Forssalaismeijeri katsoo ensin lähelle

Arctic Milk valmistaa tuotteensa lähialueelta kerätystä maidosta ja hyödyntää juustontuotannossa syntyvän heran rehuna paikallisella sikatilalla.

Vuonna 2010 Ypäjällä perustetun Arctic Milkin toimitusjohtajalle Juha Lundströmille oli selvää jo varhain, mitä hän haluaa tehdä työkseen.

– Meijeritaustaahan minulla on jo isoäidin puolelta 40-luvulta, ja sitten toinen sukuhaara on tehnyt maataloutta. Olen tutustunut molempiin aloihin lapsuudessani ja päässyt kokeilemaan laajasti eri työtehtäviä.

Juha oli useana kesänä töissä Nivalan osuusmeijerissä. Myöhemmin hän suuntasi karjatalouskoulun kautta Hämeenlinnaan meijerioppiin – mummolta saamansa elämänohje mukanaan: "Työs tee niin hyvin, ettei tartte hävetä."

Myös Juhan vaarin elämänfilosofia vaikutti aikoinaan nuoren miehen ajatuksiin.

– Vaarillani oli paljon viisautta, ja hän arvosti suuresti pientilaa. Hän oli ajatuksiltaan sellainen ekologisuuden ja luomuviljelyn edelläkävijä: ”älä ota maasta enempää kuin se antaa, ja kohtele eläimiä yhtä hyvin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”.

Vaarin opit ovat kulkeneet Juhan mukana tähän päivään saakka.

– Myös me Arctic Milkillä haluamme tehdä aitoja makuja suomalaista luontoa kunnioittaen.

Kasvua yhteistyöstä

Leipäjuusto on Arctic Milkin päätuote: sen osuus koko tuotannosta on 70 prosenttia. Toiminnan alkuvaiheessa leipäjuusto ei kuitenkaan löytynyt Arctic Milkin omien tuotteiden joukosta.

– Juustomestarina ja meijerialan ammattilaisena tiesin leipäjuuston olevan hyvin kilpailtu tuote. Ajattelin, ettei meidän kannata lähteä tekemään omaa tuotetta.

Arctic Milk valmistikin leipäjuustoa ensin alihankintana, kunnes huomasi, että omalle tuotteelle voisi sittenkin olla kysyntää. Arctic Milk valmistaa perinteistä kainuulaistyyppistä juustoleipää Juhan isoäidin opeilla.

Yhtiön toiminta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Alueellisella yhteistyöllä on ollut toiminnan ja tuotevalikoiman laajentumisessa merkittävä rooli.

– Yhteistyö on tehnyt pienestä toimijasta valtakunnallisen, ja siihen on alueosuuskauppojen merkitys ollut tärkeä. Esimerkiksi Hämeenmaa on ollut meille merkittävä kumppani koko toimintamme ajan. Aloitimme yhteistyömme vuonna 2011, ja mielestäni yhteistyö on koko ajan vain parantunut, Juha Lundström hymyilee.

Arctic Milkin tuoteperheeseen kuuluu leipäjuuston lisäksi tuorejuustotuotteita, kypsytettyjä kermajuustoja erilaisilla makuyhdistelmillä, vanhan ajan viili ja sesonkituotteita – kuten juhannusjuusto. Lisäksi Arctic Milk myy Jokioisten Kartanon Meijerillä valmistettavia gelato-jäätelöitä.

Ympäristöystävälliset tuotantotilat

Toimitusjohtajan lisäksi forssalaismeijeri työllistää kymmenen alan moniosaajaa.

– Meille on tärkeää, että porukka viihtyy. Kehitämme henkilöstön osaamista, ja työergonomiasta pyrimme huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme myös pitää työntekijöiden mielenkiintoa yllä monipuolisella työnkuvalla, Juha mainitsee.

Yhtiön tuotantotilat ovat nykyaikaiset ja ympäristöystävälliset. Meijeri kuuluu kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon sekä käyttää energiantuotannossa nestekaasua höyrylaitoksessaan. Kiinteistöön on myös asennettu suuri aurinkovoimala, joka tuottaa energiaa niin meijerin kuin pakastamonkin tarpeisiin.

Tuotteiden valmistuksessa käytettävä maito kerätään Forssasta sekä lähialueen kunnista Tammelasta, Ypäjältä ja Jokioisilta. Juustontuotannossa syntyvä hera käytetään paikallisessa sikalassa rehuksi.

– Olemme ostaneet kaikki koneet ja laitteet mahdollisuuksien mukaan omalta talousalueeltamme. Kunnossapitokin hoidetaan pääasiassa paikallisin voimin. Haluamme jättää eurot omalle alueelle – ja kotimaahan, Juha kertoo.

Seuraavaksi meijerillä uudistetaan leipäjuustolinjasto, mikä mm. vähentää työn fyysistä kuormittavuutta. Uunien uusiminen vaikuttaa positiivisesti sekä työergonomiaan että tuotteiden tasalaatuisuuteen ja hävikin pienenemiseen.

 

Tuoretta lähileipää joka päivä

Tuulosrievä-tuotteet leivotaan käsityönä oman leipomon resepteillä. Leipien valmistuksessa ei käytetä lisä- tai säilöntäaineita, ja ne paistetaan perinteisissä puulämmitteisissä leivinuuneissa.

Rievät ovat tuuloslaisen leipomoyrityksen kivijalka, joka on ja pysyy.

– Ilman rievää meidän olisi turha lähteä esimerkiksi markkinoille, yrittäjä Sirkku Tasala hymyilee.

Sirkku ja hänen miehensä Ilmo Tasala ovat nyt 8. vuotta Tuulosrievän puikoissa. Perinteikästä Tuulosrievää on puolestaan leivottu pian neljän vuosikymmenen ajan.

– Yrityksen perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 37 vuotta. Tuulosrievän perustaja Päivi Peltonen alkoi valmistaa rievää alun perin omassa kotitalossaan Tuuloksen Lakkolan kylässä. Sukulaisten mielestä hänen leipomansa leipä oli niin hyvää, että sitä kannattaisi tarjota muillekin kuin vain heille. Päivi alkoikin tehdä kehotuksesta torikauppaa pitkin Hämeenlinnaa, Lahtea ja Helsinkiä, Sirkku avaa Tuulosrievän historiaa.

Päivi Peltosen kotitalo kävi pian liian pieneksi kasvavalle yritystoiminnalle. Tuulosrievä muutti nykyisiin tiloihinsa 90-luvulla, ja tällä hetkellä vanhaan navettaan rakennetusta leipomosta löytyy kolme perinteistä leivinuunia.

– Leivomme päivittäin 700–1500 leipää omilla resepteillämme. Kesäiset markkinapäivät ovat huippuja, mutta keskimäärin leivomme sellaiset tuhatkunta leipää päivässä. Oma tuoteketjumme kattaa ihan kaiken alusta loppuun saakka, myös leipien kuljetukset, mainitsee Sirkku.

Tuulosrievä työllistää yrittäjäparin lisäksi kolme paikallista leipuria, joiden työpäivä käynnistyy aamuyön varhaisina tunteina. Työtä tehdään sillä periaatteella, että kaikki osaavat ja voivat tehdä kaikkea.

Pettämättömät perinnereseptit

Tuulosrievän herkulliset leivät ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa vuosikymmenestä toiseen.

– Emme muuta mitään, jos ei ole pakko – eikä onneksi ole ollut pakko, Sirkku toteaa.

Asiakkaat voivat luottaa esimerkiksi siihen, että saavat vielä aikuisiälläkin samaa hyvää rievää kuin mihin ovat jo omassa lapsuudessaan tottuneet ja ihastuneet.

Rievän lisäksi kauppansa tekevät Tuulosrievän herkulliset, juureen leivottavat ruisleivät.

– Ruistuotteemme ovat kova juttu. Käytämme niiden valmistuksessa keskimääräistä vähemmän suolaa, Sirkku kertoo.

Tuulosrievän 100-prosenttinen ruisleipä sisältää 0,8 % suolaa, eli se täyttää vähemmän suolaa sisältävän leivän kriteerit. Sydänliitto suosittelee leipiä, joissa 100 grammassa on enintään 0,9 grammaa suolaa.

”Onneksi on ruokakaupat”

Poikkeusaika on muuttanut Tuulosrievän arkea merkittävästi siltä osin, että perinteiset markkinat ja messut ovat tippuneet toistaiseksi kalenterista pois.

– Onneksi on ruokakaupat! Olemme tehneet useamman vuoden ajan yhteistyötä Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa. Hämeenmaa on suurin asiakkaamme, ja tuotteitamme menee useamman kerran viikossa osuuskaupan myymälöihin, Sirkku kertoo.

Tuulosrievän leipiä on myynnissä Hämeenmaan Lahden, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueen myymälöissä.

Sirkun mukaan paikallisen osuuskaupan rooli on merkittävä Tuulosrievän toiminnalle.

– Hämeenmaa on tietyllä tavalla meidän tukipilarimme. Ilman yhteistyötämme meillä ei olisi nykyisenlaista toimintaa.

Tuulosrievän kesäkahvilan ryhmävierailut jäivät niin ikään koronan vuoksi toteutumatta viime kesänä. Idyllinen aittakahvila pidettiin kuitenkin avoinna päivittäin lähes koko kesän ajan.

Myös tulevana kesänä Tuulosrievän asiakkaat pääsevät nauttimaan aittakahvilassa leipomon omista leivonnaisista, tuoreesta leivästä ja pullasta sekä aidosta maalaistunnelmasta.

Tuulosrievän oma leipomomyymälä on avoinna läpi vuoden ja harvinaista kyllä, mihin vuorokauden aikaan tahansa.

HämeenOmaa suklaaherkkua käsityönä

Hämeenlinnan Iittalan Lasimäellä seisoo kaunis punainen tupa – mutta ei perunamaata, vaan pieni suklaatehdas, jossa valmistetaan käsityönä noin sataa erilaista suklaatuotetta.

Iittalan pienessä suklaatehtaassa syntyy uusi makuyhdistelmä jopa viikoissa – ”Liikeidea on ollut sama alusta lähtien”

Vuonna 1991 perustettu Kultasuklaa työllistää tällä hetkellä viitisentoista artesaanisuklaan ystävää. Herkullisesta valikoimasta löytyy monia yllättäviä, mutta erityisesti suomalaiseen makuun sovitettuja makuyhdistelmiä.

– Kultasuklaan liikeideana on ollut alusta lähtien se, että teemme käsityönä hieman erinäköistä ja erimakuista, sykähdyttävää suklaata suomalaiseen makuun. Myös tuotannon ja toiminnan läpinäkyvyys on meille tärkeä periaate, suklaayrittäjä Juha-Pekka Kärkkäinen kertoo.

– Kun yritystoiminta vuonna -91 käynnistyi, ei Suomessa juurikaan tehty suklaata käsityönä. Siitä kaikki on lähtenyt liikkeelle.

Juha-Pekka Kärkkäinen ja hänen yhtiökumppaninsa Juri Kaskela ovat Kultasuklaan historian kolmannet yrittäjät. Käsillä tekeminen ja lähituotanto ovat yhä edelleen pienen suklaatehtaan toiminnan kulmakiviä, mutta myös moderneja kehitysaskeleita on otettu.

– Olemme pyrkineet tuomaan tuotteitamme tähän päivään olemalla niin maku- ja muototrendien kuin suklaan tekemisen aallonharjalla. Tuomme markkinoille sen, mitä ei ole vielä koettu ja maistettu, Juha-Pekka mainitsee.

Kultasuklaalla on ensi vuonna aihetta juhlaan, sillä perinteikäs yritys täyttää kesällä 30 vuotta.

Alueellinen hyvinvointi keskiössä

Loppuvuosi on kantahämäläisen suklaatehtaan parhainta ja samalla kiivainta sesonkiaikaa. Silloin Kultasuklaan tehtaalla työskentelee noin 15 paikallista osaajaa.

– Suklaan tekemisen pystyy hyvin pitkälti koneistamaan, mutta me olemme valinneet käsityön. Haluamme työllistää ja lisätä hyvinvointia omalla alueellamme, Juha-Pekka sanoo.

Kultasuklaa tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman tuotteita. Iittalan suklaatehtaalla voidaan myös käynnistää nopeasti täysin uuden, oman ja uniikin maun tuotanto.

– Jos haluamme uuden tuotteen, niin meidän ei tarvitse rakentaa sitä varten uutta tuotantolinjaa. Käsillä tekemisen ansiosta meidän on mahdollista tuottaa markkinoille nopeasti uusi tuote; puhutaan ehkä maksimissaan joistakin viikoista, että tuote saadaan kaupan hyllylle, Juri toteaa.

”Erinomainen estradi pientuotteille”

Kultasuklaa tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten lähituottajien kanssa. Yritys on tehnyt pitkään yhteistyötä myös oman alueensa osuuskaupan eli Hämeenmaan kanssa.

– Yhteistyöllämme on pitkät perinteet, Kultasuklaan myyntipäällikkö Maarit Manninen vahvistaa.

– Se on kasvanut ja kehittynyt positiivisesti eteenpäin, ja uusia tuotteita ollaan saatu jakeluun. Yhteistyömme on ollut hyvin tiivistä ja jouhevaa, ja se on antanut niin meidän kuin muidenkin alueen lähituottajien pientuotteille erinomaisen estradin, jatkaa Juha-Pekka.

Maarit Mannisen mielestä on ollut selvästi havaittavissa, että erikoisliikkeiden buumi on alkanut nostaa jälleen vahvemmin päätään – esimerkiksi erikoiskahviloiden, pienpaahtimoiden ja herkkukauppojen muodossa.

Kultasuklaan erikoisherkkujen yksi erityispiirteistä on se, että suklaaseen yhdistettävät maut erottuvat selvästi esimerkiksi kokonaisten marjojen ansiosta.

– Käytämme mahdollisuuksien mukaan kokonaisia partikkeleita suklaassa, jolloin eri maut tulevat kunnolla esille suklaapalaa puraistessa, Juri mainitsee.

Asiakkaat tarttuvat rohkeasti myös Kultasuklaan uusiin makuyhdistelmiin, kuten aromikkaan tummaan suklaaseen, johon on sekoitettu rapeita paahdettuja härkäpapuja ja merisuolaa. Tutummista mauista ja tuotteista suosionsa ovat vuodesta toiseen säilyttäneet Kultasuklaan Rocky Road -suklaalevy ja alkuperäinen Ruosteiset työkalut -klassikkosarja.

Tuotannon alkulähteille

Kultasuklaan toiminta sai lisää laajuutta ja näkyvyyttä aiemmin syksyllä, kun Kultasuklaa Oy ja Arctic Forest Foods Oy kertoivat yhdistävänsä liiketoimintansa. Uuden yhtiön toimipaikka ja suklaatehdas ovat vastedeskin Iittalassa, kun taas tuotekehitystä tehdään Rovaniemellä.

– Tulemme käyttämään sekä Arctic Kultasuklaa- että kansainvälisesti uutta Arctic Africa -brändinimeämme, Juri kertoo.

Arctic Africa -brändi yhdistää pohjoisen arktiset ja Afrikan lämpimät maut sekä raaka-aineet toisiinsa.

– Pääsemme hyödyntämään aivan uudella tavalla kotimaisia raaka-aineita suklaatuotteissamme, vaikka suklaan pääraaka-aine Afrikasta tuleekin, sanoo Juri.

Uusi yhtiö aikoo hankkia suklaan raaka-aineita suoraan Afrikasta, jossa kasvatetaan yli 70 prosenttia maailman kaakaopavuista.

– Meitä on kiinnostanut, miten pääsisimme lähemmäs alkulähteitä ja viljelijöitä. Haluamme vaikuttaa enemmän siihen, että arvoketjusta todella jää osa tuotannon alkulähteille ja että tunnemme tuotantoketjun alusta loppuun saakka. Toki olemme tähänkin saakka käyttäneet vain sertifioituja raaka-aineita, kertoo Juri.

– Tämän uuden tekemisemme myötä meille mahdollistuu aiempaa paremmin yhdenvertaisuuden edistäminen. Olemme siinä mielessä pioneeri toimija, että haluamme viedä entistä suurempaa tuotantoketjun arvoa Afrikkaan, lisää Juha-Pekka.

– Missionamme on, että jos meidän kaltaisemme pieni yritys pystyy tämän tekemään, myös isot yritykset pystyvät siihen.

Uudenlaisen toiminnan tarkoituksena on kiinnittää huomiota kaakaon kasvatuksen laadullisiin asioihin ja viljelijän asemaan Afrikassa. Lisäksi uusi yhtiö suunnittelee paikallisten suklaatehtaiden perustamista Afrikkaan.

Katso Kultasuklaan video TÄÄLTÄ.

HämeenOmaa kuohua kanavalla

Kun veljekset alkoivat panna omaa olutta – Vanhan Vääksyn juureva käsityöläispanimo syntyi intohimosta hyvään olueen ja ruokaan.

Veljekset hurahtivat käsityöläisoluen panemiseen - raaka-aineet halutaan läheltä

Kanavan Panimo on siitä erikoinen pienpanimo, että se sijaitsee keskellä kesän vilkkaimpia turistivirtoja – tarkemmin sanoen idyllisenä kesäpaikkakuntana tunnetussa Asikkalan Vääksyssä.

– Päätös perustaa oma pienpanimo syntyi kesällä 2014 piknikillä Suomenlinnassa. Olimme funtsineet broidin kanssa jo aiemmin, että voisimme alkaa miettiä jonkinlaista yhteistä liiketoimintaa, yrittäjä Jan ”Janski” Karlstedt kertoo.

Panimobuumi oli siihen aikaan hyvässä nosteessa. Ajatus oman panimon perustamisesta sai lisäboostia siitä, että Janskilla ja hänen yrittäjäveljellään Jukka Karlstedtilla oli jo jonkin verran kokemusta panimoalalta.

– Pääsimme nuoruudessamme hommiin ensin Mallasjuoman ja myöhemmin Hartwallin panimo-osaston keittämölle, joten kosketus alaan saatiin jo silloin. Faijalla taas on pitkä kokemus elintarvikealan laitteistopuolesta ja yritysmyynnistä, niin päätös oman yrityksen perustamisesta oli lopulta aika helppo, Janski sanoo.

Hänellä itsellään on vahva reseptiikan taju, jota myös oluen valmistuksessa tarvitaan. Pitkän uran keittiömestarina tehnyt Janski onkin niin sanotusti toinen jalka keittiössä ja toinen panimolla – siitä leveä haara-asento. Panimon toimitusjohtajana toimivalla Jukalla on puolestaan vahva tausta koti- ja ulkomaankaupasta, joten myynnin ja markkinoinnin pelikenttä on hänelle tuttu.

Kun summaa isän ja poikien osaamiset ja taustat yhteen, niin oman pienpanimon perustaminen taisi olla Kanavan Panimon kohdalla enemmän kohtalo kuin sattuma.

Opit omasta verkostosta

Piknikillä syntynyt liikeidea kypsyi vähitellen käytännön tasolle, ja Kanavan Panimon matka käynnistyi Vääksyssä virallisesti vuonna 2016. Toiminnan alkuvaiheessa yrittäjäveljesten apuna olivat isä Kyösti Karlstedt ja hänen tuttavansa Enn Kärblane, joka on tunnettu virolainen panimomestari.

– Enn oli ensimmäisen vuoden ajan meidän avaimemme oluen teolliseen tuotantoon, että saatiin nyanssit kohdilleen, Janski mainitsee.

Sittemmin eurooppalaista olutkulttuuria on vaalittu tarkoin Kärblanen jakamin opein.

Kyösti-isän tietotaito alan laitteista on ollut niin ikään suureksi avuksi.

– Minulla on yritystausta elintarviketeollisuuden kone- ja laitetoimittajana, ja kun pojat suunnittelivat lähtevänsä mukaan panimobisnekseen, niin enhän minä malttanut pysyä poissa, Kyösti nauraa.

Isän muutkin neuvot ja opit ovat kulkeneet matkassa mukana. Kyösti uskoo pystyneensä iskostamaan pojilleen ainakin kaupankäynnin perussäännöt, jotka eivät ole aina niin itsestäänselviä pienpanimoalan nuoremman kaartin yrittäjille.

Paikallinen raaka-ainepankki

Vanhassa Vääksyssä toimiva pienpanimo vannoo lähituotannon nimeen. Pääraaka-aine, mallasvilja, saapuu Lahdesta Viking Maltilta ja mallastamaton vilja päijäthämäläisiltä viljelijöiltä. Kausioluiden twist syntyy paikallisista marjoista, yrteistä ja juurista – panimon omalla reseptiikalla.

– Aina, kun mietimme oluidemme raaka-aineita, niin piirrämme harpilla ympyrän ja katsomme, mitä voimme saada läheltä, Janski hymyilee.

Tavoitteena on panna laadukasta käsityöläisolutta mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä.

Paikallisuudella on tärkeä osansa niin raaka-aineissa kuin yhteistyössäkin, jota Kanavan Panimo tekee paitsi alueensa tuottajien, myös muun muassa paikallisen osuuskaupan kanssa.

– Yhteistyömme Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa on ollut sujuvaa ja hedelmällistä. Yhteistyöstä on ollut mukavasti apua myös Kanavan Panimon tuotepaletin suunnittelussa, kun näemme, mitkä tuotteet kiertävät kaupoissa tasaisesti, kertoo Janski.

Hän hoitaa pääsääntöisesti Kanavan Panimon oluiden reseptiikan, mutta uusia tuoteartikkeleita lähdetään aina kehittelemään omalla porukalla.

– Perusajatus siitä, mitä lähdemme tekemään, syntyy yhteistyöllä, Janski sanoo.

– Samoin nimet funtsimme yhdessä. Minä puolestani hoidan loppuvaiheen suunnitteluyhteistyön yhdessä meidän suunnittelijan kanssa. Hiomme käytännön ”detskut” kuntoon, jatkaa Jukka.

Kanavan Panimon nykykalustolla pystyy valmistamaan vuositasolla maksimissaan 70 000 litraa olutta. Ensi vuosi tuo kuitenkin mukanaan merkittäviä muutoksia.

– Saamme loppuvuoden aikana lisää käymistankkeja; kellaritankkeja meille tuli jo lisää. Pullotuskonekin on vaihtumassa vuoden sisään, jolloin saamme automaattisen pullotuslinjan, veljekset kertovat.

Uusilla laitteilla tuotannon vuosikapasiteetti nousee 120 000–140 000 litraan riippuen siitä, mitä oluita valmistetaan.

Kanavan Panimon ensi vuoden suunnitelmiin sisältyy myös kaupan avaaminen päärakennuksen yhteyteen, mikä mahdollistaisi nykyistä paremmin mm. erityyppiset yritysvierailut. Tällä hetkellä Kanavan Panimon kauppa sijaitsee tuotantotilojen viereisessä rakennuksessa.

Ei muuten ole sattumaa, että Kanavan Panimon kotipaikaksi valikoitui Asikkalan Vääksy.

– Vääksy on sopivan lähellä pääkaupunkiseutua ja meille hyvin tuttu paikka, sillä olemme täältä kotoisin, veljekset taustoittavat.

Toisin sanoen Jukka ja Janski palasivat osittain juurilleen perustaessaan oman pienpanimon Vääksyyn. Juurevaa on myös olut, jota käsityöläispanimon uumenissa valmistetaan.

Katso Kanavan Panimon video TÄÄLTÄ.

HämeenOmaa Orimattilasta

 Parasta paikallista Orimattilan puutarhalta: Varpioiden perheyrityksessä ei tingitä laadusta eikä aidosta vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa.

Varpioiden perheyrityksessä ei tingitä laadusta eikä aidosta vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa

– Laatu on meille tärkeä kriteeri. Jos vastaamme asiakkaan odotuksiin tai pystymme ylittämään ne, olemme onnistuneet, toteaa Varpio Puutarhan yrittäjä Hannu Varpio.

Orimattilassa toimiva perheyritys ei tyydy vain puhumaan arvoistaan, vaan näyttää ne toteen omien tekemistensä kautta.

– Lähellä olevien kumppaneidemme kanssa tehtävä yhteistyö on meille hyvin tärkeää. Käytämme mahdollisuuksiemme mukaan paikallisia palveluja, esimerkiksi lähialueen tavarantoimittajia, Hannu antaa esimerkin.

– Käytän itsekin mahdollisimman paljon lähialueen palveluja, koska silloin tiedän varmuudella, mitä saan. Samasta syystä haluan tarjota myös omille asiakkaillemme ja muille kumppaneillemme paikallisia tuotteita ja palvelua, hän jatkaa.

Läpinäkyvä toiminta ja asiakaslähtöisyys ovat niin ikään Varpio Puutarhan toiminnan ytimessä. Hannu ja hänen poikansa Tuukka Varpio, tuleva yrittäjä, korostavat avoimuuden merkitystä kaikessa omassa toiminnassaan.

– Luotettavuus on yksi tärkeä tekijä, kun puhutaan paikallisuudesta. Uusien pakkaustemme ansiosta olemme päässeet vielä piirun verran lähemmäs asiakkaitamme: pakkausten kyljestä löytyy meidän omat naamamme ja numeromme. Meille voi siis antaa helposti suoraa palautetta, Tuukka hymyilee.

– Palautteen avulla pystymme kehittämään edelleen toimintaamme, Hannu lisää.

Varpio Puutarhan tuoreessa ja monipuolisessa valikoimassa on tällä hetkellä reilut 40 tuotetta. Yrteistä eniten myydään basilikaa, ja Varpion punaposkiset tomaatit saavat myös usein spontaania kiitosta.

Puhdasta ja tuoretta

Varpio Puutarhalla käytetään pääasiassa biologista torjuntaa.

– Käytämme tosi vähän keinotekoisia kasvinsuojeluaineita, kertoo Tuukka.

– Kun opettelee biologisen torjunnan kunnolla, saa paljon paremman lopputuloksen. Ja vaikka se maksaa, on sadon hävikki lopulta pienempi, jatkaa Hannu.

Varpio Puutarha -tuotteissa näkyy ja tuoksuu tuoreus: tänään iltapäivällä kerätyt vihannekset ovat heti huomenna myynnissä paikallisissa kaupoissa.

Osuuskauppa Hämeenmaa on yksi Varpio Puutarhan pitkäaikaisista kumppaneista. Orimattilalaisen puutarhan tuotteita löytyykin suuresta osasta Hämeenmaan markettoimipaikkoja.

– Kun kasvien kanssa ollaan tekemisissä, pitää omaa toimintaa jatkuvasti kehittää. On ollut hienoa, että olemme päässeet tekemään Hämeenmaan asiantuntijoiden kanssa yhteistyötä myös toiminnan kehittämisen osalta, mainitsee Tuukka.

Omassa porukassa monipuolista osaamista

Varpio Puutarha työllistää pääasiassa viitisentoista työntekijää, ja sesonkiaikana lukumäärä nousee noin 20:een.

– Sesonki käynnistyy tammikuun puolivälissä, ja paras sesonkiaika jatkuu siihen saakka, kun ensimmäiset avomaavihannekset ilmestyvät kauppoihin, Hannu kertoo.

Vielä noin vuosi sitten Varpio Puutarhalla oli kasvihuoneet Orimattilan lisäksi Virkkalassa, mutta nyt toiminta on keskitetty Orimattilaan.

Yrityksessä on tällä hetkellä neljä niin sanottua vastuuhenkilöä, joiden osaamiset yhdistämällä on saatu aikaiseksi todellinen tehotiimi: Hannun ja Tuukan lisäksi vastuuhenkilöihin lukeutuvat Iitu Ylönen ja Konsta Karvonen.

– Iitu on meidän työnjohtajamme: Hän organisoi hommat ja tekee muutenkin ihan kaikkea. Iitu on tällä hetkellä ihan korvaamaton. Konsta puolestaan on työskennellyt kokkina Helsingin tunnetuissa ravintoloissa. Hän on kehitellyt kaikki meidän omat reseptimme, Hannu kehuu.

Varpio Puutarhan kuvalliset reseptit löytyvät kootusti yrityksen nettisivuilta. Kuvien herkulliset annokset on kokannut ja sommitellut Konsta, ja kuvaaminen on ollut Varpiolle freelancerina töitä tekevän Maija Mattilan vastuulla.

– Maija opiskelee graafista suunnittelua. Hän on myös suunnitellut uuden ilmeemme ja pakkauksemme sekä kehitteillä olevat uudet nettisivumme, Tuukka kertoo.

Varpio Puutarhalla on takanaan jokunen haastavampi vuosi, mutta viimeisen vuoden aikana toiminnalle on onnistuttu ottamaan uusi suunta.

– Olemme päässeet oikealle tielle, ja olemme omaan asemaamme paikallisena lähituottajana tyytyväisiä, Hannu toteaa.

Katso Varpion Puutarhan video TÄÄLTÄ.

 

HämeenOmaa tuoretta kalaherkkua

Paikallista kalaa – Salpausselän Kalan savu-uuneissa kypsyy tasaiseen tahtiin tuoreita kalaherkkuja

– Meille tulee päivittäin tuoretta lohta, jonka käsittelemme itse alusta loppuun. Kokonaiset kalat fileoidaan, nypitään ja suolataan – seuraavana päivänä savustetaan, kertoo Salpausselän Kalan (https://www.salpausselankala.fi/) yrittäjä, kalakauppias Ari Seppälä.

Lahdessa toimiva yritys on erikoistunut tuoreen kalan käsittelyyn ja jalostukseen. Salpausselän Kalan laadukkaat lohi- ja kirjolohituotteet valmistetaan käsityönä, ja niitä saa paitsi savustettuina, graavattuina ja kylmäsavustettuina, niin myös tuoreina fileinä.

– Me teemme aitoa, premiumia. Savustamme kalat aidolla purulla. Suurin tuoteryhmämme on lämminsavulohi, sanoo Seppälä.

Salpausselän Kala hyödyntää ansiokkaasti myös sopimuskalastajiensa verkostoa, jotta voi tarjota asiakkailleen monipuolisesti kotimaisten järvien maukkaita kalavaihtoehtoja: ahventa, kuhaa, haukea sekä muita järviemme herkkuja kausi- ja sesonkituotteina. Lisäksi yritys tuo maahan lounasravintoloille sopivia tuotteita, kuten äyriäisiä.

Asiakkaita varten

Salpausselän Kalan toiminnan keskeisiä arvoja ovat muun muassa vastuullisuus ja asiakaslähtöisyys.

– Olemme pieni, joustava ja asiakaslähtöinen yritys, toteaa Ari Seppälä.

Yrityksen herkullisten kalatuotteiden laadusta ei tingitä, ja kalakauppias toteuttaa itse päivittäin tarkkaa laadunvalvontaa.

– Otan tuotteiden siivutusvaiheessa näkkärin päälle graavi- tai kylmäsavukalaa ja maistelen, ovatko suolat ja laatu kohdillaan.

Perinteikkään yrityksen juuret ulottuvat 1980-luvulle. Ari Seppälän vastuulle liiketoiminta siirtyi uuden vuosituhannen puolella.

– Otin Salpausselän Kalan liiketoiminnan haltuuni vuonna 2009. Viisi vuotta myöhemmin meille valmistui uusi tuotantolaitos Jokimaan yrityspuistoon Lahteen.

Aitoja, puhtaita makuja

Tuotantotilojen modernit savu-uunit, savustuksessa käytettävä aito purusekoitus sekä suolauksessa hyödynnettävä Salpausselän harjun raikas pohjavesi takaavat yrityksen kalajalosteille aidon ja puhtaan maun.

– Toimimme pääosin Etelä-Suomen alueella. Tuotteitamme saa (Osuuskauppa) Hämeenmaan Prismoista ja S-marketeista sekä Citymarketeista. Toimitamme tuotteitamme myös esimerkiksi Helsinkiin, Kouvolaan ja Jyväskylään, Seppälä kertoo.

Osuuskauppa Hämeenmaan ja Salpausselän Kalan yhteistyö käynnistyi 2000-luvun alkupuolella ja on jatkunut jo hyvän matkaa toistakymmentä vuotta.

– Meille on kunnia-asia olla Hämeenmaan tavarantoimittaja, Ari Seppälä hymyilee.

Kalatuotteiden kuljetukset hoituvat pääosin yrityksen omilla kylmäautoilla, mutta pidemmillä matkoilla tuotteiden kuljetuksesta vastaa Salpausselän Kalan yhteistyökumppani.

Paikallisella kalayrityksellä on tietenkin myös oma paikallinen kalakauppa: Salpausselän Kalan myymälä sijaitsee Lahden kauppahallissa, aivan kaupungin ytimessä.

Katso Salpausselän Kalan video TÄÄLTÄ.

Maukasta maatilalta

Tammelalainen, lihatuotteita käsityönä valmistava Makuliha on toiminut pitkälti yli toistakymmentä vuotta Hämeenmaan yhteistyökumppanina. Vuonna 1991 perustetun perheyrityksen juuret ovat suomalaisella maaseudulla.

“Makuliha on perustettu maatilallemme. Vanhempamme Pekka ja Meeri perustivat yrityksen. Meille tärkeintä on, että kaikki käyttämämme raaka-aine on kotimaista. Kauppoihin pääsee vain priimaa”, yrittäjä ja makkaramestari Jussi Ali-Lekkala sanoo.

Hän pyörittää yritystä yhdessä sisarensa Riikka Ali-Lekkala-Toivon kanssa. Riikka on Makulihan toimitusjohtaja.

Lihaisat leikkeleet, erikoismakkarat ja ainutlaatuiset makuyhdistelmät ovat kantahämäläisen yrityksen käyntikortteja.

“Nautin työssäni siitä, että pääsen kehittelemään hyvin monenlaisia, erilaisia makuelämyksiä”, kertoo Jussi.

Makkaramestarina hän etsii jatkuvasti uusia raaka-aineita uudenlaisten makujen pohjaksi. Makuliha työllistää 40 työntekijää. Yrityksen tuotteita on myynnissä ympäri Suomen.

Katso Makulihan video TÄÄLTÄ.

Aina tuoretta kalaa

Hämeenlinnalainen Konsta Kankaala viettää runsaasti aikaa vesillä. Hauhon Järvituotteen yrittäjä on sukunsa ainoa ammattikalastaja.

Hämeenlinnalainen Konsta Kankaala viettää runsaasti aikaa vesillä. Hauhon Järvituotteen yrittäjä on sukunsa ainoa ammattikalastaja.
“Olen ensimmäinen polven ammattikalastaja, mutta harrastajakalastajia suvussamme on paljon. Vanhempien miesten kanssa on tullut liikuttua paljon järvellä pienestä asti”, kertoo Konsta.
Hän ryhtyi kalastamaan ammatikseen kuusi vuotta sitten ja on edelleen sillä tiellä.

Hauhon Järvituotteen laatu syntyy tuoreudesta, puhtaista raaka-aineista, ekologisesta kestävyydestä ja kalatuotteiden ammattitaitoisesta käsittelystä. Kun valitset paikallista kalaa, tiedät, mistä se on tullut ja kuka sen on pyytänyt.
“Valitsemalla paikallisen saat lautasellesi tuoreen, ekologisesti kestävän ja kalastetun tuotteen”, Konsta Kankaala painottaa.
Hän on tyytyväinen yhteistyöhönsä Hämeenmaan kanssa, mikä on miehen mukaan tuonut kalan myyntiin vakautta ja varmuutta sekä nostanut tuottajahintoja.

Katso Hauhon Järvituotteen video TÄÄLTÄ.

Juuressa sen salaisuus

Vääksyläinen perheyritys, Viipurilainen Kotileipomo, kulkee niin sanotusti leipä edellä – onhan sen tukijalkana kaupoissa myytävät, juureen lähiraaka-aineista leivotut ruis- ja artesaanileivät.

“Haluamme tehdä Asikkalasta Suomen ruisleipäpääkaupungin”, toimitusjohtaja Tuomas Ylä-Hemmilä heittää.
Viipurilaisen Kotileipomon valikoimissa on tällä hetkellä 12 erilaista leipää, jotka leivotaan laadukkaista lähiraaka-aineista. Yritys on keskittynyt rukiiseen, mutta tuoteperheeseen kuuluu myös kauraleipiä.
– Teemme noin 1,2–1,5 miljoonaa leipää vuodessa, Tuomas arvioi.
Ylä-Hemmilöiden käsissä pienestä perheyrityksestä on kasvanut lähes kolmekymmentä henkilöä työllistävä leipomo.
Viipurilainen tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa paikallisten viljelijöiden ja paikallisen Vääksyn Myllyn kanssa. Myös Hämeenmaa on vääksyläisyritykselle merkittävä yhteistyökumppani ja asiakas: Viipurilaisen Kotileipomon leipiä saa nimittäin lähes kaikista kaupoistamme.

Viipurilaisen Kotileipomon videon pääset katsomaan TÄÄLTÄ.