Yli-Karkelan tilalla Kärkölässä viljellään porkkanoiden eliittiä. Täydellisen porkkanan kaava nousee valokeilaan vuosi toisensa jälkeen.

Kaikki viljelijät ovat ylpeitä työstään, mutta Anne ja Eero Seppälä ovat vielä enemmän. Nämä maatalousyrittäjät viljelevät Kärkölässä hehtaareittain porkkanaa, joka tunnetaan erittäin makeasta ja mehukkaasta maustaan.

– Olemme alusta lähtien halunneet viljellä lajiketta, jonka takana voimme seisoa ihan omilla kasvoillamme, Anne Seppälä hymyilee.

Yli-Karkelan tilan juuret ulottuvat 1900-luvun vaihteeseen. Tila on siirtynyt aina isältä pojalle: Eero ja hänen vaimonsa Anne ovat nyt 16. vuotta tilan isäntä ja emäntä.

– Aiemmin täällä pidettiin lypsykarjaa ja kasvatettiin viljaa, välillä myös sokerijuurikasta sekä siemenviljaa. Lehmät muuttivat naapuriin vuonna 2013 ja nyt porkkana on päätuotteemme. Porkkanaan päädyttiin, sillä suomalaiselle porkkanalle on enemmän menekkiä kuin sitä tuotetaan. Siinä rinnalla meillä viljellään yhä viljaa, punajuurta, naurista ja heinänsiementä, Eero avaa tilan historiaa.

– Isäntä on tosiaan kasvanut tähän alaan ja minä muutin maalle, kun lupauduin vaimoksi. Tapasimme maatalouskoulussa parikymmentä vuotta sitten, mainitsee Anne.

Nyt tilaa on pitämässä viides sukupolvi ja kuudes on kovaa vauhtia tulossa. Koko perhe onkin aktiivisesti mukana yrityksessä.

– Poikamme Erno on valmistumassa maatalouskoulusta ja hän on saanut aina lomaa porkkanannostoon. Nyt hän tekee näyttötyötä tilalla. Myös Eeron isä on kovasti meidän apuna; meitä sählää siis täällä kolme sukupolvea yhtä aikaa, Anne nauraa.

Yli-Karkelan tila työllistää Seppälöiden lisäksi kolme työntekijää.

”Ei ollut mikään aprillipila”

Annen ja Eeron mukaan yhteistyöllä Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa on iso rooli heidän toiminnassaan.

– Oli vuosi 2015 ja emme olleet pakanneet vielä yhtäkään porkkanaa, kun juttelimme meidän kylän S-marketissa tuotteistamme. Lähdimme kiertelemään kauppoja ja veimme porkkanoita maistiaiseksi. Parin päivän päästä soitimme kauppoihin, että mitä tykkäsitte ja 95 prosenttia kaupoista jäikin meidän asiakkaiksemme.

Ensimmäiset kaupat syntyivät aprillipäivänä.

– Onneksi ensimmäinen kauppa ei ollut mikään aprillipila! Hämeenmaan S-market oli ensimmäinen myymälä, joka otti porkkanoitamme myyntiin, iloitsee Anne.

Yhteistyö paikallisen osuuskaupan kanssa on tilanpitäjien mielestä ollut helppoa. Yli-Karkelan tilan tuotteita on myynnissä Hämeenmaan Lahden, Orimattilan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Hämeenlinnan ja Riihimäen myymälöissä. Lisäksi tuotteita löytyy Vantaalta ja Turengista.

– On ollut suuri ilo tehdä yhteistyötä Hämeenmaan kanssa. Kaikki on sujunut puolin ja toisin hyvin. On palkitsevaa viedä tuotteet kauppoihin ja nähdä ne myymälöiden hyllyillä. Toivomme, että yhteistyö jatkuu hamaan tulevaisuuteen saakka, Anne ja Eero toteavat.

Poikkeusaika ei muuttanut arkea porkkanafarmilla merkittävästi, ja porkkanoita myytiinkin ennätykselliset 190 000 kiloa viime vuonna. Taustalla saattoi olla leivontabuumi.

– Ajoittain hamstraaminen näkyi porkkanoissamme ja mietin, että pelkäävätkö ihmiset niiden loppuvan kaupoista niin kuin vessapaperin, vitsailee Anne.

Vastuullisuutta unohtamatta

Porkkanan matka pellolta pöytään on hyvin selkeä.

– Oma toimintamme kattaa kaiken alusta loppuun saakka: me kasvatamme, nostamme, pesemme, pakkaamme ja kuljetamme tuotteemme itse, kertoo Anne.

Tilalla on noudatettu jo toistasataa vuotta mottoa ”tehdään hyvää ja laadukasta”.

– Käytämme pelloillamme kasvinsuojeluaineita vain tarpeeseen. Meidän tuotteillamme on myös sirkkalehtimerkki, joka kertoo tuotteidemme luotettavuudesta ja korkeasta laadusta, Anne sanoo.

Yli-Karkelan tilalla korostuu ekologinen ja vastuullinen ajattelu: tilalle on tulossa aurinkosähköjärjestelmä ja jätteen määrä pyritään minimoimaan jokapäiväisessä toiminnassa.

– Ekologisuus on ajatuksemme kaikessa, se tulee ihan luonnostaan meiltä. Nautimme elämästämme maalla ja kaikesta luonnonläheisyydestä, joten ehkä se ajatusmaailma tulee sieltä, pohtii Anne.

– Suosimme myös itsekin mahdollisimman paljon lähialueen palveluja, koska tiedämme, että viljelijät yrittävät tehdä kaiken parhaimmalla mahdollisella tavalla. Toivommekin yhä useamman ihmisen valitsevan lähituottajan tai edes kotimaisen tuotteen, hän lisää.

Annen ja Eeron tavoitteena on laajentaa porkkananviljelyä hehtaari kerrallaan ja hakea sitä kautta uusia asiakkaita.

– Haluamme jättää hyvän pohjan pojallemme ja nyt meillä on aikaa laajentaa toimintaamme. Silloin kun tilalla oli karjaa, meillä oli vain vähän vapaa-aikaa ja kaikki häät sekä hautajaiset oli sovittava navetan aikataulujen mukaan. Nykytilanteemme on aika luksusta maatalousalalla, sillä pystymme pitämään jopa parikin viikkoa lomaa yhdessä.

Lahjaksi kiitollisuutta

Yli-Karkelan pupukuvioidut porkkanapussit ja erityisesti niiden maukas sisältö niittävät paljon kiitosta asiakkailtaan.

– Jokainen henkilökohtainen kiitos lämmittää aina mieltämme. Saamme paljon puheluita, viestejä ja jopa joulu- sekä pääsiäiskortteja, joissa meitä kiitetään hyvistä porkkanoista, Eero kertoo.

Haastattelunkin aikana Seppälöiden puhelimeen pirahtaa taas yhden tyytyväisen asiakkaan kiitosviesti.

– Paha kello kulkee nopeasti, mutta harvempi tarttuu puhelimeen kiittääkseen – saati kirjoittaa kortin ja vie sen postilaatikkoon. Kyllä nämä saavat miettimään, että vautsi, jotain me teemme oikein, jatkaa Anne.

Mikä sitten on parhaan paikallisen porkkanan maun salaisuus?

– Ne ovat rakkaudella viljelty, naurahtaa Eero.

– Sitäkin, mutta onhan se myös lajikekysymys, Anne paljastaa hymyillen.

Tyrvännön Marja ja Vihannes on 90-luvun puolivälissä perustettu kotimainen perheyritys, joka työllistää kesän sesonkiaikaan parhaimmillaan noin 70 ihmistä. Nimestään huolimatta tilalla viljellään nykyään vain marjoja.

– Nimi juontaa juurensa yrityksen alkuaikaan. Kasvatimme aluksi nippusipulia ja kesäkurpitsaa. Vaikka niiden kasvatuksesta on siirrytty kokoaikaiseen vadelman ja mansikan viljelyyn, on nimi pysynyt ennallaan, kertoo Eino Markkanen, Tyrvännön Marja ja Vihanneksen kaupallinen johtaja.

Ensimmäiset tunnelinsa Tyrvännön Marja ja Vihannes sai vuonna 2013.

– Silloin meille tuli ensimmäiset 12 matalaa tunnelia, ja sen jälkeen olemme rakentaneet kutakuinkin joka toinen vuosi uusia tunneleita. Tavoitteena on, että vuonna 2023 kaikki marjat kasvatetaan muovin alla, Eino mainitsee.

Hattulalaisen marjatilan viljelyala on maltillinen, mikä hankaloittaa esimerkiksi mansikanviljelyä – peltojen kierrätykseen kun ei pienellä tilalla mahdollisuuksia ole. Tunneliviljelyn etuja ovat Eino Markkasen mukaan mm. mahdollisuus samalla pellolla pysymiseen, marjojen tasainen saatavuus ja korkea laatu sekä pitkä kasvukausi. Marjoja saadaankin aina kesän alusta lokakuulle saakka. Satoa varmistavat esimerkiksi petopunkit, jotka syövät tuholaispunkkeja.

Tunneliviljely vaatii kuitenkin enemmän tietotaitoa kuin avomaalla viljely. Lisätyötä tunneliviljelyssä teettää, että taimia täytyy istuttaa enemmän ja muovit ottaa pois aina satokauden päätteeksi.

Lähialue erityisen tärkeä

Tyrvännön Marja ja Vihanneksella on 5,4 hehtaaria omaa viljelyalaa ja kolmisen hehtaaria vuokrapeltoja. Ensi vuonna viljelyala kasvaa yhdellä uudella hehtaarin kokoisella lohkolla.

Tyrvännön herkullisia vadelmia saa S-ryhmän ruokakaupoista laajasti eri puolita Suomea. Makeaa mansikkaa tilalta toimitetaan pääasiassa vain Osuuskauppa Hämeenmaan Hämeenlinnan alueen ruokakauppoihin.

– Menneenä kesänä marjaa tuli odotettua aikaisemmin ja tiiviimmällä aikataululla, minkä vuoksi laitoimme marjoja myyntiin myös meidän omaan pihamyymäläämme, Tyrvännön Marja ja Vihanneksen toimitusjohtaja, viljelijä Jussipekka Markkanen kertoo.

Perheyrityksen yhteistyö Hämeenmaan kanssa alkoi 90-luvun loppupuolella.

– Ensimmäiseksi toimitimme sipulinippuja Hämeenlinnan Prismaan, ja siitä yhteistyömme Hämeenmaan kanssa lähti vähitellen laajenemaan, mainitsee Jussipekka.

Hän kertoo olevansa erittäin tyytyväinen osuuskaupan kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

– Oman alueen ruokakaupat ovat tärkeitä toimintamme kannalta. Haluamme palvella mahdollisimman hyvin alueemme ihmisiä, toteaa Jussipekka.

– Marjoja kulutetaan yhä enemmän, ja asiakaskysyntään pitää vastata, jatkaa Eino.

Tyrvännön Marja ja Vihanneksen tavoitteena on kasvattaa edelleen toimintaansa.

Kesälomalla joulun pyhinä

Sesonki käynnistyy kesän alussa ja pitää marjayrittäjät erityisen kiireisinä seuraavat viikot.

– Kesän kiireviikkoina meillä on lähes 60 poimijaa ja kymmenkunta muuta työntekijää. Keväisin ja syksyisin työllistämme parikymmentä ihmistä, Eino Markkanen sanoo.

Kotimainen ja etenkin paikallinen ruoka on Markkasille sydämenasia. Maatilan kasvatteina he pitävät tärkeänä sitä, että kotimainen ruoantuotanto olisi tulevinakin vuosina vahvoissa kantimissa.

Syksyn tullen Tyrvännön tilan yrittäjien kiireet helpottavat, joskin vadelman satokausi jatkuu pitkälle syksyyn. Talvi ja varhaisimmat kevätkuukaudet ovat Tyrvännön Marja ja Vihanneksen väelle uuden rakentamisen ja akkujen lataamisen aikaa.

– Ennen joulua rakennetaan tunneleita ja sitten koitetaan pitää vähän kesälomaa. Sen olen oppinut, ettei kannata haalia liikaa hommia itselleen. Porukkaa pitää olla sen verran, ettei tarvitse tehdä töitä kellon ympäri, toteaa Jussipekka Markkanen.

Vuonna 2010 Ypäjällä perustetun Arctic Milkin toimitusjohtajalle Juha Lundströmille oli selvää jo varhain, mitä hän haluaa tehdä työkseen.

– Meijeritaustaahan minulla on jo isoäidin puolelta 40-luvulta, ja sitten toinen sukuhaara on tehnyt maataloutta. Olen tutustunut molempiin aloihin lapsuudessani ja päässyt kokeilemaan laajasti eri työtehtäviä.

Juha oli useana kesänä töissä Nivalan osuusmeijerissä. Myöhemmin hän suuntasi karjatalouskoulun kautta Hämeenlinnaan meijerioppiin – mummolta saamansa elämänohje mukanaan: "Työs tee niin hyvin, ettei tartte hävetä."

Myös Juhan vaarin elämänfilosofia vaikutti aikoinaan nuoren miehen ajatuksiin.

– Vaarillani oli paljon viisautta, ja hän arvosti suuresti pientilaa. Hän oli ajatuksiltaan sellainen ekologisuuden ja luomuviljelyn edelläkävijä: ”älä ota maasta enempää kuin se antaa, ja kohtele eläimiä yhtä hyvin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan”.

Vaarin opit ovat kulkeneet Juhan mukana tähän päivään saakka.

– Myös me Arctic Milkillä haluamme tehdä aitoja makuja suomalaista luontoa kunnioittaen.

Kasvua yhteistyöstä

Leipäjuusto on Arctic Milkin päätuote: sen osuus koko tuotannosta on 70 prosenttia. Toiminnan alkuvaiheessa leipäjuusto ei kuitenkaan löytynyt Arctic Milkin omien tuotteiden joukosta.

– Juustomestarina ja meijerialan ammattilaisena tiesin leipäjuuston olevan hyvin kilpailtu tuote. Ajattelin, ettei meidän kannata lähteä tekemään omaa tuotetta.

Arctic Milk valmistikin leipäjuustoa ensin alihankintana, kunnes huomasi, että omalle tuotteelle voisi sittenkin olla kysyntää. Arctic Milk valmistaa perinteistä kainuulaistyyppistä juustoleipää Juhan isoäidin opeilla.

Yhtiön toiminta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Alueellisella yhteistyöllä on ollut toiminnan ja tuotevalikoiman laajentumisessa merkittävä rooli.

– Yhteistyö on tehnyt pienestä toimijasta valtakunnallisen, ja siihen on alueosuuskauppojen merkitys ollut tärkeä. Esimerkiksi Hämeenmaa on ollut meille merkittävä kumppani koko toimintamme ajan. Aloitimme yhteistyömme vuonna 2011, ja mielestäni yhteistyö on koko ajan vain parantunut, Juha Lundström hymyilee.

Arctic Milkin tuoteperheeseen kuuluu leipäjuuston lisäksi tuorejuustotuotteita, kypsytettyjä kermajuustoja erilaisilla makuyhdistelmillä, vanhan ajan viili ja sesonkituotteita – kuten juhannusjuusto. Lisäksi Arctic Milk myy Jokioisten Kartanon Meijerillä valmistettavia gelato-jäätelöitä.

Ympäristöystävälliset tuotantotilat

Toimitusjohtajan lisäksi forssalaismeijeri työllistää kymmenen alan moniosaajaa.

– Meille on tärkeää, että porukka viihtyy. Kehitämme henkilöstön osaamista, ja työergonomiasta pyrimme huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme myös pitää työntekijöiden mielenkiintoa yllä monipuolisella työnkuvalla, Juha mainitsee.

Yhtiön tuotantotilat ovat nykyaikaiset ja ympäristöystävälliset. Meijeri kuuluu kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon sekä käyttää energiantuotannossa nestekaasua höyrylaitoksessaan. Kiinteistöön on myös asennettu suuri aurinkovoimala, joka tuottaa energiaa niin meijerin kuin pakastamonkin tarpeisiin.

Tuotteiden valmistuksessa käytettävä maito kerätään Forssasta sekä lähialueen kunnista Tammelasta, Ypäjältä ja Jokioisilta. Juustontuotannossa syntyvä hera käytetään paikallisessa sikalassa rehuksi.

– Olemme ostaneet kaikki koneet ja laitteet mahdollisuuksien mukaan omalta talousalueeltamme. Kunnossapitokin hoidetaan pääasiassa paikallisin voimin. Haluamme jättää eurot omalle alueelle – ja kotimaahan, Juha kertoo.

Seuraavaksi meijerillä uudistetaan leipäjuustolinjasto, mikä mm. vähentää työn fyysistä kuormittavuutta. Uunien uusiminen vaikuttaa positiivisesti sekä työergonomiaan että tuotteiden tasalaatuisuuteen ja hävikin pienenemiseen.

 

Rievät ovat tuuloslaisen leipomoyrityksen kivijalka, joka on ja pysyy.

– Ilman rievää meidän olisi turha lähteä esimerkiksi markkinoille, yrittäjä Sirkku Tasala hymyilee.

Sirkku ja hänen miehensä Ilmo Tasala ovat nyt 8. vuotta Tuulosrievän puikoissa. Perinteikästä Tuulosrievää on puolestaan leivottu pian neljän vuosikymmenen ajan.

– Yrityksen perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 37 vuotta. Tuulosrievän perustaja Päivi Peltonen alkoi valmistaa rievää alun perin omassa kotitalossaan Tuuloksen Lakkolan kylässä. Sukulaisten mielestä hänen leipomansa leipä oli niin hyvää, että sitä kannattaisi tarjota muillekin kuin vain heille. Päivi alkoikin tehdä kehotuksesta torikauppaa pitkin Hämeenlinnaa, Lahtea ja Helsinkiä, Sirkku avaa Tuulosrievän historiaa.

Päivi Peltosen kotitalo kävi pian liian pieneksi kasvavalle yritystoiminnalle. Tuulosrievä muutti nykyisiin tiloihinsa 90-luvulla, ja tällä hetkellä vanhaan navettaan rakennetusta leipomosta löytyy kolme perinteistä leivinuunia.

– Leivomme päivittäin 700–1500 leipää omilla resepteillämme. Kesäiset markkinapäivät ovat huippuja, mutta keskimäärin leivomme sellaiset tuhatkunta leipää päivässä. Oma tuoteketjumme kattaa ihan kaiken alusta loppuun saakka, myös leipien kuljetukset, mainitsee Sirkku.

Tuulosrievä työllistää yrittäjäparin lisäksi kolme paikallista leipuria, joiden työpäivä käynnistyy aamuyön varhaisina tunteina. Työtä tehdään sillä periaatteella, että kaikki osaavat ja voivat tehdä kaikkea.

Pettämättömät perinnereseptit

Tuulosrievän herkulliset leivät ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa vuosikymmenestä toiseen.

– Emme muuta mitään, jos ei ole pakko – eikä onneksi ole ollut pakko, Sirkku toteaa.

Asiakkaat voivat luottaa esimerkiksi siihen, että saavat vielä aikuisiälläkin samaa hyvää rievää kuin mihin ovat jo omassa lapsuudessaan tottuneet ja ihastuneet.

Rievän lisäksi kauppansa tekevät Tuulosrievän herkulliset, juureen leivottavat ruisleivät.

– Ruistuotteemme ovat kova juttu. Käytämme niiden valmistuksessa keskimääräistä vähemmän suolaa, Sirkku kertoo.

Tuulosrievän 100-prosenttinen ruisleipä sisältää 0,8 % suolaa, eli se täyttää vähemmän suolaa sisältävän leivän kriteerit. Sydänliitto suosittelee leipiä, joissa 100 grammassa on enintään 0,9 grammaa suolaa.

”Onneksi on ruokakaupat”

Poikkeusaika on muuttanut Tuulosrievän arkea merkittävästi siltä osin, että perinteiset markkinat ja messut ovat tippuneet toistaiseksi kalenterista pois.

– Onneksi on ruokakaupat! Olemme tehneet useamman vuoden ajan yhteistyötä Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa. Hämeenmaa on suurin asiakkaamme, ja tuotteitamme menee useamman kerran viikossa osuuskaupan myymälöihin, Sirkku kertoo.

Tuulosrievän leipiä on myynnissä Hämeenmaan Lahden, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueen myymälöissä.

Sirkun mukaan paikallisen osuuskaupan rooli on merkittävä Tuulosrievän toiminnalle.

– Hämeenmaa on tietyllä tavalla meidän tukipilarimme. Ilman yhteistyötämme meillä ei olisi nykyisenlaista toimintaa.

Tuulosrievän kesäkahvilan ryhmävierailut jäivät niin ikään koronan vuoksi toteutumatta viime kesänä. Idyllinen aittakahvila pidettiin kuitenkin avoinna päivittäin lähes koko kesän ajan.

Myös tulevana kesänä Tuulosrievän asiakkaat pääsevät nauttimaan aittakahvilassa leipomon omista leivonnaisista, tuoreesta leivästä ja pullasta sekä aidosta maalaistunnelmasta.

Tuulosrievän oma leipomomyymälä on avoinna läpi vuoden ja harvinaista kyllä, mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Iittalan pienessä suklaatehtaassa syntyy uusi makuyhdistelmä jopa viikoissa – ”Liikeidea on ollut sama alusta lähtien”

Vuonna 1991 perustettu Kultasuklaa työllistää tällä hetkellä viitisentoista artesaanisuklaan ystävää. Herkullisesta valikoimasta löytyy monia yllättäviä, mutta erityisesti suomalaiseen makuun sovitettuja makuyhdistelmiä.

– Kultasuklaan liikeideana on ollut alusta lähtien se, että teemme käsityönä hieman erinäköistä ja erimakuista, sykähdyttävää suklaata suomalaiseen makuun. Myös tuotannon ja toiminnan läpinäkyvyys on meille tärkeä periaate, suklaayrittäjä Juha-Pekka Kärkkäinen kertoo.

– Kun yritystoiminta vuonna -91 käynnistyi, ei Suomessa juurikaan tehty suklaata käsityönä. Siitä kaikki on lähtenyt liikkeelle.

Juha-Pekka Kärkkäinen ja hänen yhtiökumppaninsa Juri Kaskela ovat Kultasuklaan historian kolmannet yrittäjät. Käsillä tekeminen ja lähituotanto ovat yhä edelleen pienen suklaatehtaan toiminnan kulmakiviä, mutta myös moderneja kehitysaskeleita on otettu.

– Olemme pyrkineet tuomaan tuotteitamme tähän päivään olemalla niin maku- ja muototrendien kuin suklaan tekemisen aallonharjalla. Tuomme markkinoille sen, mitä ei ole vielä koettu ja maistettu, Juha-Pekka mainitsee.

Kultasuklaalla on ensi vuonna aihetta juhlaan, sillä perinteikäs yritys täyttää kesällä 30 vuotta.

Alueellinen hyvinvointi keskiössä

Loppuvuosi on kantahämäläisen suklaatehtaan parhainta ja samalla kiivainta sesonkiaikaa. Silloin Kultasuklaan tehtaalla työskentelee noin 15 paikallista osaajaa.

– Suklaan tekemisen pystyy hyvin pitkälti koneistamaan, mutta me olemme valinneet käsityön. Haluamme työllistää ja lisätä hyvinvointia omalla alueellamme, Juha-Pekka sanoo.

Kultasuklaa tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman tuotteita. Iittalan suklaatehtaalla voidaan myös käynnistää nopeasti täysin uuden, oman ja uniikin maun tuotanto.

– Jos haluamme uuden tuotteen, niin meidän ei tarvitse rakentaa sitä varten uutta tuotantolinjaa. Käsillä tekemisen ansiosta meidän on mahdollista tuottaa markkinoille nopeasti uusi tuote; puhutaan ehkä maksimissaan joistakin viikoista, että tuote saadaan kaupan hyllylle, Juri toteaa.

”Erinomainen estradi pientuotteille”

Kultasuklaa tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten lähituottajien kanssa. Yritys on tehnyt pitkään yhteistyötä myös oman alueensa osuuskaupan eli Hämeenmaan kanssa.

– Yhteistyöllämme on pitkät perinteet, Kultasuklaan myyntipäällikkö Maarit Manninen vahvistaa.

– Se on kasvanut ja kehittynyt positiivisesti eteenpäin, ja uusia tuotteita ollaan saatu jakeluun. Yhteistyömme on ollut hyvin tiivistä ja jouhevaa, ja se on antanut niin meidän kuin muidenkin alueen lähituottajien pientuotteille erinomaisen estradin, jatkaa Juha-Pekka.

Maarit Mannisen mielestä on ollut selvästi havaittavissa, että erikoisliikkeiden buumi on alkanut nostaa jälleen vahvemmin päätään – esimerkiksi erikoiskahviloiden, pienpaahtimoiden ja herkkukauppojen muodossa.

Kultasuklaan erikoisherkkujen yksi erityispiirteistä on se, että suklaaseen yhdistettävät maut erottuvat selvästi esimerkiksi kokonaisten marjojen ansiosta.

– Käytämme mahdollisuuksien mukaan kokonaisia partikkeleita suklaassa, jolloin eri maut tulevat kunnolla esille suklaapalaa puraistessa, Juri mainitsee.

Asiakkaat tarttuvat rohkeasti myös Kultasuklaan uusiin makuyhdistelmiin, kuten aromikkaan tummaan suklaaseen, johon on sekoitettu rapeita paahdettuja härkäpapuja ja merisuolaa. Tutummista mauista ja tuotteista suosionsa ovat vuodesta toiseen säilyttäneet Kultasuklaan Rocky Road -suklaalevy ja alkuperäinen Ruosteiset työkalut -klassikkosarja.

Tuotannon alkulähteille

Kultasuklaan toiminta sai lisää laajuutta ja näkyvyyttä aiemmin syksyllä, kun Kultasuklaa Oy ja Arctic Forest Foods Oy kertoivat yhdistävänsä liiketoimintansa. Uuden yhtiön toimipaikka ja suklaatehdas ovat vastedeskin Iittalassa, kun taas tuotekehitystä tehdään Rovaniemellä.

– Tulemme käyttämään sekä Arctic Kultasuklaa- että kansainvälisesti uutta Arctic Africa -brändinimeämme, Juri kertoo.

Arctic Africa -brändi yhdistää pohjoisen arktiset ja Afrikan lämpimät maut sekä raaka-aineet toisiinsa.

– Pääsemme hyödyntämään aivan uudella tavalla kotimaisia raaka-aineita suklaatuotteissamme, vaikka suklaan pääraaka-aine Afrikasta tuleekin, sanoo Juri.

Uusi yhtiö aikoo hankkia suklaan raaka-aineita suoraan Afrikasta, jossa kasvatetaan yli 70 prosenttia maailman kaakaopavuista.

– Meitä on kiinnostanut, miten pääsisimme lähemmäs alkulähteitä ja viljelijöitä. Haluamme vaikuttaa enemmän siihen, että arvoketjusta todella jää osa tuotannon alkulähteille ja että tunnemme tuotantoketjun alusta loppuun saakka. Toki olemme tähänkin saakka käyttäneet vain sertifioituja raaka-aineita, kertoo Juri.

– Tämän uuden tekemisemme myötä meille mahdollistuu aiempaa paremmin yhdenvertaisuuden edistäminen. Olemme siinä mielessä pioneeri toimija, että haluamme viedä entistä suurempaa tuotantoketjun arvoa Afrikkaan, lisää Juha-Pekka.

– Missionamme on, että jos meidän kaltaisemme pieni yritys pystyy tämän tekemään, myös isot yritykset pystyvät siihen.

Uudenlaisen toiminnan tarkoituksena on kiinnittää huomiota kaakaon kasvatuksen laadullisiin asioihin ja viljelijän asemaan Afrikassa. Lisäksi uusi yhtiö suunnittelee paikallisten suklaatehtaiden perustamista Afrikkaan.

Katso Kultasuklaan video TÄÄLTÄ.

Kanavan Panimo on siitä erikoinen pienpanimo, että se sijaitsee keskellä kesän vilkkaimpia turistivirtoja – tarkemmin sanoen idyllisenä kesäpaikkakuntana tunnetussa Asikkalan Vääksyssä.

– Päätös perustaa oma pienpanimo syntyi kesällä 2014 piknikillä Suomenlinnassa. Olimme funtsineet broidin kanssa jo aiemmin, että voisimme alkaa miettiä jonkinlaista yhteistä liiketoimintaa, yrittäjä Jan ”Janski” Karlstedt kertoo.

Panimobuumi oli siihen aikaan hyvässä nosteessa. Ajatus oman panimon perustamisesta sai lisäboostia siitä, että Janskilla ja hänen yrittäjäveljellään Jukka Karlstedtilla oli jo jonkin verran kokemusta panimoalalta.

– Pääsimme nuoruudessamme hommiin ensin Mallasjuoman ja myöhemmin Hartwallin panimo-osaston keittämölle, joten kosketus alaan saatiin jo silloin. Faijalla taas on pitkä kokemus elintarvikealan laitteistopuolesta ja yritysmyynnistä, niin päätös oman yrityksen perustamisesta oli lopulta aika helppo, Janski sanoo.

Hänellä itsellään on vahva reseptiikan taju, jota myös oluen valmistuksessa tarvitaan. Pitkän uran keittiömestarina tehnyt Janski onkin niin sanotusti toinen jalka keittiössä ja toinen panimolla – siitä leveä haara-asento. Panimon toimitusjohtajana toimivalla Jukalla on puolestaan vahva tausta koti- ja ulkomaankaupasta, joten myynnin ja markkinoinnin pelikenttä on hänelle tuttu.

Kun summaa isän ja poikien osaamiset ja taustat yhteen, niin oman pienpanimon perustaminen taisi olla Kanavan Panimon kohdalla enemmän kohtalo kuin sattuma.

Opit omasta verkostosta

Piknikillä syntynyt liikeidea kypsyi vähitellen käytännön tasolle, ja Kanavan Panimon matka käynnistyi Vääksyssä virallisesti vuonna 2016. Toiminnan alkuvaiheessa yrittäjäveljesten apuna olivat isä Kyösti Karlstedt ja hänen tuttavansa Enn Kärblane, joka on tunnettu virolainen panimomestari.

– Enn oli ensimmäisen vuoden ajan meidän avaimemme oluen teolliseen tuotantoon, että saatiin nyanssit kohdilleen, Janski mainitsee.

Sittemmin eurooppalaista olutkulttuuria on vaalittu tarkoin Kärblanen jakamin opein.

Kyösti-isän tietotaito alan laitteista on ollut niin ikään suureksi avuksi.

– Minulla on yritystausta elintarviketeollisuuden kone- ja laitetoimittajana, ja kun pojat suunnittelivat lähtevänsä mukaan panimobisnekseen, niin enhän minä malttanut pysyä poissa, Kyösti nauraa.

Isän muutkin neuvot ja opit ovat kulkeneet matkassa mukana. Kyösti uskoo pystyneensä iskostamaan pojilleen ainakin kaupankäynnin perussäännöt, jotka eivät ole aina niin itsestäänselviä pienpanimoalan nuoremman kaartin yrittäjille.

Paikallinen raaka-ainepankki

Vanhassa Vääksyssä toimiva pienpanimo vannoo lähituotannon nimeen. Pääraaka-aine, mallasvilja, saapuu Lahdesta Viking Maltilta ja mallastamaton vilja päijäthämäläisiltä viljelijöiltä. Kausioluiden twist syntyy paikallisista marjoista, yrteistä ja juurista – panimon omalla reseptiikalla.

– Aina, kun mietimme oluidemme raaka-aineita, niin piirrämme harpilla ympyrän ja katsomme, mitä voimme saada läheltä, Janski hymyilee.

Tavoitteena on panna laadukasta käsityöläisolutta mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä.

Paikallisuudella on tärkeä osansa niin raaka-aineissa kuin yhteistyössäkin, jota Kanavan Panimo tekee paitsi alueensa tuottajien, myös muun muassa paikallisen osuuskaupan kanssa.

– Yhteistyömme Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa on ollut sujuvaa ja hedelmällistä. Yhteistyöstä on ollut mukavasti apua myös Kanavan Panimon tuotepaletin suunnittelussa, kun näemme, mitkä tuotteet kiertävät kaupoissa tasaisesti, kertoo Janski.

Hän hoitaa pääsääntöisesti Kanavan Panimon oluiden reseptiikan, mutta uusia tuoteartikkeleita lähdetään aina kehittelemään omalla porukalla.

– Perusajatus siitä, mitä lähdemme tekemään, syntyy yhteistyöllä, Janski sanoo.

– Samoin nimet funtsimme yhdessä. Minä puolestani hoidan loppuvaiheen suunnitteluyhteistyön yhdessä meidän suunnittelijan kanssa. Hiomme käytännön ”detskut” kuntoon, jatkaa Jukka.

Kanavan Panimon nykykalustolla pystyy valmistamaan vuositasolla maksimissaan 70 000 litraa olutta. Ensi vuosi tuo kuitenkin mukanaan merkittäviä muutoksia.

– Saamme loppuvuoden aikana lisää käymistankkeja; kellaritankkeja meille tuli jo lisää. Pullotuskonekin on vaihtumassa vuoden sisään, jolloin saamme automaattisen pullotuslinjan, veljekset kertovat.

Uusilla laitteilla tuotannon vuosikapasiteetti nousee 120 000–140 000 litraan riippuen siitä, mitä oluita valmistetaan.

Kanavan Panimon ensi vuoden suunnitelmiin sisältyy myös kaupan avaaminen päärakennuksen yhteyteen, mikä mahdollistaisi nykyistä paremmin mm. erityyppiset yritysvierailut. Tällä hetkellä Kanavan Panimon kauppa sijaitsee tuotantotilojen viereisessä rakennuksessa.

Ei muuten ole sattumaa, että Kanavan Panimon kotipaikaksi valikoitui Asikkalan Vääksy.

– Vääksy on sopivan lähellä pääkaupunkiseutua ja meille hyvin tuttu paikka, sillä olemme täältä kotoisin, veljekset taustoittavat.

Toisin sanoen Jukka ja Janski palasivat osittain juurilleen perustaessaan oman pienpanimon Vääksyyn. Juurevaa on myös olut, jota käsityöläispanimon uumenissa valmistetaan.

Katso Kanavan Panimon video TÄÄLTÄ.

Varpioiden perheyrityksessä ei tingitä laadusta eikä aidosta vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa

– Laatu on meille tärkeä kriteeri. Jos vastaamme asiakkaan odotuksiin tai pystymme ylittämään ne, olemme onnistuneet, toteaa Varpio Puutarhan yrittäjä Hannu Varpio.

Orimattilassa toimiva perheyritys ei tyydy vain puhumaan arvoistaan, vaan näyttää ne toteen omien tekemistensä kautta.

– Lähellä olevien kumppaneidemme kanssa tehtävä yhteistyö on meille hyvin tärkeää. Käytämme mahdollisuuksiemme mukaan paikallisia palveluja, esimerkiksi lähialueen tavarantoimittajia, Hannu antaa esimerkin.

– Käytän itsekin mahdollisimman paljon lähialueen palveluja, koska silloin tiedän varmuudella, mitä saan. Samasta syystä haluan tarjota myös omille asiakkaillemme ja muille kumppaneillemme paikallisia tuotteita ja palvelua, hän jatkaa.

Läpinäkyvä toiminta ja asiakaslähtöisyys ovat niin ikään Varpio Puutarhan toiminnan ytimessä. Hannu ja hänen poikansa Tuukka Varpio, tuleva yrittäjä, korostavat avoimuuden merkitystä kaikessa omassa toiminnassaan.

– Luotettavuus on yksi tärkeä tekijä, kun puhutaan paikallisuudesta. Uusien pakkaustemme ansiosta olemme päässeet vielä piirun verran lähemmäs asiakkaitamme: pakkausten kyljestä löytyy meidän omat naamamme ja numeromme. Meille voi siis antaa helposti suoraa palautetta, Tuukka hymyilee.

– Palautteen avulla pystymme kehittämään edelleen toimintaamme, Hannu lisää.

Varpio Puutarhan tuoreessa ja monipuolisessa valikoimassa on tällä hetkellä reilut 40 tuotetta. Yrteistä eniten myydään basilikaa, ja Varpion punaposkiset tomaatit saavat myös usein spontaania kiitosta.

Puhdasta ja tuoretta

Varpio Puutarhalla käytetään pääasiassa biologista torjuntaa.

– Käytämme tosi vähän keinotekoisia kasvinsuojeluaineita, kertoo Tuukka.

– Kun opettelee biologisen torjunnan kunnolla, saa paljon paremman lopputuloksen. Ja vaikka se maksaa, on sadon hävikki lopulta pienempi, jatkaa Hannu.

Varpio Puutarha -tuotteissa näkyy ja tuoksuu tuoreus: tänään iltapäivällä kerätyt vihannekset ovat heti huomenna myynnissä paikallisissa kaupoissa.

Osuuskauppa Hämeenmaa on yksi Varpio Puutarhan pitkäaikaisista kumppaneista. Orimattilalaisen puutarhan tuotteita löytyykin suuresta osasta Hämeenmaan markettoimipaikkoja.

– Kun kasvien kanssa ollaan tekemisissä, pitää omaa toimintaa jatkuvasti kehittää. On ollut hienoa, että olemme päässeet tekemään Hämeenmaan asiantuntijoiden kanssa yhteistyötä myös toiminnan kehittämisen osalta, mainitsee Tuukka.

Omassa porukassa monipuolista osaamista

Varpio Puutarha työllistää pääasiassa viitisentoista työntekijää, ja sesonkiaikana lukumäärä nousee noin 20:een.

– Sesonki käynnistyy tammikuun puolivälissä, ja paras sesonkiaika jatkuu siihen saakka, kun ensimmäiset avomaavihannekset ilmestyvät kauppoihin, Hannu kertoo.

Vielä noin vuosi sitten Varpio Puutarhalla oli kasvihuoneet Orimattilan lisäksi Virkkalassa, mutta nyt toiminta on keskitetty Orimattilaan.

Yrityksessä on tällä hetkellä neljä niin sanottua vastuuhenkilöä, joiden osaamiset yhdistämällä on saatu aikaiseksi todellinen tehotiimi: Hannun ja Tuukan lisäksi vastuuhenkilöihin lukeutuvat Iitu Ylönen ja Konsta Karvonen.

– Iitu on meidän työnjohtajamme: Hän organisoi hommat ja tekee muutenkin ihan kaikkea. Iitu on tällä hetkellä ihan korvaamaton. Konsta puolestaan on työskennellyt kokkina Helsingin tunnetuissa ravintoloissa. Hän on kehitellyt kaikki meidän omat reseptimme, Hannu kehuu.

Varpio Puutarhan kuvalliset reseptit löytyvät kootusti yrityksen nettisivuilta. Kuvien herkulliset annokset on kokannut ja sommitellut Konsta, ja kuvaaminen on ollut Varpiolle freelancerina töitä tekevän Maija Mattilan vastuulla.

– Maija opiskelee graafista suunnittelua. Hän on myös suunnitellut uuden ilmeemme ja pakkauksemme sekä kehitteillä olevat uudet nettisivumme, Tuukka kertoo.

Varpio Puutarhalla on takanaan jokunen haastavampi vuosi, mutta viimeisen vuoden aikana toiminnalle on onnistuttu ottamaan uusi suunta.

– Olemme päässeet oikealle tielle, ja olemme omaan asemaamme paikallisena lähituottajana tyytyväisiä, Hannu toteaa.

Katso Varpion Puutarhan video TÄÄLTÄ.

 

– Meille tulee päivittäin tuoretta lohta, jonka käsittelemme itse alusta loppuun. Kokonaiset kalat fileoidaan, nypitään ja suolataan – seuraavana päivänä savustetaan, kertoo Salpausselän Kalan (https://www.salpausselankala.fi/) yrittäjä, kalakauppias Ari Seppälä.

Lahdessa toimiva yritys on erikoistunut tuoreen kalan käsittelyyn ja jalostukseen. Salpausselän Kalan laadukkaat lohi- ja kirjolohituotteet valmistetaan käsityönä, ja niitä saa paitsi savustettuina, graavattuina ja kylmäsavustettuina, niin myös tuoreina fileinä.

– Me teemme aitoa, premiumia. Savustamme kalat aidolla purulla. Suurin tuoteryhmämme on lämminsavulohi, sanoo Seppälä.

Salpausselän Kala hyödyntää ansiokkaasti myös sopimuskalastajiensa verkostoa, jotta voi tarjota asiakkailleen monipuolisesti kotimaisten järvien maukkaita kalavaihtoehtoja: ahventa, kuhaa, haukea sekä muita järviemme herkkuja kausi- ja sesonkituotteina. Lisäksi yritys tuo maahan lounasravintoloille sopivia tuotteita, kuten äyriäisiä.

Asiakkaita varten

Salpausselän Kalan toiminnan keskeisiä arvoja ovat muun muassa vastuullisuus ja asiakaslähtöisyys.

– Olemme pieni, joustava ja asiakaslähtöinen yritys, toteaa Ari Seppälä.

Yrityksen herkullisten kalatuotteiden laadusta ei tingitä, ja kalakauppias toteuttaa itse päivittäin tarkkaa laadunvalvontaa.

– Otan tuotteiden siivutusvaiheessa näkkärin päälle graavi- tai kylmäsavukalaa ja maistelen, ovatko suolat ja laatu kohdillaan.

Perinteikkään yrityksen juuret ulottuvat 1980-luvulle. Ari Seppälän vastuulle liiketoiminta siirtyi uuden vuosituhannen puolella.

– Otin Salpausselän Kalan liiketoiminnan haltuuni vuonna 2009. Viisi vuotta myöhemmin meille valmistui uusi tuotantolaitos Jokimaan yrityspuistoon Lahteen.

Aitoja, puhtaita makuja

Tuotantotilojen modernit savu-uunit, savustuksessa käytettävä aito purusekoitus sekä suolauksessa hyödynnettävä Salpausselän harjun raikas pohjavesi takaavat yrityksen kalajalosteille aidon ja puhtaan maun.

– Toimimme pääosin Etelä-Suomen alueella. Tuotteitamme saa (Osuuskauppa) Hämeenmaan Prismoista ja S-marketeista sekä Citymarketeista. Toimitamme tuotteitamme myös esimerkiksi Helsinkiin, Kouvolaan ja Jyväskylään, Seppälä kertoo.

Osuuskauppa Hämeenmaan ja Salpausselän Kalan yhteistyö käynnistyi 2000-luvun alkupuolella ja on jatkunut jo hyvän matkaa toistakymmentä vuotta.

– Meille on kunnia-asia olla Hämeenmaan tavarantoimittaja, Ari Seppälä hymyilee.

Kalatuotteiden kuljetukset hoituvat pääosin yrityksen omilla kylmäautoilla, mutta pidemmillä matkoilla tuotteiden kuljetuksesta vastaa Salpausselän Kalan yhteistyökumppani.

Paikallisella kalayrityksellä on tietenkin myös oma paikallinen kalakauppa: Salpausselän Kalan myymälä sijaitsee Lahden kauppahallissa, aivan kaupungin ytimessä.

Katso Salpausselän Kalan video TÄÄLTÄ.

“Makuliha on perustettu maatilallemme. Vanhempamme Pekka ja Meeri perustivat yrityksen. Meille tärkeintä on, että kaikki käyttämämme raaka-aine on kotimaista. Kauppoihin pääsee vain priimaa”, yrittäjä ja makkaramestari Jussi Ali-Lekkala sanoo.

Hän pyörittää yritystä yhdessä sisarensa Riikka Ali-Lekkala-Toivon kanssa. Riikka on Makulihan toimitusjohtaja.

Lihaisat leikkeleet, erikoismakkarat ja ainutlaatuiset makuyhdistelmät ovat kantahämäläisen yrityksen käyntikortteja.

“Nautin työssäni siitä, että pääsen kehittelemään hyvin monenlaisia, erilaisia makuelämyksiä”, kertoo Jussi.

Katso Makulihan video TÄÄLTÄ.

Hämeenlinnalainen Konsta Kankaala viettää runsaasti aikaa vesillä. Hauhon Järvituotteen yrittäjä on sukunsa ainoa ammattikalastaja.
“Olen ensimmäinen polven ammattikalastaja, mutta harrastajakalastajia suvussamme on paljon. Vanhempien miesten kanssa on tullut liikuttua paljon järvellä pienestä asti”, kertoo Konsta.
Hän ryhtyi kalastamaan ammatikseen kuusi vuotta sitten ja on edelleen sillä tiellä.

Hauhon Järvituotteen laatu syntyy tuoreudesta, puhtaista raaka-aineista, ekologisesta kestävyydestä ja kalatuotteiden ammattitaitoisesta käsittelystä. Kun valitset paikallista kalaa, tiedät, mistä se on tullut ja kuka sen on pyytänyt.
“Valitsemalla paikallisen saat lautasellesi tuoreen, ekologisesti kestävän ja kalastetun tuotteen”, Konsta Kankaala painottaa.
Hän on tyytyväinen yhteistyöhönsä Hämeenmaan kanssa, mikä on miehen mukaan tuonut kalan myyntiin vakautta ja varmuutta sekä nostanut tuottajahintoja.

Katso Hauhon Järvituotteen video TÄÄLTÄ.

“Haluamme tehdä Asikkalasta Suomen ruisleipäpääkaupungin”, toimitusjohtaja Tuomas Ylä-Hemmilä heittää.
Viipurilaisen Kotileipomon valikoimissa on tällä hetkellä 12 erilaista leipää, jotka leivotaan laadukkaista lähiraaka-aineista. Yritys on keskittynyt rukiiseen, mutta tuoteperheeseen kuuluu myös kauraleipiä.
– Teemme noin 1,2–1,5 miljoonaa leipää vuodessa, Tuomas arvioi.
Ylä-Hemmilöiden käsissä pienestä perheyrityksestä on kasvanut lähes kolmekymmentä henkilöä työllistävä leipomo.
Viipurilainen tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa paikallisten viljelijöiden ja paikallisen Vääksyn Myllyn kanssa. Myös Hämeenmaa on vääksyläisyritykselle merkittävä yhteistyökumppani ja asiakas: Viipurilaisen Kotileipomon leipiä saa nimittäin lähes kaikista kaupoistamme.

Viipurilaisen Kotileipomon videon pääset katsomaan TÄÄLTÄ.