanut kovasti verkkokaupan avautumista, ja suosittelemme lämpimästi kokeilemaan uutta palvelua. Kehitämme palveluitamme aina asiakkaitamme varten, Sini täydentää.
Lisätietoja:
Osuuskauppa Hämeenmaa, projektipäällikkö Tero Vehko, 050 363 6480
S-kaupat.fi kokoaa alleen kaikki S-ryhmän yli 1000 päivittäistavarakaupan toimipaikkaa, joista tällä hetkellä yli 200 tarjoaa ruoan verkkokaupan palveluita. S-kaupat.fi-palveluun voi tutustua osoitteessa www.s-kaupat.fi tai S-kaupat-sovelluksen voi ladata älypuhelimeen omasta sovelluskaupasta.