Työ joka elämäntilanteeseen


Työ joka sopii elämäntilanteeseen eikä toisinpäin? Kiia Nurminen on saattanut palvella sinua niin pikaisella ostosreissulla lähimarketissa, viikonloppuostoksilla Prismassa kuin ABC:llä tankatessakin.

Osuuskauppa Hämeenmaa kannustaa työntekijöitään ottamaan työvuoroja myös oman kotiyksikkönsä ulkopuolelta. 20-vuotias Kiia Nurminen työskentelee Osuuskauppa Hämeenmaalla S-market Heinoskassa, mutta silloin tällöin hänet nähdään myös muissa S-marketeissa, ABC-asemilla, Prismoissa ja Saleissa niin sanotusti ristiintyöskentelijänä.

Kiialta löytyykin takataskusta lukematon määrä erilaisia työtehtäviä. Hän liputtaa vahvasti ristiintyöskentelyn puolesta.

– Minulle on ollut merkityksellistä se, että olen saanut itse vaikuttaa työni määrään. Aiemmin opiskelin, joten halusin tehdä töitä vähemmän ja pienemmällä tuntisopimuksella. Nyt kun opinnot ovat toistaiseksi ohi, olen ottanut vastaan suurempia tuntimääriä omasta kotiyksiköstäni. Pystyn kuitenkin edelleen sääntelemään työtuntejani ottamalla lisävuoroja eri yksiköistä ja toimialoilta oman tahtoni mukaisesti, Kiia pohtii.

Hämeenmaalla voi työskennellä joustavasti eri toimialoilla oman elämäntilanteen mukaan. Kiian on ollut helppo tarttua työnantajan tarjoamaan mahdollisuuteen ristiintyöskentelystä.

– Olen aloittanut urani Hämeenmaalla 17-vuotiaana ABC Heinolassa ja sen ansiosta minulla on varmuutta lähteä aina aika ajoin hakemaan virkistävää vaihtelua nykyiseen market-ympäristööni ABC-maailmasta, hän taustoittaa.

Työskentely ABC:llä saa Kiialta kiitosta vauhdikkaista ja monipuolisista työtehtävistä.

– Liikennemyymälä on työympäristö, jossa kehittyy nopeasti moniosaajaksi. Työtehtävien kirjo on laaja, joten oma ammattitaito kasvaa väistämättä jatkuvasti.

Asiantuntevaa tuurausta

Kokemukset muissa yksiköissä työskentelystä ovat olleet Kiialle erittäin positiivisia ja tuliaisiksi on tarttunut pino uusia oppeja. Hänen mielestään on tärkeää käydä aina ajoittain tutustumassa siihen, miten hommat hoituvat muualla.

– Eri toimipaikoissa työskenteleminen kasvattaa niin omaa osaamistasoa kuin toimipaikkojenkin kokonaisosaamista. Eri toimintatavat ja vinkit nimittäin siirtyvät työntekijöiden mukana paikasta toiseen, hän selventää.

Kiialle tärkeää onkin jatkuva itsensä kehittäminen.

– Nautin siitä, että saan oppia työelämässä uutta ja pyrin aina parantamaan omaa tekemistäni. Odotan innolla alkuvuodesta avautuvaa S-market Heinoskan ruoan verkkokauppaa, sillä se tietää minulle taas yhden uuden työnkuvan.

Vastaanotto Kiian vierailemissa yksiköissä on aina ollut lämmin.

– Minut on otettu avosylin vastaan jokaiseen uuteen työporukkaan. Kaikki ovat yhteen hiileen puhaltavia ja tsemppaavia kollegoita – eli tiimipelaajia. Työyhteisöissä on laaja ikäskaala ja se on mielestäni rikkaus. Kaiken kaikkiaan on ollut upeaa tutustua niin moneen hämeenmaalaiseen. Osasta olen saanut itselleni sydänystäviä, joita tapaan ihan viikoittain, hymyilee Kiia.

Kameleonttielämää

Hämeenmaalla osaajista tehdään moniosaajia ja työ on kaikkea muuta kuin yksitoikkoista tai tylsää. Kiia on tykännyt tarttua haasteisiin.

– Minua voisi kutsua varmaan kymmenillä eri ammattinimikkeillä. Olen ollut niin myyjä, hyllyttäjä, kokki, liikennemyymälätyöntekijä, siivooja, pullanpaistaja, tiskaaja kuin vuorovastaavakin. Lista on varmasti loputon, mutta on hauskaa ottaa uusi rooli, vaikka joka päivä. Tässä työssä saa olla tietyllä tapaa kuin kameleontti, naurahtaa Kiia.

Yllättäviäkin työtehtäviä on mahtunut matkan varrelle.

– Pari vuotta sitten järjestimme kivalla porukalla ABC Heinolassa Halloween-tapahtuman, johon osallistui monta sataa lasta. Tuo ilta on painunut erityisesti mieleeni, sillä lapsista välittyi aito ilo – ja toki pieni jännitys, sillä olihan juhlan aihe Halloween. En olisi ensimmäisenä ABC:lle suunnatessani uskonut, että jonain työpäivänäni naamioituisin noidaksi ja kiertelisin lasten kanssa kauhujen karkkikierrosta, jonka olimme suunnitelleet itse yhdessä työkavereideni kanssa, Kiia muistelee.

Nuori neito ei osaa vielä sanoa, mitä tulevaisuuden tuulet hänen työelämäänsä puhaltavat, mutta hän pitää työnantajansa vahvuuksina sen monialaisuutta höystettynä hyvillä henkilöstöeduilla.

– Olen vertaillut kaveripiirini kanssa työpaikkojemme henkilöstöetuja ja omani erottuvat positiivisesti muiden joukosta. Hämeenmaalla ja S-ryhmässä ylipäätänsä on Suomen monipuolisimmat henkilöstöedut. Löytyy alennuksia, liikuntaseteleitä, tulospalkkioita ja ekstrapalkkioita. Useamman kerran vuodessa pääsen myös hemmottelemaan itseäni ja läheisiäni ravintolalahjakortilla. Joku päivä palaan takaisin opiskelemaan, mutta olisi mainiota jatkaa työskentelyä S-ryhmällä silloinkin. Työnantaja on hyvin joustava ja esihenkilöt ovat aina olleet ymmärtäväisiä sumplimaan opinnot ja työt yhteen.

– Tärkeintä on kuitenkin se, että työ mukautuu omaan elämäntilanteeseen sopivaksi, eikä toisinpäin, Kiia kiteyttää.

Haluatko olla yksi meistä? Katso avoimet työpaikkamme >>

Uusi työ korona-aikana


Antti Pantsar vaihtoi valkoisen kokintakin S-marketin sinisiin. Antti siirtyi viime syksynä ravintolan keittiöstä ruokakauppaan ja palvelee nyt asiakkaita omassa lähikaupassaan S-market Lammilla.

KORONAKRIISIN alkaessa keväällä 2020 moni toimiala pysähtyi kuin seinään. Erityisen kovalla kädellä korona koetteli esimerkiksi majoitus- ja ravitsemiskauppaa, kun toimipaikkojen ovia jouduttiin pistämään säppiin.

Osuuskauppa Hämeenmaan mara-toimialan henkilöstöstä suuri osa siirtyi työskentelemään poikkeusaikana markettoimialalle – osa jopa sille tielle jäädäkseen.

Yksi maralta marketiin pysyvästi siirtyneistä työntekijöistä on hämeenlinnalainen Antti Pantsar. Hän aloitti myyjän työt Idänpään S-marketissa syksyllä 2020 ja siirtyi kuluvan vuoden tammikuussa Lammin S-marketiin.

– Asun Lammilla, minkä vuoksi toivoin siirtoa oman kotipaikan ruokakauppaan, Antti taustoittaa.

Aiemmin Hämeenlinnan Amarillossa kokkina työskennellyt Antti on tykännyt olla myös kaupassa, jossa hän on päässyt tekemään monipuolisesti kaikkia myymälän työtehtäviä.

– Tykkään olla varsinkin kassalla, jossa on koko ajan asiakaspalvelutilanteita. Minulle merkitsi paljon, että pääsin kauppaan töihin, kun ravintolassa ei pahimpaan korona-aikaan ollut töitä.

LAMMIN S-marketissa on työskennellyt poikkeusaikana myös pari muuta Hämeenmaan mara-toimialan työntekijää.

– On mielettömän hienoa, että Hämeenmaa pystyi mahdollistamaan pahimpaan ajanjaksoon työtä niille työntekijöille, joilta korona olisi vienyt jopa pidemmäksi aikaa oman alan työt. Toisille toimialoille siirtyneille työntekijöille on myös avautunut uusia mahdollisuuksia, kun he ovat päässeet näkemään ja kokeilemaan uudenlaisia työtehtäviä. Osa, kuten Antti, on jopa löytänyt uuden uran, marketpäällikkö Meea Papinaho hymyilee.

Poikkeusaikana peräti noin 160 mara-toimialan työntekijää on työskennellyt Hämeenmaan ruokakaupoissa. Heistä toistakymmentä on jäänyt pysyvästi marketkaupan tehtäviin.

– Toiselle toimialalle siirtyneiden henkilöiden joukossa on työntekijöitä, jotka ovat ehtineet edetä jo marketkaupan urallaankin, Hämeenmaan HR-asiantuntija Silja Lindroos kertoo.

Lisäksi osa mara-toimialalle palanneista työntekijöistä on toivonut edelleen työvuoroja marketin puolelta.

– Me tiimissämme uskomme, että koronan väistyessä ristiintyöskentely mara- ja marketkaupan välillä jatkuu vilkkaampana kuin ennen korona-aikaa, Silja sanoo.

VASTA hiljattain Lammille marketpäälliköksi tullut Meea Papinaho huomasi heti työryhmän tiiviin yhteishengen.

– Porukkaan oli helppo päästä mukaan. Työntekijöidemme ikäjakauma on laaja, ja käytännössä jokaiselle löytyy joku omaa ikää lähellä oleva kollega, Meea hymyilee.

Anttikin kertoo viihtyneensä hyvin Lammin S-marketissa. Hänen mukaansa kiireiset työpäivät ovat tyypillisiä niin kaupassa kuin ravintolassa. Kiireen tunne on kuitenkin erilainen.

– Kokkina työskennellessä oli laajan kokonaisvastuun myötä aina omanlaisensa kiire ja stressi läsnä. Myös S-marketissa on paljon kiireisiä päiviä, mutta kiire on erilaista.

Antti kertoo kaipaavansa ajoittain ruoanlaittoa ja ravintolassa työskentelyä. Toisaalta kaupan monipuoliset tehtävät saavat häneltä kiitosta.

– Tykkään laajasti S-marketin eri työtehtävistä.

– Yhteistä molemmille aloille on se, että tavoitteena on aina tyytyväiset asiakkaat ja hyvä asiakaspalvelu!

HämeenOmaa tiimityötä


Hektinen kesäkään ei hyydytä Läykän Sale-tiimin hymyä. Jos työtyytyväisyyttä mitattaisiin kouluarvosanoin, Läyliäisten Sale-tiimin arvosana sijoittuisi erinomaisen ja kiitettävän välille.

– Meillä Läyliäisissä on hieno, tiivis ja yhteishengeltään hyvä työporukka. Uudet työntekijät otetaan hyvin vastaan ja hienosti osaksi muuta porukkaa, myymäläpäällikkö Jasmine Niemelä hymyilee.

Läyliäisten Salen työryhmä saavutti viime syksyn työyhteisötutkimuksessa huikean tuloksen: indeksin ollessa sata tiimi täräytti tiskiin kirkkaasti yli 90:n paremmalle puolelle yltäneen lukeman.

Jasminen mukaan koko tiimi on todella sitoutunut, ja kaikki ahertavat tinkimättömästi yhteisen hyvän puolesta.

– Meillä on ollut todella kiireisiä aikoja, mutta siitä huolimatta kaikki ovat jaksaneet tsempata tässä arjen aherruksessa. Uskon, että suurena tekijänä jaksamiselle on se, että töihin on kiva tulla ja siellä viihdytään, pohtii Jasmine.

– Tulin itse kuluvan vuoden alussa Läyliäisiin ja koen, että minulla on todella isot saappaat täytettävänäni edellisten esimiesten jäljiltä. Täällä on tehty hienoa työtä. Olen innoissani, kun saan jatkaa samoilla jäljillä.

Pitkään jatkuneen poikkeusajan vuoksi jäissä ovat olleet niin tiimin virkistyspäivät kuin yhteiset palaveritkin, mutta työntekijät ovat toiveikkaita sen suhteen, että pääsevät pian taas viettämään laatuaikaa koko porukan voimin.

Koko myymälä tikissä

Kymmenhenkinen Sale-tiimi koostuu todellisista moniosaajista. Koska myymälä on pieni, niin vuoroissa työskennellään pääasiassa pareittain ja hommia tehdään laidasta laitaan.

– Vaihdamme kuulumiset ja informoimme uuteen vuoroon tulevat työkaverit päivän tapahtumista vuoronvaihdon yhteydessä, myyjät Riikka Elo ja Heljä Kallio kertovat.

Kesällä ”Läykän Salen” arki on tavallista hektisempää, kun mökkiläiset saapuvat paikkakunnalle.

– Meillä kaikki tekevät kovasti töitä sen eteen, että myymälä olisi aina hyvässä kunnossa, Riikka sanoo.

– Tahti kiihtyy kesää kohti, varsinkin viikonloppujen edellä, ja tavaramäärä tuplaantuu. Pyrimme saamaan päivän aikana kaikki kuormat purettua ja muut työtehtävät tehtyä – asiakkaita tietenkään unohtamatta, jatkaa Heljä.

Asiakastoiveet kirjataan ylös

Jasmine, Riikka ja Heljä arvelevat, että tiiviin yhteishengen lisäksi korkeaan työtyytyväisyyteen on vaikuttanut Läykän sitoutunut, motivoitunut, joustava ja tasa-arvoinen työryhmä.

– Meillä on kannustava ja erittäin tiivis porukka. Kaikki antavat kaikkensa, jotta asiat saataisiin hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Apua on aina saatavilla, kertoo Heljä.

– Eikä apua aina edes tarvitse pyytää, Riikka lisää hymyillen.

Läyliäisten Sale kuuluu Osuuskauppa Hämeenmaan toimipaikkaverkostoon. Osuuskaupan arvoissa korostuvat muun muassa asiakkaan ilahduttaminen, yhdessä tekeminen ja vastuullinen toiminta. Hämeenmaan arvopohja heijastuu vahvasti Läyliäisten myymälän arkeen.

– Huomioimme kaikki asiakkaamme ja pyrimme kehittämään myymälää heidän toiveidensa mukaisesti, Heljä antaa esimerkin.

– Otamme tuotetoiveet ylös, ja pyrimme saamaan ne valikoimiin. Meillä on aika paljon oman alueen lähituottajien tuotteita myynnissä. Myös kotimaisuus näkyy vahvasti koko valikoimassamme, jatkaa Riikka.

Suomalaiset tuotteet linkittyvät S-ryhmän ja sen alueosuuskauppojen vastuullisuusohjelmassa mainittuun tavoitteeseen kotimaisuuden vahvasta edistämisestä. Kotimaisten tuotteiden menekki edistää muun muassa työllisyyttä Suomessa.

Hämeenmaan ruokakauppavalikoimien kotimaisuusaste on tälläkin hetkellä yli 80 prosenttia. Omien ruokaostosten kotimaisuuden seurantaa helpottaa entisestään S-mobiilin Omat ostot -palvelun kotimaisuuslaskuri, jonka avulla jokainen sovelluksen ladannut voi tarkastella lähemmin ostamiensa raaka-aineiden ja niiden valmistuksen kotimaisuutta.

 

HämeenOmaa kestävää arkea


Teemme tavoitteellista työtä yhä kestävämmän arjen rakentamiseksi. Kannustamme myös asiakkaitamme kestäviin valintoihin omassa arjessaan; esimerkiksi S-mobiilin eri laskurit ovat oivia arjen sparraajia. Tavoitteenamme on olla hiilinegatiivinen vuonna 2025

Yhdessä kohti parempaa paikkaa elää: kestävä arki rakentuu omista valinnoistamme

Osuuskauppa Hämeenmaa tekee vastuullisuustyötä yhdessä oman henkilöstönsä, asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Hämeenmaan toimipaikkojen arjessa ympäristöystävällisyys näkyy esimerkiksi energiaratkaisuissa, hävikin minimoimisena ja lähituottajayhteistyönä. Osuuskauppa haluaa edistää omalla toiminnallaan myös sitä, että sen asiakkaiden olisi yhä helpompaa tehdä vastuullisia valintoja omassa arjessaan: mm. S-mobiilin kotimaisuus-, hiilijalanjälki- ja ravintolaskuri ovat apuna tässä arjen vastuullisuustyössä.

Vastuullinen ajattelu korostuu yhä enemmän myös paikallisessa yhteistyössä. Tänä vuonna Hämeenmaa sai esimerkiksi mahdollisuuden lähteä yhteistyöhön vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi valitun Lahden kanssa. Yhteistyötä tehdään monella tasolla, ja sillä on merkittävä vaikutus niin Lahden asukkaisiin, alueeseen kuin laajemminkin ympäröivään yhteiskuntaan.

Osana S-ryhmää Hämeenmaalla onkin Suomen kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet: olla hiilinegatiivinen jo vuonna 2025.

 

Räätälöityjä annoksia

Yritysnäkökulmasta vastuullisuuteen kuuluu myös asiakaslähtöisyys, josta hyvänä esimerkkinä on Hämeenmaan Lahdessa toimiva hiiligrilliravintola Coppa eatery. Coppassa jokainen asiakas huomioidaan yksilönä. Pienet vieraat saavat Coppassa oman listan, tai halutessaan he voivat valita puolikkaan annoksen ravintolan á la carte -listalta. Sormiruokaakin on sitä kaipaaville tarjolla. Jos pikkuväen aika käy kesken ruokailun pitkäksi, löytyy Coppasta oma erillinen leikkipaikka lapsille.

– Meille on helppo tulla. Ruoka, ja myös henkilökunta, on helposti lähestyttävää, hymyilee vuoropäällikkö Anna Saikkonen.

Sanonnat ”moneen makuun” ja ”jokaiselle jotakin” ovat menettäneet ahkerassa käytössä hieman merkitystään. Coppan kohdalla niihin kuitenkin kiteytyy ravintolan asiakaspalvelun ydin.

– Asiakkailtamme tulee jonkin verran omia toiveita esimerkiksi lisukkeiden vaihtamisesta tai annoksen vegaaniseksi muokkaamisesta, Anna kertoo.

Keittiön puolella häärivä keittiömestari Mikko Ilmevalta toteuttaa asiakastoiveita muun keittiötiimin kanssa.

– Räätälöin annoksia asiakkaidemme henkilökohtaisten mieltymysten tai erityisruokavalioiden mukaan. Listan ulkopuolelta tulee viikoittain toiveita.

Kasvisruokailijat: vinkkejä kehiin

Coppa eateryn kasvisannokset ovat saaneet laajalti kiitosta herkullisuudestaan.

– Kasvisruokaa kysellään toistuvasti, ja mielellämme me sitä valmistammekin. Olisi kiva saada kasvisruokailijoilta itseltään enemmän vinkkejä siihen, millaisia kasvisannoksia he listalle toivovat, Mikko toteaa.

Coppa eateryn yksi suosituimmista kasvisannoksista, Coppan vege, on mukana Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden avajaisten ravintolatapahtumassa. Avajaisia juhlitaan ympäri Lahtea 15.–24. tammikuuta. Coppan lisäksi tapahtumassa on mukana muitakin Lahden keskustaravintoloita.

Vastuullisuustyö on kiinteä osa niin Coppan kuin muidenkin Hämeenmaan ravintoloiden arkea.

– Hävikin minimoiminen on yksi keskeisistä toimintaperiaatteistamme. Hyödynnämme kaikki raaka-aineet mahdollisimman pitkälle, ja lounaalla pyrimme hyödyntämään sesongin raaka-aineita, kertoo Mikko.

Sekä lounas- että á la carte -listalla on runsaasti kasvisvaihtoehtoja, ja ravintolan käyttämän lihan kotimaisuusaste on lähes 100 prosenttia. Lähituottajayhteistyö arvotetaan korkealle.

– Teemme mielellämme yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa. Esimerkiksi Salpausselän Kala ja Pekan Leipä ovat meidän lähituottajakumppaneitamme, Mikko sanoo.

Vastuullisuus on kasvava trendi myös viinien kysynnässä – ja tarjonnassa.

– Asiakasomistajaviinimme ovat luomua ja myös vegaanisia, samoin meidän talonviinimme, Anna kertoo.

Coppassa on lisäksi ollut pian vuoden verran käytössä ResQ-palvelu, josta saadut kokemukset ovat olleet kannustavia.

 

HämeenOmaa hyvän tahdon ruokaa


Paikallisten ruokakauppojen ja muiden tahojen elintarvikelahjoituksista kootaan jokaiselle apua tarvitsevalle monipuolisesti eri ruoka-aineita sisältävä ruokakassi.

Ruoka-avun tarve on kasvanut koronavuonna hälyttävästi Hämeenlinnan seudulla

Vuonna 2003 nykymuodossaan toimintansa aloittanut Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkosto vaikuttaa laajasti Hämeenlinnan seudulla. Verkostoon kuuluu viitisentoista paikallista yhteistyökumppania, joiden kanssa Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkosto lahjoittaa elintarvikkeita ja järjestää ruokailuja seudun vähävaraisille.

– Toimintamme ei silti ole vain ruoan jakamista tai muun ruoka-avun antamista, vaan haluamme huomioida apua tarvitsevat ihmiset kokonaisvaltaisesti – kohdata heidät omina itsenään aidosti ja lämmöllä, kertoo Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakoniatyöntekijä Timo Heikka.

Hänen lisäkseen Ruokajakeluverkoston keskeisiä toimijoita ja yhteyshenkilöitä ovat Markku Pantsar Hämeenlinnan Vapaaseurakunnasta sekä ruokajakeluverkoston strateginen asiantuntija Jari Nurmi.

– Ruoka-avun ohessa annamme kaikenlaista muutakin apua, esimerkiksi neuvontaa viranomaisasioissa, Jari mainitsee.

Monesta entisestä ruoka- ja taloudellista apua tarvitsevasta on tullut sittemmin ruoka-avun ja muun auttamisen vapaaehtoinen tai palkkatyössä toimiva.

Keskusvarasto kylmäsäilytettäville elintarvikkeille

Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut kuluneen vuoden aikana huomattavasti koko maassa, eikä Hämeenlinnan seutu tee poikkeusta.

– Ennen koronakevättä alueellamme oli noin 1 000–1 500 avuntarvitsijaa viikossa. Poikkeusaikana antamaamme ruoka-apuun on turvautunut viikoittain keskimäärin 1 500–2 000 vähävaraista, sanoo Timo.

Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkosto jakoi viime vuonna yhteensä noin 35 000 kassillista ruokaa, jos myös ruokailuissa tarjottu lämmin ruoka lasketaan mukaan. Tänä vuonna ruokakasseja tarvittaisiin merkittävästi enemmän, mutta rajallisen kylmäsäilytystilan ja kuljetuskaluston vuoksi kasvaneeseen tarpeeseen ei pystytä täysimittaisesti vastaamaan.

– Paikallisilla yhteistyökumppaneillamme olisi antaa meille huomattavasti enemmän esimerkiksi maito- ja lihatuotteita, mutta emme tällä hetkellä voi juurikaan ottaa niitä vastaan, harmittelee Jari.

Ruokajakeluverkoston lähitulevaisuuden tavoitteena onkin saada omiin tarpeisiinsa riittävä kuljetuskalusto sekä logistinen keskus viileä- ja kylmätuotteiden säilytykseen. Laajennettu ruokajakelutoiminta vaatii toteutuessaan myös nykyistä suuremman, osaavan henkilöstön.

Keskusvarastoprojekti on ollut jo pidemmän aikaa suunnitteilla, mutta hankkeen muodossa se nytkähti eteenpäin nyt loppuvuodesta. Oman alueellisen logistiikkakeskuksen toiminta on tarkoitus saada vakiinnutettua vuoteen 2023 mennessä.

– Hankkeen toteuduttua pystymme vastaamaan paremmin huutavaan tarpeeseen. Logistisen keskuksen ansiosta voimme pian vastaanottaa myös kylmäkuljetusta ja -säilytystä vaativia elintarvikkeita, iloitsee Timo.

Osuuskauppa Hämeenmaa lahjoittaa myymälöistään ylijäävät, käyttökelpoiset elintarvikkeet hyväntekeväisyyteen. Lähes kaikilla osuuskaupan markettoimipaikoilla on lahjoituskumppani. Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkostolla on yhteistyösopimus yhdeksän Hämeenmaan markettoimipaikan kanssa.

– Yhteistyömme on ollut hyvää ja keskusteluyhteys avoin. Toivomme, että pystymme lisäämään entisestään omassa verkostossamme mukana olevien ruokakauppojen määrää, Timo sanoo.

Elintarvikelahjoituksille on lähes päivittäinen tarve. Verkostoon kuuluvat toimijat, esimerkiksi paikalliset seurakunnat, hakevat omien alueidensa marketeista useamman kerran viikossa elintarvikkeita avuntarvitsijoille annettaviksi.

400 jouluruokakassia

Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkosto on järjestänyt jo useampana vuonna Hämeenlinnan seudun vähävaraisille oman joulujuhlan.

– Tänä vuonna meidän oli tarkoitus järjestää vähävaraisten puurojuhla Hämeenlinnan torilla. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi emme kuitenkaan voi järjestää edes ulkojuhlaa, mutta jaamme Hämeenlinnan kirkolla 400 vähävaraiselle oman jouluruokakassin. Lahjoituskassien osalta teemme yhteistyötä Hämeenmaan kanssa, Timo, Jari ja Markku kertovat.

Hämeenmaa tukee taloudellisesti Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkoston jouluista ruokakassitempausta.

– Se on meidän yhteinen hyvän tahdon ponnistuksemme, Timo hymyilee.

HämeenOmaa huolenpitoa


Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone on Suomen hotelleista ensimmäinen, joka on ottanut käyttöönsä bakteerien ja virusten leviämistä ehkäisevän kotimaisen katalyysipinnoitteen.

”Trattorian pöydällä voisi suorittaa leikkauksen” – Lahden Seurahuoneen katalyysipinnoite torjuu viruksia ja bakteereja

– Esimerkiksi Trattoria-ravintolamme puupöydällä voisi puhtauden puolesta suorittaa leikkauksen. Katalyysipinnoitteen ansiosta pöydän pinta on erittäin steriili, Lahden Seurahuoneen vastaanottopäällikkö Mia Stenberg kertoo.

Nanoteknologiaan perustuva kotimainen innovaatio, katalyysipinnoite, on Nanoksi Finland Oy:n uudenlaista puhtautta tarjoava ratkaisu. Vastaavaa suojaa on käytetty muun muassa sairaaloissa, hoivakodeissa ja kouluissa.

– Koen, että olemme tässä asiassa aikaamme edellä muihin suomalaishotelleihin verrattuna, toteaa Seurahuoneen myyntineuvottelija Piia Juntunen.

Mia ja Piia sekä Seurahuoneen ravintoloissa vuoropäällikkönä työskentelevä Joni Lahtinen kokevat katalyysipinnoitteen lisänneen entisestään omaa turvallisuudentunnettaan.

– Pinnoite on yksi turvallisen työskentely-ympäristön osatekijöistä. Itse ainakin työskentelen Seurahuoneella erittäin hyvällä fiiliksellä, Joni sanoo.

Kestävä luonnontuote

Jopa 10 000 kilon voiman pyyhintää kestävä katalyysipinnoite suihkutettiin Seurahuoneen yleisimpiin kosketuspintoihin heinäkuussa.

– Käytännössä lähes kaikki, mihin omat työntekijämme ja vieraamme koskettavat, on suojattu näkymättömällä Nanoksi-pinnoitteella: ravintolapöydät ja -tuolit, kokoustuolit, käsinojat, terassikalusteet, kaiteet, ovenkahvat, hissinappulat, maksupäätteet, vastaanottotiski…, Mia, Piia ja Joni luettelevat.

Fotokalyyttinen Nanoksi-pinnoite muodostuu titaanioksidista, joka kemiallisen reaktion seurauksena luo käsiteltävälle pinnalle kestävän ja ihmisille sekä ympäristölle vaarattoman kalvon.

Samaa yhdistettä käytetään muun muassa jäätelössä, jogurtissa ja hammastahnassa.

Testatusti turvallinen vierailu

Katalyysipinnoite vaikuttaa pinnoilla kerrallaan yli vuoden, mutta sen toimivuutta testataan jo aiemmin ja jopa useampaan kertaan. Ensimmäisen kerran Seurahuoneen pinnoitteen tehoa testattiin syyskuun alussa.

– Kokonaisuudessaan mittaustulokset olivat osaltamme erinomaiset. Mittausten mukaan meillä päästään tällä hetkellä pintojen puhtaudessa paikoitellen jopa hieman paremmalle tasolle kuin leikkaussalissa, kertoo Mia.

Katalyysipinnoite desinfioi itsensä, kun siihen kohdistuu valoa. Pinnoite vaikuttaa hieman eri tavalla eri pinnoilla – riippuen siitä, millainen valo siihen kohdistuu. Lahden Seurahuoneella esimerkiksi hotellin oman aamiaissalin ja Trattoria-ravintolan pöytäpinnat saivat puhtausmittauksissa huippulukemat.

Kuten Seurahuoneen oma henkilökunta ja vieraat varsin hyvin tietävät, hienot hetket eivät ole sattumaa. Eivät etenkään silloin, kun on kyse työntekijöiden ja hotellivieraiden turvallisuudesta.

– Olen työskennellyt Seurahuoneella noin 11 vuoden ajan. Turvallisuuteen liittyvät asiat on hoidettu täällä aina hienosti, ja kyllähän Nanoksi-pinnoite lisää entisestään tunnetta siitä, että meistä huolehditaan, Mia hymyilee.

– Se, että tällaisena aikana investoidaan sekä oman henkilökunnan että hotellimme vieraiden turvallisuuteen, on iso satsaus tulevaisuuteen.

Perheravintolasta Prisman kalatiskille


Johanna Kakko on työskennellyt toimialaloikkansa aikana pääasiassa Hollolan Prisman kalatiskillä, mutta pääsi aiemmin keväällä kokeilemaan myös muun muassa tuotteiden tilaamista ja hyllyttämistä sekä leipäosastolla työskentelyä.

Ravintolapäällikkö lähti avoimin mielin kohti uutta ja sai vastineeksi enemmän kuin odotti

Lahden keskustassa toimivan Coppa eateryn ravintolapäällikkö Johanna ”Jossu” Kakko oli yksi niistä Osuuskauppa Hämeenmaan omista työntekijöistä, jotka siirtyivät keväällä työskentelemään väliaikaisesti Hämeenmaan markettoimialalle. Tarkemmin sanoen Jossu lähti kokeilemaan, miten työ Prisma Hollolan kalatiskillä sujuu.

– Olen tykännyt kovasti Prismassa työskentelemisestä. Siirtyminen ravintolamaailmasta marketin kalatiskin taakse oli siinä mielessä helppo, että minulla on keittiötausta ja tunnen tuotteet, kertoo Jossu.

Marketissa käytössä olevien järjestelmien lainalaisuuksia hän joutui jonkin verran opiskelemaan, mutta uuden oppimisen innolla niihin perehtyminen sujui sutjakasti.

Näillä näkymin Jossu tekee Prisma-työvuoroja Hollolassa vielä heinäkuun loppuun saakka.

Asiakaspalvelija arjessa ja juhlassa

Ravintolaympäristössä Jossu kirjaimellisesti ui kuin kala vedessä: Hän kertoo, auttaa, suosittelee ja pistää hihat heilumaan – eli tekee hyvin pitkälti samaa, mitä marketin palvelutiskilläkin. Asiakaspalvelun ammattilainen tekee aina työtään sydämellä, on toimintaympäristö mikä tahansa.

– Sillä ei ole isoa merkitystä, missä ympäristössä asiakkaita palvelee, jos handlaa asiakaspalvelun ja tietenkin myös tykkää siitä, Jossu sanoo.

Hän jatkaa, että on myös tärkeää osata kysyä neuvoa tarvittaessa.

– Ravintola- ja markettyöskentelyssä samaa on ainakin se, että kiiretilanteita tulee samantyyppisesti ja molemmissa ympäristöissä pitää osata tehdä yhtä aikaa montaa asiaa, Jossu pohtii.

Ravintolassa nautinnot korostuvat, mutta myös marketista haetaan yhä enemmän esimerkiksi laadukkaita raaka-aineita, asiantuntevia ruokasuosituksia ja -vinkkejä sekä uusimpia trendejä.

”Sata kiloa oppeja reppuun”

Omalta niin sanotulta kotipihalta lähteminen kannatti siinäkin mielessä, että Prismasta on tarttunut matkaan kosolti uusia oppeja ja etenkin uudenlaista näkökulmaa omaan tekemiseen.

– Sain sata kiloa oppeja reppuun, kun lähdin pyörähtämään toisella toimialalla. Aina pitää olla avoimin mielin ja mennä sinne, minne tilanteet vievät, toteaa Jossu.

Hän mainitsee oppineensa ainakin sen, että kannattaa aina luottaa omaan osaamiseen muttei kuitenkaan pidä arastella kysyä, jos ei jotakin tiedä.

– Avoin asenne on kaiken A ja O. Kun oma asenne on lähtökohtaisesti hyvä, niin jo pelkästään sillä asiat lähtee alusta saakka sujumaan paremmin kuin huonolla asenteella.

Jossu kertoo olleensa erittäin ilahtunut siitä, miten avoimen vastaanoton hän ja muut Hämeenmaan toisilta toimialoilta marketkauppaan siirtyneet saivat keväällä.

– Markettyöntekijät olivat valmiita ottamaan ison määrän muun muassa meitä maralaisia marketiin, mikä oli upeaa ja samalla hieman hämmentävääkin. Heidän avoimuutensa yllätti ja ilahdutti; siitä kannattaa ottaa oppia!

 

 

Sydämellä tehtyä työtä


Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto käyttää monipuolisesti oman osuuskaupan palveluita.

Marketkaupan kiireviikot työllistivät yli toimialarajojen – yhteistyötä tekemällä vältettiin lomautuksia

Keväällä suuri osa Osuuskauppa Hämeenmaan omasta matkailu- ja ravitsemiskaupan henkilöstöstä siirtyi työskentelemään väliaikaisesti markettoimialalle – ja samalla turvaamaan Hämeen alueen omaa ruokahuoltoa. Myös Hämeenmaan ABC-toimialalta ja Sokos Lahdesta siirtyi työntekijöitä marketkaupan toimipaikkoihin.

– Toimialojemme välinen yhteistyö on sujunut äärettömän hyvin. Porukka lähti innolla uusiin työtehtäviin marketeihin. Myös myymälöistä saatu palaute on ollut erittäin hyvää, Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto kertoo.

Tasapuolisuus vahvana arvona

Hämeenmaan majoitus- ja ravitsemiskaupan toimialalta siirtyi eniten työntekijöitä, lähes 300. ABC-toimialalta ruokakauppaan siirtyi kuutisenkymmentä ja Sokos Lahdesta reilu kymmenen työntekijää.

– Koronapandemia aiheutti markettoimialalla ison kysynnän kasvun, ja alkuvaiheessa oli jopa tavarapulaa. Koronakevät piristi selvästi myös rautakauppaa. Samanaikaisesti hotellimme, pääosa ravintoloistamme ja kolme ABC-liikennemyymäläämme suljettiin, Olli taustoittaa.

Muiden toimialojen henkilöstö siirtyi marketkauppaan kahdessa erässä, jotta kaikki halukkaat saivat mahdollisuuden siirtyä työskentelemään sinne, missä työn määrä oli kasvanut.

– Olisimme voineet mennä helpommankin kautta, kuten siirtää pienemmän porukan pidemmäksi aikaa, mutta halusimme toimia tasapuolisesti kaikkia omia työntekijöitämme kohtaan. Se oli vähintäänkin kohtuullista; joustivathan työntekijätkin.

Marketeihin jää vielä loppukesän ajaksi työskentelemään joitakin kymmeniä ”omia, mutta vierailevia tähtiä”.

Sydämellä tehtyä työtä

Muutamissa Hämeenmaan omissa ravintoloissa ja isommissa ABC-ravintoloissa siirryttiin keväällä take away -malliin.

– Kokemukset take awaysta olivat hyviä ja osoittivat toimialojemme nopeaa kykyä reagoida uuteen tilanteeseen, Olli sanoo.

Ravintolatoimipaikkojen avaaminen mahdollistui kesäkuun alussa, joskin ainakin aluksi tietyin rajoituksin.

Hämeenmaan monitoimialaisuuden hyödyt ovat korostuneet poikkeusaikana.

– Olemme pystyneet tarjoamaan markettoimialaltamme töitä niille muiden toimialojemme työntekijöille, joilta työt loppuivat tai vähenivät merkittävästi koronan takia.

Olli kiittelee työntekijöiden joustavuutta ja nopeaa muutosvalmiutta.

– Esimerkiksi juuri henkilöstön joustavuuden ansiosta pystyimme välttämään keväällä lomautuksia.

Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Hämeenmaa ei pysty työllistämään tänä kesänä yhtä paljon kesätyöntekijöitä kuin viime vuosina.

– Olemme työllistäneet vuosittain noin tuhat nuorta kesätyöntekijää, mutta tänä vuonna määrä jää pienemmäksi. Näillä näkymin palkkaamme kuitenkin reilut 300 nuorta tällekin kesäkaudelle, mainitsee Olli.

Hämeenmaan oma vahva arvoperusta on näkynyt ja myös korostunut poikkeusoloissa.

– Yhdessä olemme pärjänneet hienosti, ja yhteistyötä tekemällä pärjäämme varmasti jatkossakin. Monessa mielessä on menty jopa yli odotusten, ja töitä on tehty sydämellä. Jokainen hämeenmaalainen voi olla ylpeä omasta itsestään.