33 Hämeenmaa-vuotta – ja tuotekoodit yhä tuoreessa muistissa


Katja Suomela on ollut töissä Hämeenmaalla 1.1.1991 alkaen. Kuluneen 33 vuoden aikana hänelle on kertynyt työkokemusta niin marketeista kuin huoltamoistakin.

08.08.2024

Katja Suomela on aloittanut osuuskauppauransa virallisesti 1.1.1991 kaupasta, joka on perustettu toisena nykymuotoisen Hämeenmaan syntyhistoriassa – eli Padasjoen S-marketista. Vuotta aiemmin Katja aloitti ensin kesätöissä samaisessa kaupassa, josta työpaikan saatuaan aloitti työt lihatiskillä. Hän oppi muun muassa, miten puolikas sika pilkotaan.

          

Kassatyöskentelystä Katja muistaa vieläkin ulkoa kassan tuoteryhmäkoodeja. Kun hypätään muutama vuosikymmen taaksepäin, on aika ollut täysin erilainen. Ei ollut vielä EAN-koodeja, vaan hinnoittelukoneella hinnoiteltiin tuotteet. Katja kirjoitti käsin myymälän mainostauluja ja mainoksia. Maalaiskaupassa oli myös ihan tyypillistä, että myytiin irtokananmunia – ja Pajuniemen Retkilenkkimakkara oli myös hitti.

– Se oli mielenkiintoista ja ihanaa. Olihan se nuorelle tytölle kivaa aikaa, kun halusi oppia hirveästi kaikkia juttuja, Katja muistelee.

Vuonna 1995 liityimme osaksi Euroopan unionia. Se puhututti ihmisiä ympäri Suomea ennen kuin päätös liittymisestä tehtiin. Kun Padasjoen toimittaja tuli Katjalta mielipidettä asiasta kysymään, oli Katjan vastaus Padasjoen S-marketin hevi-vastaavana seuraavanlainen: ”Ei missään nimessä, banaanin hinta tulee nousemaan radikaalisti, kun se on EU:n alueen ulkopuolelta!” Katjalle tämä on erityisesti jäänyt mieleen, ja hän sanookin olleensa jo silloin sanavalmis ihminen.

Mielenkiintoisten vaiheiden 1990-luku

Suomen työttömyysaste oli korkea vuoden 1990 lopussa laman alettua. Katja on monien muiden joukossa joutunut kokemaan irtisanomisen tuolla vuosikymmenellä. Irtisanomislapun hän sai vuoden 1993 keväällä helmikuussa. Samaan aikaan tekeillä oli kuitenkin jo Neste Padasjoki (nyk. ABC Padasjoki), johon työntekijöillä oli mahdollisuus hakea siirtoa. Katja muiden joukossa haki Nesteelle töihin.

– Silloinen henkilöstöpäällikkö oli kuitenkin sitä mieltä, että ”ei Katja, sinä olet nuori ja haluat opiskella, ei ole mitään hyötyä ottaa sinua tänne”.

Matematiikan tai luokanopettajaksi Katja halusikin, mutta haettuaan opiskelemaan yliopistoon Tampereelle, ei hän opiskelupaikkaa saanut. Myöhemmin kuitenkin soitto tuli osuuskaupalta ja kysyttiin, oliko Katjalla vielä mielenkiintoa tulla töihin sinne. Näin Katja oli ensimmäistä kertaa mukana rakentamassa ja avaamassa Neste Padasjokea.

Katja pääsi lopulta opiskelemaan vuonna 1995. Hän luki itsensä työn ohella kauppateknikoksi Markkinointi-instituutissa, taloushallinnon ja rahoituksen puolelta. Katjalla on ollut myös muita koulutuksia työn ohella Jollas Instituutissa.

         

Säännölliset terveystarkastukset alkoivat 2000-luvulla

Lama jätti jälkensä myös yleiseen terveydenhuoltoon ja tietysti myös työterveydenhuoltoon. Katja kertoo, että 90-luvulla ei ollut oikeaa työterveyttä ollenkaan. Jokainen huolehti itse omat terveysasiansa.

Vasta 2000-luvulla alkoi tulemaan terveystarkastuksia. Esihenkilölle soittamalla ilmoitettiin olevansa kipeä, ja se oli siinä. Kääntöpuoli tässä kuitenkin oli se, että ei ihan pienestä kotiin jäätykään. Katjan mukaan saatettiin mennä pienessä kuumeessa tai päänsäryssä töihin.

Mukaan historialliseen valmennukseen

Kun Katja palasi ensimmäiseltä äitiyslomaltaan, häneltä kysyttiin, haluisiko hän lähteä Suomen ensimmäiseen ABC-liikennemyymäläpäällikkövalmennukseen. Epäröimättä hetkeäkään Katja vastasi kyllä. Koulutus kesti reilun vuoden.

– Hienoa, että olen päässyt mukaan tämmöiseen historian tekoon. Oma aktiivisuus ja avoimuus uusia asioita kohtaan avaa ovia.

2000-luvun alussa Neste Padasjoki muuttui ABC Padasjoeksi. Neljä vuotta myöhemmin Katjaa pyydettiin liikennemyymälän kakkospäälliköksi, josta nimike muuttui myöhemmin apulaismyymäläpäälliköksi.

– Töitä tehtiin kovasti ja kesät olivat kiireisiä, niin kuin nykyäänkin. ABC:llä hiihtoloma-aikaan tuli linja-autolla ihmisiä hirveästi paikalle ja oli kiire saada asiakkaita ulos.

         

Ensimmäinen euroasiakas oli tunnettu jazzmuusikko

Tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 2002 löytyi taskuista sekä markkoja että euroja. Euroihin siirtyminen oli siis aloitettu. Hämeenmaalla Katja sai viedä tätä merkityksellistä vaihdetta omassa toimipisteessään käytäntöön kouluttamalla Padasjoen henkilökunnan.

Katja muistelee ensimmäistä ABC Padasjoen euroasiakasta, joka oli Lenni-Kalle Taipale. Taipale on suomalainen jazzpianisti ja -säveltäjä. Taipaleen oli tarkoitus maksaa kortilla ostoksensa, mutta kääntyikin hakemaan autostaan markkoja, jotta sai maksettua käteisrahalla – ja vaihtorahat hän sai uutena valuuttana. Näin hän sai kunnian olla ensimmäinen Padasjoen euroasiakas.

ABC:ltä Ässään

Kun Katjalle tuli täyteen parisen kymmentä vuotta liikennemyymälässä, hän alkoi miettimään, olisiko maailmalla tarjota jotain muuta vielä hänelle. Katjalla avautuikin mahdollisuus hakea S-market Vääksyyn kassavastaavaksi. Hän oli ja on vieläkin kassavastaavana Vääksyssä, mutta oli myös apulaismarketpäällikön roolissa vanhassa S-marketissa. Nyt Vääksyyn on avautunut uusi S-market, jossa Katja toimii apulaismarketpäällikkönä.

Katja on viihtynyt Hämeenmaalla 33 vuotta toimivan kokonaisuuden ansiosta.

– Se on varmaan se kokonaisuus. Perheen, työn ja mielenkiintoisten työtehtävien yhteensovittaminen. Mä koen itse sen, että muhun on luotettu, olen saanut vastuuta sekä omia mielipiteitä ja kehitysehdotuksia läpi.