Yhteistyössä Kanta- ja Päijät-Hämeen lähitoimittajien kanssa olemme kehittäneet kauppojemme tarjontaan juhlavuoden tuotteita Hämeenmaan 120-vuotisen taipaleen kunniaksi.

– Lähitoimittajayhteistyö on meille arvokasta, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaan marketkaupan valikoima- ja vastuullisuuspäällikkö Niina Toivonen.

Myymälöissämme on runsaasti paikallisia tuotteita. Haluammekin mahdollistaa niiden hyvän tarjooman asiakkaillemme. Samalla voimme mahdollistaa paikallisen ruokakulttuurin näkyvyyttä.

Hämeenmaan marketkaupassa on yli 300 paikallista lähitoimittajaa kumppanina. Alueelliselle osuuskaupalle lähituotteet ovat hyvin tärkeä osa valikoimaa. Lähituotteissa yhdistyvät kotimaisuus ja vastuullisuus, joita asiakkaamme arvostavat.

Juhlavuoden tuotteilla on yhteneväinen tuoteilme ja osa lähitoimittajista on kehittänyt kokonaan uusia tuotteita juhlavuottamme varten. Tuotteista osa on myynnissä paikallisemmin Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla ja osa koko alueella.

Lähitoimittajat kertovat, miten juhlavuoden tuote on valikoitu, kehitetty ja valittu myyntiin

Jokioisten leipä ”Kaura-ohraleipä”

Jokioisten leipä Oy on jo toisen sukupolven perheyhtiö ja tunnettu ”Maun Verran Paremmista” -tuotteistaan. Maut syntyvät Jokioisten Leivän tuotteille kotimaisista raaka-aineista, ammattitaidosta ja kokemuksesta sekä asiakkaiden toiveet huomioon ottaen.

Viestintä- ja markkinointivastaava Anni Virtanen sekä leipomopäällikkö Mikko Virtanen kertovat, että Hämeenmaan yhteydenoton jälkeen Jokioisten Leivällä lähdettiin mielenkiinnolla suunnittelemaan muutamaa erilaista ehdotusta juhlavuoden tuotteeksi.

– Suurimman kiinnostuksen sai Kaura-ohraleipä. Leivän valikoituminen juhlatuotteeksi oli meille mieleinen uutinen, sillä juuri vuoden alussa olimme aloittaneet leivonnan uudessa, leipien ja sämpylöiden leivontaan keskittyvässä leipomohallissamme. Tämä mahdollistaa meille uusien leivän leivontatekniikoiden käytön, joita hyödynnämme myös juhlavuoden Kaura-ohraleivässä.

Viipurilainen ”Vehnä-kaura Juhlapala”

Viipurilainen Kotileipomo Oy on lähiraaka-aineisiin, juureen leipomiseen ja käsityöläisyyteen panostava perheleipomo. Heidän arvoissaan näkyy yhteistyö, paikallisuus ja hyvä maku. Viipurilainen leipomokahvila sijaitsee Vääksyssä. Palaleivät ovat olleet Viipurilaisella suosikkituote, joten valinta juhlavuoden tuotteesta oli selvä.

– Juhlavuoden tuote syntyi koeleipomuksia tekemällä, ja reseptiikka löytyi nopeasti. Juhlapalan makumaailman jalustalle nostimme kauran, ja mielestämme onnistuimme siinä hienosti. Juhlapala tuo leveyttä tuotevalikoimaamme ja saa myös kivasti näkyvyyttä. Tuote on myös erilainen kuin meidän omassa kauppavalikoimassamme olevat tuotteet, kommentoi Viipurilaisen tuotekehittäjä Teppo Ylä-Hemmilä.

Viipurilainen Kotileipomo täyttää tänä vuonna 100-vuotta.

– On hienoa juhlistaa juhlavuosia yhteisellä tuotteella. Toivomme, että yhteistyömme Hämeenmaan kanssa voi jatkua vähintään seuraavatkin sata vuotta ja sitoudumme siihen koko ketjussa. Teemme työtä paikallisen elinvoiman ja puhtaan lähiruoan eteen suurella sydämellä, Ylä-Hemmilä jatkaa.

Pekan Leipä ”Juhlaleivos”

Pekan Leipä kehittää kakut ja leivokset itse seuraten ajan trendejä ja etsien uusia makuja. Kondiittorit leipovat tuotteet käsityönä, mikä tekee kaikista juhlaleivoksista uniikkeja. Hämeenmaan juhlaleivosta on saatavilla kahviloista ja liikenneasemilta. Pekan Leipä täyttää tänä vuonna 60-vuotta!

– Tuote on ollut loistava tapa tarjota asiakkaille jotain erityistä ja juhlavaa. Suunnittelu oli mukava lisä päivittäiseen toimintaamme ja täysin avoin pyyntö antoi vapaat kädet suunnitella juuri meidän näköisemme tuote. Hämeenmaan juhlavuoden kunniaksi valmistamamme juhlaleivos edustaa paitsi alueellamme lähellä tuotettua tuotetta, myös yhteistyömme voimaa. On hienoa huomata kuinka tärkeää Hämeenmaalle lähellä tuotetut tuotteet ovat. Juhlavuoden leivoksen lähtökohtana oli saada aikaan maukas ja jokaiselle lompakolle sopiva makupala, jossa konditorian taidonnäyte nousee esille, sanoo myyntipäällikkö Jenni Lahtinen Pekan Leivältä.

Sinuhe ”Marmorileivos”

Sinuhe on tuottanut ”lahtelaista kahvilakulttuuria jo vuodesta 1938”. Sinuhella on toimipisteitä Lahdessa ja myymälä löytyy myös Kouvolasta. Leipomotoiminta alkoi kasvaa vuonna -70 yrityksen siirtyessä äidiltä pojalle. Nykyisin Niemen kaupunginosassa sijaitsevaa Sinuhe-leipomoa luotsaa jo toinen sukupolvi. Sinuhen tuotteet leivotaan Lahdessa kotimaisista viljaraaka-aineista.

– Saimme vapaasti ehdottaa leipomoltamme tuotteita juhlavuodelle. Tuotteeksi valikoitui Sinuhelta Marmorinen 2 kpl juhlaleivosrasia, joka on aivan upea maultaan sekä ulkonäöltään. Yhteistyöllä laatupäällikkömme kanssa valmistui tuotteelle rasia sekä tarra. Tuotteen upean ulkonäön sekä leivoksen maun kruunaa todella hieno pakkaus tarroineen, myyntipäällikkö Jenni Katajanheimo ja toimitusjohtaja Kari-Matti Valtari kertovat Sinuhelta.

Pulla-Pojat ”Juhlaleivos”

Leipomo Pulla-Pojat Oy toimii Hollolassa. Leipomon yhteydessä on lounaskahvila sekä myymälä. Pulla-Poikien valikoima syntyy käsityönä leivotuista ruokaleivistä, kahvileivistä ja konditoriatuotteista. Tuotteet tehdään kotimaisista jauhoista ilman lisäaineita.

– Juhlavuodentuote kehiteltiin meillä konditoriassa. Yritimme saada siihen vähän Hämeenmaan värejä mukaan. Meistä tuote on etiketiltään ja maultaan hyvin onnistunut ja olemme saaneet hyvää palautetta tästä niin maun kuin ulkonäönkin suhteen, toteaa Pulla-Poikien toimitusjohtaja Kari Virtanen.

Lammin Sahti ”Täysmallas Lager 4,7 %”

Lammin Sahti Oy perustettiin vuonna 1985, mikä tekee siitä Suomen vanhimman toimivan pienpanimon. Lammin Sahdin Panimo sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Lammilla, Lieson kylässä. Lammin Sahti järjestää vuosittain ”Suuret Oluet Pienet Panimot” -tapahtuman, mikä on kasvanut Suomen suurimmaksi olut-tapahtumaksi.

– Arvostamme mahdollisuutta päästä paikallisena pienpanimona osaksi Hämeenmaan juhlavuotta. Olemme kehittäneet ”täysmallas lagerin” erinomaisella yhteistyöllä ja tuote on onnistunut ja juhlava, josta olemme saaneet paljon positiivista palautetta, Lammin Sahdin toimitusjohtaja Sirpa Kääriäinen kommentoi juhlavuodesta.

Teerenpeli Lager (tulossa syksyllä)

Teerenpeli Yhtiöt on lahtelainen, 1994 perustettu perheyritys, joka on syntynyt intohimosta viihtyisää ravintolakulttuuria sekä laadukkaita panimo- ja tislaamotuotteita kohtaan. Teerenpelin ravintoloita löytyy ympäri suomea, joissa kaikissa on myynnissä oman panimon tuotteita. Teerenpelin panimo valmistaa olutta lähiohrasta ja puhtaasta Salpausselän suodattamasta pohjavedestä. Heidän toimintansa perustuu paikallisuuteen, puhtaisiin lähiraaka-aineisiin sekä vastuulliseen toimintaan.

Näitä ainesosia Teerenpeli on noudattanut myös kehittäessään kokonaan uuden oluen Hämeenmaan kunniaksi:

– Juhlavuoden oluen haluttiin olla yksinkertaisen maistuvaa: hyvistä perusmaltaista pehmeä ja helposti nautittava pohja ja seuraksi maltillinen humalointi. Uuden oluen suunnittelu on aina mielenkiintoista ja joskus yllätyksellistä. Juhlaolutta pantiin pari pientä koe-erää, joilla saatiin aromimaailma aika nopeasti halutun mukaiseksi, Teerenpelin myyntipäällikkö Janne Mikkola kuvailee.

Kultasuklaa ”Maitosuklaalevy Hämeenmaa 120v”

Kultasuklaa tunnetaan erityisesti kokeilujen kautta löytyneistä herkullisista tuoteuutuuksistaan, esimerkiksi mansikka-, salmiakki- ja piparisuklaasta. Suklaatuotteet valmistetaan käsin Hämeenlinnassa Iittalan Lasimäellä sijaitsevalla suklaatehtaalla. Sen yhteydessä sijaitsee myös suklaamyymälä. Valmistuksessa Kultasuklaa käyttää vain parhaita raaka-aineita ja aina kotimaista vaihtoehtoa, kun sellainen on tarjolla.

– Halusimme tehdä juhlavuodentuotteesta makumaailmaltaan konstailemattoman ja päädyimme suomalaiseen suosikkiin – maitosuklaaseen. Meille oli myös tärkeää, että tuotteissa voitiin käyttää Suomalaisen Työn liiton avainlippua sekä Rain Forest Alliance:n sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta vastuullisuudesta kertovaa sammakkologoa. Olemme saaneet juhlavuoden tuotteiden kautta näkyvyyttä ja tunnettuutta uusissa paikoissa, mikä on tuonut meille uusia asiakkaita, Kultasuklaan myyntipäällikkö Maarit Manninen kertoo.

Makuliha ”Kantri Maalaismakkara”

Makuliha Tilapuoti Cafe & Wine on Forssan ja Hämeenlinnan naapurikunnassa Tammelassa sijaitseva vuonna 1991 perustettu perheyritys. Makuliha valmistaa käsityönä erikoismakkaroita, leikkeleitä ja muita lihaisia herkkuja Tammelan Kärsäkujan maatilalla. Suomalaisesta lihasta ja aidoista raaka-aineista syntyy jatkuvasti uusia, jäljittelemättömiä makuelämyksiä.

– Toimme juhlavuoden tuotteeksi uudelleen tarjontaan suositun grillimakkaran ja uudistimme pakkauksen. Se sopi Hämeenmaalle nimensäkin (Kantri) puolesta hyvin, myyntipäällikkö Pasi Kauppinen kertoo.

Salpausselän Kala ”Savumestarin Savumuikkumousse” & ”Savumestarin Savuinen Järvikalaherkku”

Salpausselän Kalan kalatiskin tarjonta Lahden Kauppahallissa koostuu muun muassa savustetuista, graavatuista ja kylmäsavustetuista kala- ja äyriäistuotteista, sekä tuoreista kalafileistä. Kalat ovat kotimaista kasvatettua kirjolohta, norjalaista lohta sekä lähijärven ahventa, kuhaa, haukea ja muita järviemme kaloja sopimuskalastajien verkoista.

Juhlavuoden tuotteissakin painotettiin kotimaisen järvikalan hyödyntämistä ja tuotteiksi valikoituivat kaksi erilaista herkkusalaattia järvikaloista sekä kaksi lämminsavustettua kirjolohitaskua.

– Huomioimme tuotteiden kehityksessä, mitä markkinoilta puuttuu. Kokonaisuudessaan tuotteiden suunnittelu ja valmistus mahdollisti meille uusien menetelmien ja materiaalien käyttöönoton. Juhlavuoden tuotteiden kautta saamme kasvatettua tietoisuutta kuluttajien suuntaan järvikalojen monipuolisesta hyödyntämisestä, ja tuotua markkinoille uusia makuelämyksiä, Sami Anttila kertoo Salpausselän Kalan myynnistä.

Kahiwa ”Hämeenmaa Juhlakahvi 120v”

Kahiwa Coffee Roasters on vastuullinen kahvila Lahden keskustassa. Kahiwa Coffeella on selvä innostus vastuullisen ja laadukkaan kahvin tuottamiseen. Kahiwa Coffeen kahvipavut tulevat hyvinvoivilta pienviljelijöiden farmeilta, joista Kahiwalla luodaan maukasta sekä laadukasta kahvia.

– Valitsimme Hämeenmaan juhlavuoden tuotteeksi kahvin Brasiliasta ”Capricornio” pienviljelijöiltä, jotka keskittyvät ”specialty”-kahvin viljelyyn. Tämä erittäin laadukas kahvi on makumaailmaltaan suklainen ja hapokkuudeltaan hillitty. Valitsimme juhlavuodentuotteeksi kahvin, jonka näemme olevan samaan aikaan korkeaa laatua kantava, mutta myös makuvivahteiltaan mahdollisimman monen makunystyröille sopiva. Kahvin paahdamme hieman tummemmaksi varoen sen polttamista ja sokereiden liiallista karamelisoitumista. Lopputuloksena kahvissa on paahteinen runko, mutta myös makeutta, Kahiwa Coffeen toimitusjohtaja Joonas Reinikainen kuvailee.

Maatilaliha Meronen ”Superkassler”

Maatilaliha Meronen kypsentää maistuvat ja mureat lihat tuotantotilallaan Lahdessa, Sopenkorvessa. Merosen maatilalihan palveluihin kuuluvat lihojen leikkuu, paloittelu, suolaus, maustaminen, palvaus, makkaroiden valmistus sekä pitopalvelu. Juhlavuoden tuote ”Superkassler” on savustettua ylikypsää possun kassleria.

– Superkassler on kehitelty vuosien saatossa erilaisia kypsennysmenetelmiä kokeillen. Olemme saaneet näkyvyyttä Hämeenmaan juhlavuoteen osallistumisen kautta ja saaneet asiakkailta positiivista palautetta, kertoo toimitusjohtaja Juha Meronen.

Kanavan Panimo ”Munich Lager 5,5 %” (tulossa syksyllä)

Kanavan Panimo on käsityöläisoluita valmistava pienpanimo Vääksyssä, jonka oluet ovat voittaneet olutkilpailujakin. Panimoa pyörittää vääksyläiset Karlstedtin veljekset Jukka ja Jan. Kanavan Panimolla uskalletaan kokeilla rohkeitakin makuja, kuten karpaloa, kahvia ja kaskinaurista.

– Kanavan Panimon tekemästä Hämeenmaan juhlavuoden oluesta haluttiin helposti lähestyttävä vaalea lager, josta löytää maltaisuutta ja kevyttä katkeroa. Olemme tehneet aiemmin useita yhteistyöoluita Hämeenmaalle, mm. Rönö-oluen Seurahuoneelle ja myymälöihin, Kuja -nimisen lagerin Ravintola Kujaan sekä Red Alen El Toroon. Useiden aiempien yhteistyöprojektien kokemuksella halusimme tarjota vaalean lagerin juhlavuoden tuotteeksi, sillä puhtaan ja juotavan maukkaan lagerin valmistaminen on yksi haastavimmista oluttyyleistä valmistaa ja se myös sopii erittäin hyvin useimpien kuluttajien juomaksi, kertoo Kanavan Panimon toimitusjohtaja Jukka Karlstedt.

Olutmylly Forssa ”Tumma Lagerolut” (tulossa syksyllä)

Perheyritys Panimo OlutMyllyn panimopuoti, kesäterassi ja TapRoom löytyvät kakkostien varrelta Forssasta, ja Mylläri-oluita löytyy kautta maan. OlutMyllyllä valmistetaan kotimaisuutta suosivia, helposti lähestyttäviä oluita moneen makuun. Oluet ovat suodattamattomia ja maut syntyvät maltailla ja humaloinnilla.

– Juhlavuoden tuotteeksi valikoitui meidän Tumma Lager olut, joka on tummaksi olueksi kevyt, paahteinen ja maukas. Tuote tulee markkinoille loppuvuodesta. Hämeenmaan juhlavuoden tuotteen myötä pääsemme kasvamaan koko Hämeenmaan alueelle ja saamme näkyvyyttä entistäkin paremmin. Se tuo turvaa läpivuoden myyntiin ja sillä on meille suuri merkitys. Olemme iloisia, että meitä pyydettiin toteuttamaan juhlavuodelle olut, Panimo OlutMyllyn yrittäjä Anne Silmälä kertoo.

Finnsweet ”Hämeenmaa juhlasekoitus 120v”

Finnsweet sijaitsee Porvoossa. Se on yksi Suomen suurimmista yksityisistä makeisten, suklaan ja leipomotuotteiden maahantuojista. Finnsweet on saanut alkunsa varusmiespalveluksen aikana nuoren pojan ajatuksesta lähteä yrittäjäksi vuonna 1984. Nykyisin konserni työllistää yli 80 henkeä ja makeistarjonta on hyvin monipuolinen. Finlandia Candy tehtaalla Pöytyän Riihikoskella on tehty makeiset vuodesta 2013 lähtien, suklaa-, pastilli- ja marmeladimakeiset Suomussalmen tehtaalla vuodesta 2016 ja vuonna 2022 Porvoon Lakritsi Oy tuli osaksi Finnsweetin toimintaa.

– Kävimme Hämeenmaan valikoimapäällikön kanssa läpi Suomessa valmistettuja tuotteitamme, joita maistamalla ja testaamalla Hämeenmaan raati valitsi juhlatuotteeksi maukkaan lakusekoituksen. Juhlavuoden tuote on meidän Porvoon Lakritsin tehtaalle merkittävä – pääsimme hyödyntämään tuotteen valmistuksessa uutta tehdasta, johon juuri viime vuonna investoimme. Olemme myös saaneet tehtaallemme töihin lakritsialan ammattilaisia, jotka takaavat lakritsien laadun. Juhlavuoden suunnittelusta saimme myös paremman käsityksen markkinoista ja paljon uutta tietoa asiakkaita kiinnostavista tuotteista, kertoo myyntijohtaja Ari Lindroos Finnsweetiltä.

Ruokatori & Lihasampo ”Ässäpihvi” ja ”Hämeenmaalainen”

Ruokatoreilla juhlavuoden tuotteina nähdään Hämeenmaalainen ja Ässäpihvi. Hämeenlainen on pekoniin kääritty porsaan sisäfileepihvi, joka on marinoitu sweet chili -mausteöljyllä, ja Ässäpihvi on kookas pituussuunnassa porsaan ulkofileestä leikattu pihvi, joka on marinoitu limepippuriöljyllä.

Pihvit ovat Prisma Launeen ruokatorilla työskentelevän Ville Lahtisen kehittämiä. Villen kehitystyön tuloksena syntyy pientä tai suurempaakin twistiä perinteisten kassler- tai ulkofileepihvien makumaailmoihin.

– Ajatus tuotekehityksen taustalla on tietenkin ylittää asiakkaan odotukset ja tarjota jotain, mitä muualta ei saa, mainitsee Hämeenmaan market-tuen asiantuntija Lauri Pihl.

Hämeenmaalaisen ja Ässäpihvin lihat tulevat Lahdessa toimivalta lihatukkuliikkeeltä Lihasampolta, jossa panostetaan paikallisuuteen, käsin tekemiseen sekä vastuullisuuteen. Ympäristötekoina Lihasampo muun muassa kehittää tuotantolaitokselleen energiatehokkaita ratkaisuja aurinkopaneeleilla ja kylmän ilman talteenotolla. Heidän tavoitteenaan tulevaisuudessa on olla täysin nollaenerginen.

Tilaisuudet olivat ensimmäiset Hämeenmaan järjestämät. Hämeenlinnan Vaakuna-hotellissa keskiviikkona 3.4.2024 ja Lahden Seurahuoneella torstaina 4.4. järjestettyjen tilaisuuksien tavoitteena oli luoda uutta ja vahvistaa nykyistä yhteistyötä sekä mahdollistaa verkostoituminen.

– Haluamme osoittaa, että te lähitoimittajat olette meille todella tärkeitä. Haluamme myös tarjota teille mahdollisuuden tuoda tuotteitanne Hämeenmaan kauppoihin, Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto puhui lähitoimittajille Lahden tapaamisen alussa.

Vormisto kannusti lähitoimittajia käyttämään verkostoitumismahdollisuutta hyväkseen.

– Verrokkeja ja kumppaneita ei välttämättä arjessa kovin helposti löydy, mutta toivottavasti löydätte täältä myös sen ulottuvuuden.

”Tällaiset ovat tosi arvokas juttu”

Lähitoimittajatapaamiset alkoivat yhteisellä lounaalla ja keskusteluilla niin Hämeenlinnassa kuin Lahdessakin.

– Täällä on aika paljon jatkojalostajia, me taas olemme alkutuottajia. On kuitenkin hyvä kuulla asioista myös muilta kanteilta, Sakari Saarelma totesi.

Hän ja vaimonsa Elina Saarelma pyörittävät yhdessä heinolalaista Saarelman tilaa, jonka päätuote on kesäkurpitsa.

– Lähdimme tänne avoimin mielin. Odotan eniten toisten viljelijöiden tapaamista ja sitä kautta mahdollisesti myös työn arjen jakamista jatkossa, Elina Saarelma kertoi.

Saarelmat toivoivat, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään jatkossakin – ehkä myös sellaisessa muodossa, jossa ns. saman alan toimijat koottaisiin hetkeksi yhteen tilaisuuden aikana.

– Tällaiset ovat tosi arvokas juttu, pohti Sakari Saarelma.

Heinolalaisen Saarelman tilan yrittäjät Sakari ja Elina Saarelma odottivat lähitoimittajatapaamiselta erityisesti toisten oman alueen viljelijöiden tapaamista. Kuva: Tommi Mattila

Myös Tofusta oy:n Päivi Partonen toivoi, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään myös jatkossa. Padasjoella toimiva Tofusta valmistaa tofua ja tofujalosteita, joita on myynnissä mm. Lahden alueen Prismoissa.

Tofustan uusin tuoteperhe on mainio esimerkki paikallisesta lähiyhteistyöstä.

– Olemme lähteneet työstämään härkäpapua yhteistyössä naapuritilan kanssa, Päivi Partonen kertoi.

Yhteistyön tuloksena syntyi viime vuonna lanseerattu Haba-härkäpaputuoteperhe.

Tofusta oy:n Päivi Partonen (kuvassa keskellä) toivoi, että alueellisia lähitoimittajatapaamisia järjestetään myös jatkossa. Kuva: Tommi Mattila

Seuraa trendejä, mutta älä juokse niiden perässä

Uusien yhteistyömahdollisuuksien luomisen, nykyisen yhteistyön syventämisen ja verkostoitumisen lisäksi lähitoimittajatapaamisten ohjelmassa oli useampi ajankohtainen puheenvuoro.

Lähitoimittajan puheenvuoron piti Viipurilaisen Kotileipomon Teppo ”Tepi” Ylä-Hemmilä. Hän kertoi lyhyesti yrityksen historiasta ja myös omasta tuotekehitysvastaavan roolistaan.

Viipurilainen Kotileipomo tekee yhteistyötä esimerkiksi useamman osuuskaupan kanssa. Paikallisuudella on kuitenkin erityisen iso merkitys Asikkalan Vääksyssä toimivalle perheyritykselle.

– Hämeenmaa on meille tällä hetkellä isoin kumppani. Paikallisuus on meille tärkeää, vaikka jakelupeittomme on paljon isompi kuin Hämeenmaan alue.

Tepi Ylä-Hemmilä antoi lähitoimittajille yhteisen vinkin.

– Kaikille yrittäjille on tärkeää olla utelias maailmaa kohtaan. Meidän pitää yrittää imeä kaikkia vaikutteita ja trendejä, mutta kaikkien trendien perässä ei välttämättä kannata juosta, koska harva trendi pysyy pitkään. Perusasioissa pysyminen voi olla järkevämpää. Esimerkiksi jos puhutaan leivän kaupallisuudesta: Tee ruis tai kaura, vehnä on siinä rajoilla. Jos laitat vehnän kanssa jotain muuta, niin sitten se toimii. Mutta jos laitat leipään siemeniä, sulta putoaa heti potentiaalisesta asiakaskunnasta lähes puolet pois.

Viipurilaisen Kotileipomon Teppo Ylä-Hemmilä piti tilaisuudessa lähitoimittajan puheenvuoron. Kuva: Tommi Mattila

Yhteistyöllä oma alue paremmin esille

MTK Hämeen tervehdyksen tapaamiseen toi jäsenpalvelukehittäjä Outi Kyöstilä. Hän puhui muun muassa siitä, mistä hämäläinen ruoka koostuu.

– Totta kai raaka-aineesta, tuotteesta ja sen jatkojalostamisesta, mutta myös osaamisesta ja kehittämistyöstä, jota me Hämeessä teemme. Meidän pitäisi olla ylpeitä omasta osaamisestamme ja tekemisestämme ja tuoda niitä kaikessa esiin.

Outi Kyöstilä pohti puheenvuorossaan myös, mitä voimme tehdä yhdessä hämäläisen ruoan menestymisen eteen.

Yhteistyön ja oman alueen osaamisen esille nostamisen tematiikkaa toi esille myös Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä. Hän kertoi kuulijoille Hämeenmaan eri tavoista nostaa lähitoimittajia ja lähituotteita esille viestinnässään ja markkinoinnissaan.

Kaikki lähtee kestävyydestä

LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntijan Pasi Rajan puheenvuoron aiheena oli Food Pilot Plant eli kasvipohjaisten tuotteiden kehitys- ja testausympäristö.

– Kestävyys on ydinajatus kaikessa tekemisessä, niin myös meillä.

LABin Lahden kampuksella toimiva kehitys- ja testausympäristö on paikka, jossa yritykset pystyvät tekemään pilotteja tai tuotekehitystyötä. Kesällä 2023 toimintansa aloittaneessa ympäristössä on tilaa noin 600 neliömetrin verran.

Vastuullisuuteen on monta näkökulmaa

SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa puhui lähitoimittajille vastuullisuuden merkityksestä ruoan arvoketjussa kaupan näkökulmasta.

– Ihmiset ajattelevat vastuullisuudesta hyvin eri tavoin. Mikään näistä asioista ei ole mustavalkoinen, on monia erilaisia näkökulmia. Jollekin vastuullisuus on kotimaisuutta, jollekin luomua, jollekin päästöjä, jollekin ihmisoikeusasioita. Vastuullisuus on näitä kaikkia, mutta painotamme asioita eri tavoin.

SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa puhui lähitoimittajille vastuullisuuden merkityksestä ruoan arvoketjussa kaupan näkökulmasta. Kuva: Tommi Mattila

Elomaa painotti, ettei taloudellista näkökulmaa voi unohtaa.

– Hyvä talous on aina pohjalla, kun jotain tehdään.

Nina Elomaa esitteli kuulijoille myös S-ryhmän vastuullisuusohjelmaa ja kertoi tärkeimmistä tavoitteista.

Ruokatrendeissä näkyvät muun muassa hinta ja helppous

Hämeenmaan vastuullisuus- ja valikoimapäällikkö Niina Toivonen puhui lähitoimittajille ajankohtaisista ruoan kulutustrendeistä.

– Hinta on tällä hetkellä se, joka kuluttajaa erityisesti puhuttelee, samoin helppous. On paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan helppoudesta. Meillä on myös yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan siitä, että pystyvät kuluttamaan omien arvojensa mukaisia tuotteita.

Kuluvan vuoden ruokatrendeistä Toivonen nosti esille seuraavat: 1) hinta, 2) sekaruokavalion paluu, 3) hedelmien ja vihannesten uudelleen löytyminen, 4) valmisruokien suosion kasvu, 5) pakasteiden hyödyntäminen eli ns. pakasteapu ruoanlaitossa, 6) herkuttelu, 7) kansainvälisten makujen nousu ja 8) olen sitä mitä syön -ajattelu, joka korostuu etenkin nuoremmilla ikäryhmillä.

Niina Toivonen kertoi myös lähituotteen polusta osuuskaupan valikoimaan – joka useimmille kuulijoille olikin ennestään tuttu.

Hämeenmaan vastuullisuus- ja valikoimapäällikkö Niina Toivonen puhui lähitoimittajille mm. ajankohtaisista ruoan kulutustrendeistä. Kuva: Tommi Mattila

Ensimmäinen Lähitoimittaja-tapaaminen järjestetään Hämeenlinnan Original Sokos Hotel Vaakunassa (Possentie 7, 13200 Hämeenlinna) keskiviikkona 3.4. klo 11–16.30.

Jälkimmäinen tilaisuus järjestetään Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella (Aleksanterinkatu 14, 15110 Lahti) torstaina 4.4. klo 11–16.30.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä

Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Kumpaankin päivään mahtuu mukaan 50 henkilöä, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Voit ilmoittautua mukaan 24.3. asti, elleivät paikat ehdi sitä ennen täyttyä. Huomaathan, että tilaisuudet ovat samansisältöiset, eli jos Hämeenlinnan/Lahden tilaisuuden paikat ovat jo ehtineet mennä, voit vielä kokeilla, onko toiseen Lähitoimittaja-tapaamiseen paikkoja jäljellä.

Tavoitteena luoda uutta ja vahvistaa nykyistä yhteistyötä

Tarjoamme osallistujille päivän ohjelman, lounaan ja kahvit. Tilaisuudet on tarkoitettu Hämeenmaan marketien kanssa tehtävästä yhteistyöstä kiinnostuneille tai sitä jo tekeville lähiruokayrittäjille Kanta- ja Päijät-Hämeestä tai lähialueelta.

Lähitoimittaja-tapaamisten tarkoituksena on luoda uutta ja vahvistaa nykyistä yhteistyötä sekä mahdollistaa verkostoituminen.

Hämeenmaan alueellista hankintaa tekevä tiimi osallistuu tapaamiseen ja vaihtaa mielellään ajatuksia yhteistyön kehittämisestä.

Tilaisuuden ohjelma ja aikataulu

11.00 Lounas

12.00 Ajankohtaisia osuuskauppakuulumisia, toimitusjohtaja Olli Vormisto, Osuuskauppa Hämeenmaa

12.30 Lähitoimittajan puheenvuoro, yrittäjä Teppo ”Tepi” Ylä-Hemmilä, Viipurilainen Kotileipomo

13.00 MTK Hämeen tervehdys, jäsenpalvelukehittäjä Outi Kyöstilä

13.20 LAB Food Pilot Plant – kasvipohjaisten tuotteiden kehityspalvelut, TKI-asiantuntija Pasi Raja, LAB University of Applied Sciences

-tauko –

14.00 Käykö vastuullisuus kaupaksi? – Vastuullisuuden merkitys ruoan arvoketjussa kaupan näkökulmasta, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, S-ryhmä

14.30 Ajankohtaista ruoan kulutustrendeistä ja lähituotteen polku osuuskaupan valikoimaan, valikoima- ja vastuullisuuspäällikkö Niina Toivonen, Osuuskauppa Hämeenmaa

15.10 Miten Hämeenmaa viestii lähituotteista, asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä, Osuuskauppa Hämeenmaa

15.30 Päivän yhteenveto ja aikaa vapaalle verkostoitumiselle kahvitilaisuuden merkeissä

Tilaisuus päättyy noin klo 16.30.

Hämeenmaan 120 juhlavuoden kunniaksi lanseerasimme herkullisen juhlavuoden tuotesarjan yhdessä lähitoimittajiemme kanssa. Tuotteista löytyy leipomotuotteita, makeisia, olutta, suklaata, kahvia, leipää sekä lihatuotteita, jotka sopivat niin arkeen kuin juhlaan.

Juhlavuoden visuaalisen ilmeen on suunnitellut Hämeenmaan oma graafinen suunnittelija Veera Harju, jonka kädenjälki näkyy luonnollisesti myös juhlavuoden tuotepaketeissa. Juhlavuoden tuotteet ovatkin totisesti HämeenOmaa osaamista.

Juhlavuoden tuotesarjan valmistajat ovat Hämeen alueen lähitoimittajia, jotka ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneitamme jo pitkään. Juhlavuoden tuotesarjalla halusimme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden tukea paikallista työtä.

Lähitoimittajat lähtivät innoissaan mukaan projektiin.

– Kaikkien toimittajien kanssa toimiminen on ollut erittäin sujuvaa ja on ollut antoisaa tehdä yhteistyötä heidän kanssaan juhlavuoden tuotteiden osalta, kertoo Hämeenmaan valikoima- ja vastuullisuuspäällikkö Niina Toivonen.

Juhlavuoden kunnianosoitus suomalaiselle kauralle

Yksi juhlavuoden tuotteiden lähitoimittajista on Viipurilainen Kotileipomo, joka valmisti juhlavuoden leivän, Juhlapalan. Leiväksi valikoitui kotimainen kauraleipä.

– Juhlaleivät ovat usein olleet rukiisia, mutta tällä kertaa halusimme yhdessä nostaa suomalaisen kauran jalustalle. Se on upea raaka-aine, joka yhdessä vehnän kanssa tuo leivän maun hienostuneesti esiin. Maku on kuitenkin aina se, joka on ykkösasia, arjessa ja juhlassa, kertoo Viipurilaisen Kotileipomon tuotekehittäjä Teppo Ylä-Hemmilä.

Viipurilainen Kotileipomo on perheyritys toisessa polvessa. Sen tukijalka on kaupoissa myytävät juureen lähiraaka-aineista leivotut ruis- ja artesaanileivät, jotka leivotaan perinteisin menetelmin. Ilo leipomisesta näkyy ja rehellisyys maistuu.

Pakkaukset uniikkeja, juhlavuoden ilme yhdistää

Graafinen suunnittelija Veera Harju on suunnitellut tuotepakkausten visuaalisen kokonaisuuden yhdessä lähitoimittajien kanssa. Jokaiselle tuotteelle on luotu oma uniikki pakkaus.

– Tein paljon eri luonnoksia ja värivalintoja mietittiin tarkkaan. Halusin yhdistää kuvituksissani Päijät-Hämeen luonnon sekä Hämeenmaan. Ilmeen tuli kuitenkin olla tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä jotta se toimisi kaikissa eri kokoisissa pakkauksissa, Harju kuvailee luomisprosessia.

Lopputulokseen valikoitui Hämeenmaalle ominainen vihreä tunnusväri ja kultainen 120 vuotta -teksti tätä koristamaan. Pakkausten visuaalinen kokonaisuus korostaa Hämeenmaan pitkää ja arvokasta historiaa.

Myyntistartti on ollut erinomainen ja kaikki odotukset ylittävä. Tuotteet ovat olleet niin suosittuja, että ennakoituja tilausmääriä onkin täydennetty jo moninkertaisesti.

– On mahtavaa nähdä, että me kaikki pidämme juhlavuoden tuotteista paljon – niin Hämeenmaan asiakkaat, tuotteita taidolla valmistavat tekijäkumppanit kuin osuuskaupan henkilökuntakin, Toivonen kiteyttää.

Hämeenmaa liikkuu -kampanja rohkaisee osuuskaupan työntekijöitä liikkeelle maalis-toukokuussa. Osuuskaupan 120-vuotisjuhlavuoden innoittamana kampanjassa on käytössä perinteiset pahviset liikuntakortit. Kortin täyttämällä ja palauttamalla Hämeenmaan työntekijä osallistuu sähköjopon arvontaan.

Hämeenmaa liikkuu -kampanjan tavoitteena on saada osuuskaupan henkilöstö liikkumaan matalalla kynnyksellä: 1.3.–15.5. käynnissä oleva kampanja ei aseta tiukkoja rajoituksia sille, miten työntekijän pitää liikkua, jotta voi osallistua.

– Olen todella iloinen siitä, että työnantajamme mahdollistaa tällaisen hyvinvointikampanjan. Liikkumattomuus on työterveysnäkökulmasta ikuisuusteema, ja liikkuminen tuo hyvää vastapainoa työnteolle, työfysioterapeutti Tuomas Aro toteaa.

Liikunta lisää ja vahvistaa tutkitusti hyvinvointia erityisesti fyysisesti kuormittavissa tehtävissä.

– Joskus kuulee sanottavan, että vapaalla ei tarvitse liikkua, kun tekee fyysistä työtä. Haluamme murtaa tätä ajattelua. Tutkimusten ja työhyvinvoinnin ammattilaisten mukaan liikunta tukee hyvinvointia ja parantaa työkuntoa myös fyysisesti kuormittavissa töissä, sanoo henkilöstöjohtaja Minnastina Miettinen.

Hämeenmaa tukee henkilöstönsä liikkumista myös hyvän Epassi-edun avulla. Juhlavuoden kunniaksi työntekijä voi saada jopa kaksi kertaa 120 euroa ja käyttää sen esimerkiksi liikuntaharrastukseen.

Tavoitteena 11 000 tuntia liikuntaa

Monipuoliseen liikkumiseen kannustava kampanja huokuu osuuskaupan 120-vuotisjuhlavuoden perinteistä hehkua.

– Juhlavuoden innoittamina päädyimme perinteiseen liikuntakorttiin puhelinsovelluksen sijaan, HR-asiantuntija Silja Lindroos kertoo.

Hämeenmaalla on 3 300 työntekijää, ja kampanjan tavoitteena on saada kokoon 1 100 palautettua korttia. Aktiivinen liikkuminen kannattaa, sillä liikuntakortin kokonaan täyttäneiden ja palauttaneiden työntekijöiden kesken arvotaan kesäkuussa sähköjopo.

Jos kaikki kortit palautuvat kokonaan täytettynä, tarkoittaa se yhteensä noin 11 000 tuntia liikkumista – muodossa tai toisessa!

Kevään kampanjalle on suunniteltu jatkoa loppuvuodesta. Ajatuksena on, että kehon liikuttamisen lisäksi käännetään katsetta mielen hyvinvointiin.

– Ihminen on kokonaisuus, ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu sekä kehon että mielen hyvinvointi. Liikkumalla kerää itselleen myös mielen voimavaroja, Minnastina Miettinen sanoo.

Perinteiset Salpausselän kisat järjestetään jälleen 1.–3.3.2024. Yli satavuotinen kisainstituutio kokoaa yhteen maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn kansainväliset tähdet kilpailemaan maailmancupin pisteistä. Ja lauantain kruunaa perinteinen ilotulitus!

Tarjoamme asiakasomistajille perjantain aluelipuista –5€ alennuksen. Edun saa käyttöön lippukaupasta koodilla Hameenmaaxsalppuri24

TÄSTÄ LIPPUKAUPPAAN >>

Ostaessa lippua perjantain kohdalla aluelipuissa löytyy Hämeenmaa Aluelippu, kun painaa avaa ja kirjoittaa tuon koodin (Hameenmaaxsalppuri24 ), niin alennetut liput tulevat saataville.

 

Hämeenmaan lasten talviolympialaisissa hiihdetään sunnuntaina 18.2.2024 klo 10.30 – 13.30.

Tapahtumapaikkana on Ahveniston moottorirata. Osallistuminen on maksutonta. Kaikki osallistujat palkitaan maalissa!

Ilmoittaudu 12.2.2024 mennessä täältä>>

Tapahtuman järjestävät Hämeenlinnan Hiihtoseura ja pääyhteistyökumppani Osuuskauppa Hämeenmaa.

Osuuskauppa Hämeenmaa saavutti vuonna 2023 historiansa parhaan tuloksen. Erinomaista tulosta siivitti useamman toimialan hyvä menestys. Asiakasomistajille maksettiin viime vuonna ennätyssumma rahaa Bonuksina, 36 561 399 euroa. Henkilöstönsä Hämeenmaa palkitsee viime vuoden tuloksesta yhteensä yli kolmen miljoonan euron ylimääräisellä tulospalkkiolla.

Ennätykselliset Bonukset asiakasomistajille

Osuuskauppa Hämeenmaalla oli joulukuun 2023 lopussa 173 031 asiakasomistajaa (+ 3 147 edellisvuoteen verrattuna). Asiakasomistajien talouspeitto nousi ja oli vuoden lopussa 85,3 prosenttia. Bonuksia Hämeenmaan asiakasomistajille maksettiin vuonna 2023 ennätysmäärä, 36,6 miljoonaa euroa (2022: 33,7 milj. euroa).

Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttää Hämeenmaan asiakasomistajia sekä varmistaa alueellisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden. Toiminnan tuotto investoidaan asiakasomistajien eduksi kehittämällä palveluja, uusimalla toimipaikkoja ja maksamalla asiakasomistajille Bonuksia.

– Ydintehtävämme on varmistaa asiakasomistajillemme hyvät palvelut ja edulliset hinnat. Alueelle tehtävät investoinnit lisäävät vetovoimaa ja vahvistavat elinvoimaa, Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto sanoo.

Viime vuonna keskimäärin 25 193 Hämeenmaan asiakasomistajataloutta saavutti joka kuukausi täyden 5 prosentin Bonus-tason – osuus on kasvanut hyvin, sillä vuonna 2022 vastaava luku oli 23 033. Ylimmän tason saavuttaa 900 euron kuukausiostoilla. Keskimäärin Hämeenmaan asiakasomistajataloudet saivat viime vuonna 214 euroa Bonusta ja maksutapaetua ostoksistaan. Lisäksi osuuskauppa maksoi viime vuonna asiakasomistajilleen yhteensä lähes 1,7 miljoonaa euroa ylijäämänpalautusta.

Laskimme hintoja S-marketeissamme

Hämeenmaa laski tammikuun lopulla jopa 1 600 tuotteen hintaa S-marketeissaan. Kuudensadan tuotteen hinta laski yli 10 prosenttia.

Hintojen laskemisen mahdollisti osuuskaupan vakavaraisuuden vahvistuminen ja velan pois maksaminen.

– Olemme investoineet viime vuosina voimakkaasti palveluverkostomme rakentamiseen ja samalla vahvistaneet vakavaraisuuttamme. Nyt olemme maksaneet takavuosien velkamme pois, minkä ansiosta pystymme tuottamaan entistä parempia etuja kanta- ja päijäthämäläisille, Vormisto iloitsee.

Yksittäisten tuotteiden hinnat elävät kaupoissa jatkuvasti – niihin vaikuttavat sekä ulkoiset kustannustekijät että paikallinen kilpailutilanne. Edullinen hintataso sen sijaan pitää.

– Osuustoiminnallisena toimijana päätavoitteenamme on varmistaa kaikissa tilanteissa mahdollisimman edullinen hintataso, ja siitä lupauksesta pidämme kiinni, sanoo Vormisto.

Xtra-tuotteiden hintoja on laskettu viimeisen noin vuoden sisällä kolmesti koko S-ryhmässä: Koko tuotesarjan hintaa laskettiin maaliskuussa 2023 ja vielä syyskuussa 2023 uudelleen noin sadan Xtra-tuotteen osalta. Tammikuussa 2024 laskettiin jälleen koko tuotesarjan hintaa.

Keskimäärin noin 2 000 euroa tulospalkkioita kokoaikaiselle työntekijälle

Hämeenmaa jakaa henkilöstölleen vuodesta 2023 ylimääräisen tulospalkkion, jonka suuruus on kokoaikaiselle työntekijälle jopa 1 200 euroa. Ylimääräinen tulospalkkio maksetaan normaalin tulospalkkion päälle, jonka piiriin koko Hämeenmaan henkilöstö kuuluu. Viime vuodelta maksettavat tulospalkkiot tulevat olemaan suuremmat kuin koskaan aikaisemmin: keskimäärin tulospalkkiot ovat yhteensä noin 2 000 euroa kokoaikaiselle työntekijälle.

– Henkilöstöllä on merkittävä rooli menestyksessämme. Maksamme työntekijöillemme ylimääräisen tulospalkkion ystävänpäivänä, ja samalla juhlistamme Hämeenmaan 120-vuotista historiaa, Vormisto sanoo.

Hämeenmaan juhlavuosi näkyy läpi vuoden monin eri tavoin niin omalle henkilöstölle kuin osuuskaupan asiakasomistajille.

Myynti kasvussa – tulos historiallisen hyvä

Osuuskauppa Hämeenmaan myynti oli viime vuonna 1 448 miljoonaa euroa (2022: 1 362 milj. euroa). Osuuskaupan tulos ylsi historiallisen hyvään lukemaan: 53,0 miljoonaa euroa (2022: 42,5 milj. euroa).

Valtaosin tuloksen kasvua selittää useamman toimialan hyvä menestys: majoitus- ja ravitsemiskauppa kasvatti myyntiään 10 prosenttia edellisvuoteen nähden, ja marketkaupan myynti kasvoi 8 prosenttia. Autokaupan (Nelipyörä Oy) myynti kasvoi 18 prosenttia.

Tavaratalo- ja rautakaupassa myynnin lasku oli 18 prosenttia. Liikennekaupassa myynti laski 4 prosenttia, minkä taustalla on raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen putoaminen ja sitä seurannut polttonesteiden hintojen lasku.

Kymmenillä miljoonilla investointeja omalle alueelle

Hämeenmaa teki viime vuonna investointeja yhteensä 35,5 miljoonalla eurolla Kanta- ja Päijät-Hämeeseen.

Uusi S-market Turenki avasi ovensa keväällä 2023. Sähköautojen latauspisteitä asennettiin ABC Heinolan, ABC Renkomäen, ABC Riihimäen, Prisma Riihimäen ja S-market Turengin yhteyteen. ABC-latausverkoston kaikki sähkö on uusiutuvista lähteistä.

Toimipaikkoja uudistettiin laajalla rintamalla: Päijät-Hämeessä uudistuivat Prisma Holman ravintolamaailma, S-marketit Renkomäki ja Metsäkangas, Salet Ersta ja Vierumäki (miljööuudistus) sekä ABC Nastola. Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella tehtiin kylpyhuoneuudistukset. Kanta-Hämeessä uudistuivat Prisma Hämeenlinna, Prisma Forssan ravintolamaailman Buffa, S-market Iittala, Salet Ryttylä, Poltinaho ja Forssa, ABC:t Forssa ja Tiiriö sekä Emotionit Forssa ja Goodman.

Orimattilan Prisman rakentaminen alkoi, Hämeenlinnan Vaakuna uudistuu isosti

Orimattilan S-marketin laajennus Prismaksi aloitettiin tammikuun toisella viikolla. Kunnolla laajennusremontti pääsee vauhtiin huhtikuussa, ja myymälä laajenee asteittain kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on, että uusi Prisma Orimattila päästään avaamaan pääsiäiseksi 2025. Prisma Heinolan kaavoitustyö etenee.

Toimipaikkauudistuksia tehdään myös kuluvana vuonna laajalla rintamalla koko Hämeenmaan alueella.

Päijät-Hämeessä Sale Hollola sekä S-marketit Tonttila ja Padasjoki saavat uudet kylmälaitteet. ABC Renkomäen ja ABC Heinolan ravintolat saavat uudet ilmeet. Lahden keskustan Sokos-tavaratalon kosmetiikkaosasto uudistuu, samoin tavaratalon yhteydessä toimiva ravintolamaailma.

Kanta-Hämeessä Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinnan mittava uudistustyö on suunniteltu käynnistyväksi loppuvuodesta. Hotelli suljetaan remontin ajaksi. Tavoitteena on päästä avaamaan uudistettu Vaakuna keväällä 2025. Hotelli uudistetaan kokonaisvaltaisesti, ja muutos näkyy erityisesti Vaakunan sisätiloissa. Uudistuksen jälkeenkin hämeenlinnalaisessa järvihotellissa näkyy vahvasti paikallisuus, esimerkiksi paikallinen luonto ja käsityöläisyys. Prisma Forssaan tehdään alkuvuoden aikana kattava uudistus. S-market Loppi laajenee. Prisma Riihimäen ravintolamaailma ja ABC Riihimäen ravintola uudistetaan. S-market Tammela sekä Salet Humppila, Renko ja Läyliäinen saavat uudet kylmälaitteet.

Lisäksi sähköautojen latauspisteverkosto laajenee entisestään, kun Lahden Sykkeen ja Holman, Hollolan, Hämeenlinnan ja Forssan Prismojen yhteyteen rakennetaan uudet sähköautojen latausasemat.

Hämeenmaan muita vuoden 2024 investointeja ovat: rengashotellin avaaminen Lahteen, Luvian tuulipuistohanke (osana S-ryhmää) ja lisäosakkeiden ostaminen S-Pankista.

Aurinkovoiman suuri hyödyntäjä ja merkittävä yhteisöveron maksaja

Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään merkittävissä määrin, sillä Hämeenmaa omistaa yli neljäsosan koko S-ryhmän aurinkopaneeliverkostosta. Aurinkopaneelit löytyvät 39 toimipaikkamme katolta, ja ne kattavat vajaan kymmenyksen koko osuuskaupan vuosittaisesta sähköntarpeesta. Toimipaikkavoimaloiden yhteenlaskettu tuotto riittäisi kattamaan esimerkiksi yhden Prisman vuosikulutuksen.

Olemme myös merkittävä yhteisöveron maksaja alueellamme: Vuonna 2023 maksoimme yhteisöveroja 9,3 miljoonaa euroa (2022: 7,0 M€) ja kiinteistöveroja 2,3 miljoonaa euroa (2022: 2,2 M€). Investoimme viime vuoden aikana 35,5 miljoonaa euroa paikallisten palvelujen kehittämiseen ja esimerkiksi energiatehokkuuteen.

HämeenOmaa-lähitoimittajatilaisuus keväällä Hämeenlinnassa ja Lahdessa

Hämeenmaalla on yli 300 paikallista ja alueellista tavarantoimittajaa ja tuottajaa kumppanina. Valikoimissamme on paljon lähitoimittajien tuotteita, ja teemme mielellämme yhteistyötä heidän kanssaan. Olemme kiinnostuneita myös uusista paikallisista tai alueellisista kumppanuuksista. Suurelle osalle asiakkaistamme monet lähituotteet ovat tärkeä osa ostoskoria.

– Järjestämme huhtikuun alussa Hämeenlinnassa ja Lahdessa HämeenOmaa-lähitoimittajatilaisuudet. Tilaisuuksien tavoitteena on helpottaa uusien yhteistyökontaktien syntymistä sekä vahvistaa entisestään Hämeenmaan ja alueen lähitoimittajien yhteistyötä. Samalla voimme osaltamme edistää lähitoimittajien verkostoitumista toistensa kanssa, kertoo Vormisto.

Osuuskauppa Hämeenmaa täyttää tänä vuonna 120 vuotta! Juhlavuotemme kunniaksi järjestämme paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtumia asiakasomistajille. Tältä sivulta löydät tulevat tapahtumamme. Tapahtumien lista täydentyy pitkin vuotta.

Mistä kaikki alkoi?

Osuustoiminta otti ensiaskeleensa vuonna 1844 Englannissa Rochdalen kaupungissa, jossa kankaankutojat perustivat ensimmäisen toimivapohjaisen osuustoiminnallisen yrityksen.

Suomalaisen osuustoiminnan syntysanat kerrotaan lausutun Hattulassa professori Hannes Gebhardin toimesta. Hän kutsui koolle Pellervo-Seuran perustavan kokouksen vuonna 1899, ja näin aate oli virallisesti rantautunut Suomeen.

Vaikeat vuodet toivat muutoksia – ja yhtenäistymistä

Sota ja sen jälkeiset vuodet olivat vaikeita, luonnollisesti myös osuuskaupoille. Miesten lähteminen sotaväkeen vaikutti myymälöiden hoitoon, ja ankara säännöstely muutti kaupan roolin säännöstelyä toteuttavaksi jakelijaksi.

1950-luvulle tultaessa s-ryhmäläinen osuustoiminta oli noussut keskeiseksi suomalaiseksi vaikuttajaksi. Osuuskaupoilla oli merkittävä rooli jälleenrakennustyössä, tavarapula alkoi helpottaa, ja myymälöiden valikoimat monipuolistuivat.

Vuonna 1941 perustettu Lahden Seudun Kauppakunta todisti ylpeänä, kun Suomen toinen Sokos-tavaratalo, tavaratalo Valtakulma, avattiin Lahdessa vuonna 1956.

Maalta muuton kiihtyessä osuuskauppojen asema alkoi muuttua hankalaksi, sillä moni osuuskauppa eli maaseutumyymälöiden varassa. S-ryhmässä lähdettiin muodostamaan yhden talousalueen käsittäviä alueosuuskauppoja perinteisten pitäjäosuuskauppojen tilalle.

1970-luvun loppuun mennessä suurin osa Päijät-Hämeen osuuskaupoista oli fuusioitunut Lahden Seudun Kauppakuntaan ja vuonna 1979 osuuskaupan nimeksi tuli Päijät-Hämeen Osuuskauppa, johon viimeiset paikalliset osuuskaupat liittyivät 1980-luvun aikana. Kanta-Hämeessä osuuskaupat fuusioituivat Etelä-Hämeen Osuuskauppaan.

Hämeenlinnaan saatiin tavaratalo, ja EHO:kin aloitti hotelliliiketoiminnan. Molemmissa osuuskaupoissa ryhdyttiin myös harjoittamaan autokauppaa ja laajennettiin huoltamoliiketoimintaa. Erityisesti panostettiin majoitus- ja ravitsemiskauppaan.

Lahdessa merkittäviä tapahtumia olivat Suomen ensimmäisen Rosso-ravintolan avaaminen vuonna 1978 ja ravintola El Toron avaaminen vuonna 1981 ravintola Maakunnan tiloihin.

Vaikeista vuosista menestykseen

Vuoden viimeisenä päivänä 1992 Etelä-Hämeen Osuuskauppa ja Päijät-Hämeen Osuuskauppa muodostivat Osuuskauppa Hämeenmaan.

Hotelleista, maatalouskaupasta ja autokaupasta luovuttiin, ja erityiseksi kehittämiskohteeksi otettiin päivittäistavarakauppa ja S-market-ketju. Myymälöitä laitettiin kuntoon SOK:lta saadun pääomalainan turvin, ja vähitellen osuuskaupan suunta kääntyi.

Taloudellisen tilanteen kohentuessa toimiala- ja palvelukirjoa voitiin jälleen kasvattaa. 2000-luvulla Hämeenmaa palasi majoitus- ja autokaupan toimijaksi.

Viimeinen paikallisista osuuskaupoista, Lammin Osuuskauppa, fuusioitui Hämeenmaahan vuonna 2010.

120 vuotta osuustoimintaa – paremmin kuin koskaan aikaisemmin

Osuuskauppa Hämeenmaa juhlii 120-vuotista taivaltaan koko ensi vuoden henkilökunnan, asiakkaiden ja sidosryhmien hyväksi. Tänään olemme suurempi kuin koskaan, takavuosien velat on pääosin maksettu ja liiketoimintamme on hyvällä tasolla.

Globaalin pandemian, taloudellisen epävakauden ja energiakriisin jälkeen osuuskauppamme on edelleen elinvoimainen, toiminta-alueemme suurin yksityinen työnantaja, ja asiakkaillemme kattavan palveluvalikoiman ja halvan ruokakorin takuuvarma toimija.

Toiminta-ajatuksemme – palvelujen ja etujen tuottaminen asiakasomistajille – sekä vastuullinen arvopohja ovat pysyneet mukana koko matkan.

 

Paljon onnea Osuuskauppa Hämeenmaa!