HämeenOmaa vastuullista kalaa

Kuhan ostin! Yhä useampi on kiinnostunut ostamansa kalan alkuperästä ja vastuullisuudesta.

Riihimäkeläinen Lasse Heikkinen ostaa säännöllisesti kalaa – ja aina kalatiskiltä. Hän asioi tavallisesti oman kotikaupunkinsa Prismassa, jonka Ruokatorin kalaosasto sai hiljattain vastuullisuussertifikaatin.

Riihimäen Prisman lisäksi myös muut Osuuskauppa Hämeenmaan Prismat sekä kaksi S-marketia, Sokos Lahti ja Goodman Hämeenlinna, saivat alkuvuodesta MSC-/ASC-sertifikaatin omien Ruokatoriensa kalaosastoille. Tavoitteena on saattaa loputkin Hämeenmaan Ruokatorit sertifioinnin piiriin kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Lasse Heikkisen ostoskärryyn sujahtaa useimmiten valmiiksi perattua, ruodotonta kalaa.

– Mukavuustekijöitä, inhoan yli kaiken ruotoja, Lasse naurahtaa.

– Toki muikut ja muut vastaavat kalat menevät ruotoineen, hän lisää.

Lasse syö erityisen mielellään pannulla paistettuja muikkuja.

– Kala vaatii voin ja suolan, silloin se maistuu parhaimmalta. Kala on myös terveellistä. Terveellisyyttä tosin vie hieman pois se, kun kalan paistaa voissa, Lasse heittää.

Myös miedonmakuinen mutta erittäin maukas kuha saa häneltä kehuja, joskaan ”Suomessa ei kovin huonoa kalaa olekaan”.

Kyllä kiitos kotimaiselle kalalle

Lasse Heikkisen mielestä on hienoa, että kalan jäljitettävyys on yhä paremmalla tasolla. Myös kotimaisuutta riihimäkeläismies arvostaa.

– Ostan kotimaisia tuotteita mahdollisuuksien mukaan, myös muuta kuin kalaa.

Korona-aika onkin kasvattanut varsinkin kotimaisten elintarvikkeiden kysyntää. S-ruokakauppojen myyntidatasta selviää, että esimerkiksi kotimaisen kalan myynti kasvoi viime vuonna 20 % vuoteen 2019 verrattuna. Myös S-ryhmän oman Kotimaista-tuotemerkin suosio on ollut kasvussa.

Hämeenmaan ruokakaupoissa myydystä ruoasta yli 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, joten kotimaisia tuotteita on helppo valita omaan ostoskoriin.

Hämeenmaa haluaa tehdä myös vastuullisen kalan valitsemisesta yhä helpompaa asiakkailleen. Niin Hämeenmaassa kuin laajemmin koko S-ryhmässä kaikkea kalatuotteiden hankintaa ohjaa kalalinjaus, joka tukee entistä kestävämpää kalastusta.

Vastuullisuussertifikaatin saaneet toimijat sitoutuvat myymään kestävästi pyydettyä (MSC) ja kestävästi kasvatettua (ASC) kalaa.

– Erityisesti maailmalla, mutta myös meillä Suomessa kalakantoja pyydetään yli niiden kestävyyden tai viljellään siten, ettei se ole ympäristön kannalta kestävää, kertoo asiantuntija Lauri Pihl Hämeenmaan markettukitoiminnoista.

Sertifikaatti takaa ulkopuolisen ja riippumattoman seurannan ansiosta sen, että kalastusta ja kalanviljelyä viedään kestävämpään suuntaan.

– Haluamme olla eturintamassa myytävien kalatuotteiden läpinäkyvyyden sekä kestävän kalastuksen ja kalanviljelyn osalta, Lauri Pihl toteaa.

Vinkkejä ruoka-alan ammattilaisilta

Hämeenmaan omien jo sertifioitujen kalatorien henkilöstö on koulutettu MSC-/ASC-sertifioinnista sekä sen mukanaan tuomista vastuista ja velvoitteista. Ruokatorin ammattilaiset osaavat kertoa asiakkaalle myös mm. sertifioiduista kalalajeista.

Lasse Heikkinen asioi mieluusti Riihimäen Prisman Ruokatorilla, koska saa sieltä kerralla tarvitsemansa määrän tuoretta kalaa ja kaupan päälle asiantuntevaa, paikallista palvelua.

– Ruokatorilla on ammattitaitoisia henkilöitä, joilta saan ostettua juuri sen määrän kalaa kuin kerralla tarvitsen. Pidän kalatiskiltä ostettua kalaa myös tuoreempana kuin pakattuna myytävää.

Lasse kertoo kysyvänsä usein kalanvalmistus- ja muita vinkkejä oman lähi-Prismansa tutuilta myyjiltä.

– Kala on äärimmäisen herkkä tuote, joka vaatii asianmukaisen säilytyksen ja käsittelyn, tietää Lasse.

Ruokatoria pidemmälle Lasse ei kalaan mene.

– Meillä on oma mökki järven rannalla, mutten kalasta itse. Jätän sen homman ammattilaisille. Suosin mielelläni lähituottajien kalaa. Se on mielestäni kaikkein tuoreinta ja lyhyiden kuljetusmatkojen ansiosta erinomaista vielä ostohetkelläkin.

HämeenOmaa ABC-rakkautta

Jussi on Suomen vannoutunein ABC-fani – nämä teematavarat löytyvät hänen kotoaan

Jussi Kulonen on ammatiltaan verovirkailija, mutta sydämeltään intohimoinen ABC- ja Lada-harrastaja.

ABC-Jussinakin tunnetulla janakkalalaismiehellä on takataskussaan meriitti, jota on hankala päihittää: hän on ruokaillut Suomen jokaisella ABC-asemalla.

ABC-ketjun yhtenevä ilme ja tutut palvelut saavat Jussilta kiitosta.

– Vaikka menisin Suomen toisella puolella sijaitsevalle ABC:lle, olisivat valikoima ja ilme tuttuja. ABC-asemien monipuolisuus mutta samalla yhteneväisyys viehättävät. Tiedän varmuudella, mitä saan, Jussi taustoittaa syitä ABC-innostukselleen.

Hänen tarinansa ABC-asemiin tutustumisesta ja ihastumisesta alkaa Tampereelta, Lahdesjärven ABC:ltä.

– Kaverillani oli Tampereella tallipaikka, jossa kävimme korjailemassa Ladoja. Lähellä tallia oli Lahdesjärven ABC, josta haimme milloin mitäkin. Pian hoksasin, että oman kotinikin lähellä on samanlainen putiikki: Riihimäen ABC.

Vuonna 2008 avattu ja muutama vuosi sitten uudistettu Riihimäen ABC on Jussin oma lähi-ABC, tutuin ja tärkein. Jopa niin tärkeä, että Jussi pyysi uudistuksen yhteydessä liikennemyymälän ravintolan vanhoja kalusteita itselleen.

– Kotoani löytyy sekä ABC-aseman vanha pöytä että iso oranssi lamppu. Olen myös kerännyt vitriiniin ABC-fanituotteita.

Tosifani, voitaneen todeta.

Taukopaikkavertailua keskustelupalstalla

Vaikka ABC pääosassa loistaakin, on Ladoilla tässä tarinassa merkittävä sivurooli. Ilman Lada-harrastustaan ABC-Jussimme ei nimittäin olisi päätynyt aikoinaan vertailemaan Suomen eri huoltoasemia.

– Lada-harrastukseni alkoi jo 80–90-luvun taitteessa, mutta se taisi olla vuotta 2006, kun aloin liikkua enemmän harrastuksen perässä eri puolille Suomea. Aloin vertailla eri taukopaikkoja ja kirjoitin kuvallisia arvioita Lada-kerhon keskustelupalstalle, kertoo Jussi.

Ei kulunut kauaakaan, kun Janakkalan mies huomasi ABC-asemien tuntuvan eniten omilta.

– Muut vaihtoehdot jäivät kokonaan pois, ja jatkoin enää vain ABC-asemien vertailua.

ABC-innostus johti siihen, että Jussi tutustui paremmin myös osuustoimintaan ja asiakasomistajuuteen.

– Asiakasomistajuus ja osuustoiminta uppoavat itselleni ideologisesti hyvin. Nykyään jotkut jopa sanovat, että mulla on S-uskonto, Jussi virnistää.

Hän on ollut jo pitkään Osuuskauppa Hämeenmaan asiakasomistaja.

Kantapaikka Riihimäellä

Jussi vierailee ABC-asemalla useita kertoja viikossa.

– En mä ihan joka päivä ABC:llä käy – tosin kun heitän viikonloppuna vapaalle, niin syön yleensä kolme kertaa päivässä ABC-asemalla.

Jussin oma ”koti-ABC” on hänelle kaikista mieluisin.

– Melkein kuin kotiin tulisi, Jussi hymyilee.

ABC-konkari on ollut tyytyväinen liikenneasemilta saamaansa palveluun. Erityisen mukavaa hänestä on se, että tutummiksi tulleilla asemilla on usein vastassa tuttuja myyjiä – asiakkaitakin.

Sosiaaliselle ja aktiiviselle miehelle ABC:t ovatkin myös kohtauspaikkoja, joihin on hyvä sopia tapaamisia kavereiden kanssa.

Suomessa on kattava valikoima erityyppisiä taukopaikkoja, mutta Jussia ei muilla huoltoasemilla näy kuin pakon edessä.

– Hädän tullen voisin ehkä käydä muuallakin, jos yhtään ABC-asemaa ei olisi lähimaillakaan.

 

Etäostoksia omasta kaupasta

Renkolainen Jorma Laaksonen tilaa keskimäärin kerran kuussa tavaraa oman alueensa Kodin Terran verkkokaupasta ja noutaa ne autolla.

Jorma Laaksonen tilaa säännöllisesti Hämeenlinnan Kodin Terran verkkokaupasta: ”Multasormea musta ei kirveelläkään saa, mutta omakotitalossa riittää tekemistä”

Hämeenlinnan Rengossa asuva perheenisä on suosinut erityisesti nyt poikkeusaikana paikallisen rauta- ja ruokakaupan verkkokauppapalveluja.

Laaksonen asuu perheensä kanssa omakotitalossa, jossa tekeminen ei ihan heti lopu.

– Ostan karkeasti arvioiden keskimäärin kerran kuussa tavaraa Hämeenlinnan Kodin Terran verkkokaupasta. Kun asuu omakotitalossa, niin tekemistä riittää: aina jokin paikka vaatii fiksaamista, valmista ei tule koskaan.

Rakentaminen on kuitenkin Jorma Laaksoselle mieluista puuhaa, ja hän nikkaroisi enemmänkin, jollei lapsiperhearki veisi pääosaa vuorokauden tunneista.

– Lasten harrastukset menevät omien harrastusten edelle, Laaksonen hymyilee.

Puutarhan laitto ei renkolaista miestä houkuttele, vaikka omakotitaloasujan pihalla olisi tilaa luovuudelle.

– Multasormea musta ei kirveelläkään saa. Pihan voisi mieluummin vaikka asfaltoida kokonaan, vitsailee Laaksonen.

Hänen kotoaan on noin parinkymmenen kilometrin matka paikalliseen Kodin Terraan. Pääasiassa Jorma Laaksonen tilaa tarvitsemansa tuotteet verkkokaupasta ja noutaa ne sitten Terrasta.

– Ruuhkaisessa myymälässä kärryjen kanssa törmäily ei oikein nappaa, vaan mieluummin valitsen tuotteet rauhassa jo kotona.

Verkkokaupan chat-palvelu neuvoo tarvittaessa asiakasta.

Kätevä Kauppakassi

Jorma Laaksosen omakohtainen kokemus etäpalveluiden käytöstä on ollut positiivinen. Paikallisen Kodin Terran verkkokaupan lisäksi perhe hyödyntää viikoittain oman paikkakuntansa Kauppakassi-palvelua.

– Kauppakassi-palvelu on ollut tosi kätevä. Vaimo pistää palvelun kautta tilauksen sisään ja minä haen ruoat Goodmanin S-marketista.

Perhe tilaa ruoan verkkokaupasta yleensä työviikon päätteeksi.

– Välillä ollaan oltu niin laiskoja, että ollaan tilattu ihan kotiin saakka, Laaksonen tokaisee.

S-market Goodman on osa Osuuskauppa Hämeenmaan toimipaikkaverkostoa. Goodmanin Kauppakassin kotiinkuljetusalue kattaa myös Rengon pitäjän.

Hämeenmaalla on ruoan verkkokauppatoimintoja tällä hetkellä myös Prisma Riihimäessä sekä Lahden S-market Hennalassa ja S-market Sykkeessä, josta saa kotiinkuljetuspalvelun laajalle alueelle. Prisma Riihimäellä ja S-market Hennalassa ruoan verkkokauppaostokset voi hakea noutopisteeltä.

Turvallisemmin fiiliksin

Jorma Laaksonen on suosinut korona-aikana tavallista enemmän verkkokauppapalveluja.

– Kyllähän verkkokauppa-asiointi luo turvallisuuden tunnetta. Olen rajoittanut keväästä saakka omaa vapaa-ajan käyttöäni, esimerkiksi jättänyt menemättä massatapahtumiin. Plussaa on myös se, että kaikki heräteostokset jäävät pois kauppalaskusta!

Ruoan verkkokaupan palvelut ovat kasvattaneet selvästi suosiotaan poikkeusaikana. Laaksonen toivoo, että niitä saisi jatkossa laajemminkin Hämeenlinnan seudulla.

Sydän mukana asioimisessa

Kesäisin vespalla kauppareissut hoitava Antero Antin muistaa hyvin ajan, jolloin Artjärvellä oli vielä useita palveluita ja suhteellisen vilkas kauttakulkuliikenne. Nyt noista palveluista on jäljellä enää murto-osa, joten niistä kiinni pitäminen on erityisen tärkeää.

”Omalla lähikaupalla on tärkeä merkitys” – Antero Antin on asioinut Artjärven Salessa vuosikymmenten ajan

– Jos paikkakunnalla on oma kauppa, on sen palveluja käytettävä mahdollisimman paljon.

Artjärveläinen Antero Antin tietää, mistä puhuu: hän on nähnyt omin silmin, miten oman kylän kauppojen toiminta on vähitellen hiipunut.

– Tulin vaimoni kanssa tänne Artjärvelle vuonna -57, ja vuosina -57–60 Artjärvellä oli kaikkiaan 17 kauppaa. Nyt meitä palvelee Artjärven Sale.

Postinkin palvelut ovat poistuneet kylältä.

– On meillä yksi pakettiautomaatti. Tosin nyt, kun nettikauppaa on käyty ahkerasti, niin minäkin olen joutunut jokusen kerran hakemaan paketin Orimattilasta, kun meidän oma automaattimme on ollut täynnä, kertoo Antero.

Apteekki kylältä kyllä löytyy. Antero arvelee, että Artjärven väestörakenteella on ollut apteekkipalveluiden säilymiselle merkittävä vaikutus.

Sujuvaa asiointia

Antero Antin asioi suunnilleen kerran viikossa tutussa Sale-lähimyymälässään. Kauppamatkaa hänelle kertyy tarkalleen ottaen 2 kilometriä ja 650 metriä suuntaansa.

– Omalla lähikaupalla on tärkeä merkitys. Jos jotain loppuu, niin voi hakea saman tien täydennystä. Täältä saa peruselintarvikkeet – kaiken, mitä tällä iällä tarvitsee, toteaa Antero.

Hän laatii kauppalistan valmiiksi jo kotona ja listaa tuotteet lapulle siinä järjestyksessä, kun ne kaupassa tulevat vastaan – ellei tuotteen paikka ole vaihtunut.

– Sitä tulee joskus leikin päiten sanottua näille meidän omille myyjättärillemme, että mitä varten te menitte taas vaihtamaan tuotteen paikkaa, Antero hymyilee.

Vaikka kaikki tuotteet eivät ihan aina löydy omilta paikoiltaan, niin Antero pitää tutussa kaupassa asioimista sujuvana.

– Jos joskus joutuu menemään vieraaseen kauppaan, niin tulee käveltyä kilometri ennen kuin löytää hakemansa, hän virkkoo.

Anteron kauppalistalta löytyy aina muun muassa leipää, maitoa, vihanneksia ja nykyään myös kahvijogurtti.

– Vaimoni on niin ihastunut siihen. Myös Oolannin omenamehulaatikko on hyvä keksintö. Mehu on hyvänmakuista, joskin vaimolleni minä sitä pääasiassa vien – itselleni teen tuoppikaljan, Antero nauraa ja jatkaa pilke silmäkulmassa:

– Meillä on vaimon kanssa työnjako. Minä tuon kaupasta tavarat ja hän tarjoilee ne minulle pöytään.

Kohtaamisia kaupassa

Tätä nykyä Orimattilan kaupunkiin kuuluvalla Artjärvellä asuu suunnilleen 1 500 asukasta. Menneinä vuosikymmeninä luku oli jopa yli kaksinkertainen.

– Parhaimmillaan täällä on ollut noin 3 500 asukasta. Toki Artjärvellä on jonkin verran kesämökkejä, ja varmasti myös mökkiläiset käyvät meidän Salessa ja auttavat osaltaan kauppapalveluiden paikkakunnalla pysymistä.

Anterolla on ollut keskeinen rooli oman kylän toiminnassa. Hän on muun muassa ollut mukana pankki-, luottamus- ja metsästysseuratoiminnassa sekä toiminut pitkään opettajana – yhä edelleen hän törmää kylällä tämän tästä omiin vanhoihin oppilaisiinsa.

– Sen olen kokenut positiiviseksi, ettei yksikään vanhoista oppilaistani ole tullut nyrkit pystyssä vastaan. Välit ovat säilyneet, veistelee Antero.

Hän törmää entisiin oppilaisiinsa ja kylän muihin tuttuihin usein juuri kaupassa asioidessaan. Oman kaupan henkilökuntakin on tullut Artjärven miehelle hyvin tutuksi.

– Jos tänne tulee oudompi myyjätär, niin minä selvitän pian, kuka hän on. Jotkut sanovat sitä uteliaisuudeksi, mutta minä kutsun sitä mieluummin tiedonhaluksi.

Näin varmasti onkin; onhan Antero entinen opettaja.